Lähete nettiterapiaan onnistuu kaikkialta Suomesta
Nettiterapiaan voi ohjata kaikkialta Suomesta lääkärin lähetteellä. Lähetteen voi kirjoittaa niin julkisen kuin yksityisenkin tahon lääkäri eikä maksusitoumuksia tarvita.
Varsinkin lievissä ja keskivaikeissa mielenterveyden häiriöissä psykoterapiat ja muut vaikuttaviksi todetut psykososiaaliset hoidot olisivat hyvä ja turvallinen valinta (1). Nykyisellään hoidot kuitenkin painottuvat lääkehoitoihin, koska psykoterapiaa ja siihen koulutettua henkilöstöä ei ole riittävästi saatavilla (2).
Julkisen terveydenhuollon hoitotarjonta on yhä liian usein harvajaksoista keskustelutukea. Hoidot myös pitäisi saada alkamaan nykyistä nopeammin, koska lievätkin mielenterveyden häiriöt voivat pitkittyä ja kroonistua nopeasti ja silloin hoito on vaikeampaa. Psykoterapiahoitojen puutteellista saatavuutta täydentävät nettiterapiat.
Mitä nettiterapia on?
Nettiterapiat ovat tietokoneavusteisia, pääsääntöisesti internetin välityksellä tapahtuvia, useimmiten kognitiivisen psykoterapian viitekehykseen pohjautuvia, osittain automatisoituja sarjahoitoja. Terapia koostuu 8–16 "istunnosta", jotka potilas suorittaa omaan tahtiin, keskimäärin kerran viikossa. Istunnoissa psykoterapiasisältöön on lisätty asioiden omaksumista tehostavia tietoteknisiä esitys- ja opetussisältöjä sekä harjoitteita. Potilas saa etenemisestään ja harjoitteista palautetta ja tukea nettiterapeutiltaan, ja voi lisäksi viestitellä terapeuttinsa kanssa.
Menetelminä nettiterapiaohjelmat sisältävät vaikuttaviksi todettuja kognitiivisen psykoterapian hoitomenetelmiä, kuten yhteistyösuhteen ja motivaation vahvistamista, empatiaa, normalisointia, yleistä itsereflektion tukemista, ajatusten uudelleenmuotoilua, käyttäytymisen aktivointia, välttely- ja turvakäyttäytymisen tunnistamista ja estämistä ja kannustamista ja opastamista käyttäytymiskokeisiin ja altistukseen.
Nettiterapiat ovat ohjattuja, etenevät ennakkoon suunnitellusti ja ovat kohderyhmälleen tarkkaan valikoituja. Ne edellyttävät käyttäjältä sitoutumista ja johdonmukaista osallistumista. Terapeutin antama tuki sekä strukturoitu ja vaiheittainen eteneminen erottavat nettiterapiat itseapusivustoista tai itsehoito-oppaiden lukemisesta.
Kuka pääsee nettiterapiaan?
Terveydenhuoltolain valinnanvapauden mukaisesti nettiterapioihin voi hakeutua kaikkialta Suomesta. Lääkäri voi lähettää nettiterapiaan potilaita yhtä lailla perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta, päihdehuollosta, työterveyshuollosta ja yksityisestä terveydenhuollosta. Potilaalla tulee olla tietokoneen ja nettiyhteyden käyttömahdollisuuden lisäksi pankkitunnukset tai mobiilivarmenne tunnistautumiseen.
Nettiterapioihin otetaan täysi-ikäisiä ja lisäksi sellaisia 16 vuotta täyttäneitä nuoria, joiden hoitava nuorisopsykiatri tai psykiatri arvioi saattavan hyötyä nettiterapiasta kehitystaso huomioiden. Erityisen hyvin nettiterapiat sopivat mielenterveyshäiriöiden varhaisen vaiheen hoitoon, mutta ne toimivat myös psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena osana muuta hoitoa.
Psykoterapia ja nettiterapia voivat olla hyödyllisiä myös joidenkin somaattisten sairauksien yhteydessä (3): esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksista kärsivillä potilailla, joilla on samanaikainen masennus, kuolleisuuden on joissain tutkimuksissa havaittu olevan noin kolminkertainen verrattuna niihin, joilla ei masennusta ole (4,5).
Hoidon kokonaisuus lähettävän lääkärin vastuulla
Silloinkin kun potilas on otettu nettiterapiaan, lähettävän tahon tulee huolehtia hoidon kokonaisuudesta ja jatkuvuudesta. Nettiterapiassa – kuten psykoterapiassa ylipäätään – ei voida keskittyä potilaan kokonaishoidon tai esimerkiksi lääkityksen hallintaan. Siksi lähettävän lääkärin tulee varmistua potilaan kokonaistilanteen seurannan ja hoitovastuun järjestymisestä.
Nettiterapiassa ollessaan potilas on toki nettiterapeuttinsa seurannassa. Mikäli hän ei aloita nettiterapiaa tai etene ohjelman mukaisesti, nettiterapeutti on potilaaseen yhteydessä. Tieto muutoksista toimitetaan myös lähettävälle lääkärille, kuten myös hoitopalaute nettiterapian päättyessä.
Nettiterapialähetteeseen kirjataan lyhyt anamneesi ja ajankohtaisen tilanteen kuvaus sekä toteamus siitä, etteivät hoidon poissulkukriteerit täyty eikä muita esteitä nettiterapiasta hyötymiselle ole. Lähetteen perusteena oleva diagnoosi on tärkeää merkitä sekä lähetteeseen että lähettävän lääkärin käyntitekstiin, koska terapiaohjelma valitaan erityisesti diagnoosien perusteella. Lisäksi lähetteeseen kirjataan potilaan sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Paperilähetteissä tarvitaan myös loppuyhteenvedon palautusosoite ja lähettävän tahon puhelinnumero.
