Vaikuttavuuspiloteista hyviä kokemuksia
Työ hyvinvointialueilla etenee, mutta vaikuttavuuden tutkimuksessa on haasteita, etenkin sosiaalipuolella.
Eri puolilla maata on meneillään vaikuttavuuspilotteja. Niistä on saatu hyviä käytäntöjä, joita voidaan jakaa myös muille hyvinvointialueille. Asia kävi ilmi Kansallisen vaikuttavuusseminaarin puheenvuoroissa perjantaina.
Ohjelmassa oli runsaasti puheenvuoroja ja keskustelua vaikuttavuuden eri osa-alueilta kansallisella ja alueellisella tasolla. Vaikuttavuustyössä on useilla hyvinvointialueilla myös edetty siihen pisteeseen, että vähähyötyisiä toimintoja on pystytty karsimaan.
Seminaarissa nousi esille ehkäisevän työn merkitys, kun puhutaan vaikuttavuudesta. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään paljon järjestöissä, joiden toimintaan kohdistuu säästöjä.
– Tämä on vaikea kysymys, koska tietopohja siitä, mikä on ennakoivan otteen hyötypotentiaali, on vähäistä, sanoi sosiaali- ja terveysministeriön ohjausosaston ohjausyksikön johtaja Andreas Blanco Sequeiros .
Tutkimustiedon saamisessa haasteita
Etenkin sosiaalipalveluiden vaikuttavuudesta haluttaisiin nopeasti uutta tietoa, mutta vaikuttavuuden tutkiminen on haastavaa.
– Sosiaalityön vaikuttavuutta on hyvin vaikea tutkia, koska sosiaalityössä ole tarkasti rajattavia hoitotoimenpiteitä, kertoi tilaisuudessa puhunut Helsingin yliopiston tutkijatohtori Elina Aaltio.
Hänen mukaansa luotettavan tutkimustiedon saaminen sosiaalityön vaikuttavuudesta edellyttää pitkäjänteistä tutkimustyötä, ja sen rahoittamista.
– Sosiaalityössä puhutaan näyttöihin perustuvasta toiminnasta, mutta sitä on vaikea edistää, jos ei ole tutkittua tietoa vaikuttavuudesta. Meillä on hienot tavoitteet, mutta vain vähän tutkimusta, minkä perusteella voi sanoa, onko jokin asia vaikuttava vai ei.
Ulkomailla on kehitetty menetelmiä sosiaalityön vaikuttavuuden tutkimiseen, ja malleja voitaisiin hyödyntää myös Suomessa. Käytännössä mallit jalkautuvat arjen työhön toistaiseksi vain harvoin.
– Ei riitä, että uusista menetelmistä järjestetään koulutuspäivä, vaan vakiintuneita tapoja pitää myös muuttaa, sanoi Aaltio.
Vaikuttavuus on positiivista
Aaltion mukaan positiivista on, että suhtautuminen vaikuttavuuteen on muuttunut negatiivisesta positiiviseksi.
– Vaikuttavuus on nyt "trendaavaa".
Aaltio kuitenkin muistuttaa, että vaikuttavuuden tutkijoiden täytyy tietää, mitä etenkin sosiaalityössä tutkitaan, kun tutkimuksen kohteena on vaikeasti jäsennettävä vuorovaikutus.
Sosiaalityön tutkimuksen tekemistä helpottaa THL:n sosiaalityön seurantarekisteri. THL on tehnyt päätöksen, joka velvoittaa hyvinvointialueet toimittamaan tarvittavat rekisteritiedot sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon.
– Tietomme sosiaalihuollosta moninkertaistuvat lähivuosina, mikä hyödyntää myös tutkijoita, kertoi tilaisuudessa puhunut THL:n kehittämispäällikkö Martta Forsell .