Tulokset samaa tasoa kuin kasvokkain
Psykoterapeuttiset hoidot näyttävät tasokkaiden ja laajojen tutkimusten ja meta-analyysien valossa tuottavan internetin kautta toteutettuina sekä kliinisten oiremittarien että hoitosuhteeseen liittyvien muuttujien perusteella samankaltaisia tuloksia kuin kasvokkain toteutettuina. Lisäksi ne ovat kustannustehokkaita (6,7,8,9,10,11,12,13,14,15,16).
Netin välityksellä toimivia hoitoja on Suomen lisäksi käytössä monissa muissa maissa osana kansallisia hoitopolkuja ja -suosituksia. Suomalaisessa mallissa nettiterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä yhdenvertaisesti koko maasta ja hoito on asiakkaalle maksutonta. Hoito maksaa tällä hetkellä 560 euroa ja se sisältää kirjallisen hoitopalautteen. Maksu hoidosta ohjautuu potilaan sairaanhoitopiiriin ja sieltä kotikuntaan.
Nopeampaa hoitoa lievempiin häiriöihin
Mielenterveyden häiriöistä tai psyykkisistä oireista kärsii länsimaissa yli 10 % väestöstä. Yleisimpiä ovat masennus ja ahdistustilat (17,18,19). Vuonna 2011 pelkästään masennushäiriöistä kärsi 9,6 % suomalaisista aikuisista – siis jopa puoli miljoonaa henkilöä (19). Ongelmien yleisyyden vuoksi hoidon järkevä porrastus on välttämätön.
Suomessa psykoterapiaan pääseminen on monimutkaista, hidasta ja sattumanvaraista. Psykoterapia kuuluu kuntien järjestämisvastuulle, ja suurin osa potilaista ohjautuu psykoterapiaan julkisen terveydenhuollon kautta. Todellisuudessa suurin osa psykoterapiasta tapahtuu kuitenkin Kelan korvaamana kuntoutuspsykoterapiana yksityisillä palveluntuottajapsykoterapeuteilla.
Kuntoutupsykoterapiaa ei myönnetä psyykkisten häiriöiden alkuvaiheessa, vaan vasta häiriön pitkittyessä ja ns. kuntoutustarpeen ilmetessä. Potilas joutuu maksamaan hoidosta sen, mikä terapeutin taksassa ylittää Kela-korvauksen 57,60 euroa. Pääkaupunkiseudulla käyntikohtainen omavastuu on tyypillisimmin noin 30–40 euroa käynti, mikä ylittää monen potilaan maksukyvyn.
Perinteistä palvelujärjestelmää on havahduttu täydentämään etäpalveluilla. Mielenterveysasioiden palvelusivusto mielenterveystalo.fi on koko maan kattava HUS:n ja muiden sairaanhoitopiirien ylläpitämä portaali, johon on koottu hoito- ja palvelupaikat. Se sisältää oirenavigaattorin, joka ohjaa oikeaan hoitoon käyttäjän kuvaaman ongelman ja oireiden perusteella. Mielenterveystalon palveluja voi käyttää kuka tahansa, ja palvelussa on erillinen ammattilaisten osio. Mielenterveystalon kautta on saatavilla myös varsinaista psyykkisten häiriöiden hoitoa terapeutin tukemina nettiterapioina. Viime vuonna HUS:n terapeuttien tuottamaa nettiterapiaa sai jo noin 5 000 potilasta.
Jotta hoito saataisiin käyntiin nopeammin, nettiterapioiden käyttöä kannattaisi lisätä merkittävästi. Eri häiriöihin suunnatuista nettiterapioista ja läheteohjeista saa tarkempia tietoja osoitteesta www.nettiterapiat.fi (ohjeita lääkärille / läheteohjeet).
Kun ryhmätilanteista tuli painajaisia
Eveliina on 25-vuotias sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivä opiskelija. Oireet olivat alkaneet lievimpinä jo aiemmin, mutta jännittäminen alkoi vaivata toden teolla, kun hän 18-vuotiaana muutti pois vanhempien luota opiskelupaikkakunnalle ja aloitti opinnot ammattikorkeakoulussa.
Ryhmätilanteet olivat painajaismaisia: kädet hikosivat, sydän hakkasi, vatsaan koski. Eveliina oli varma siitä, että sanoisi jotakin tyhmää ja muut nauraisivat. Hän uskoi kaikkien huomaavan, että hän jännittää; hän alkoi huolestua käsien hikoamisesta ja koki kiusallista sydämen tykytystä. Oppituntien aikana hän istui takarivissä eikä vastannut tunnilla, ettei joutuisi huomion kohteeksi.
Ruokailut oppilaitoksen ruokalassa olivat niin vaikeita, että välttääkseen lounaalle menoa Eveliina milloin teeskenteli olevansa dieetillä ja milloin sanoi syöneensä tukevan aamiaisen. Bussilla matkustaminen oli hankalaa, koska pelotti, että joku tulisi viereen istumaan. Ajoittain pelko yltyi ajatukseksi, että pysäytysnappi ei toimisi ja pitäisi pyytää pysäyttämään bussia kuuluvalla äänellä. Hiljalleen jopa ruokakaupassa käynti alkoi jännittää, koska sielläkin tuntui, että kaikki tuijottivat.
Eveliina oli epätoivoinen ja suunnitteli lopettavansa opinnot ja aloittavansa jonkin työn, jota voisi tehdä rauhassa ja yksin. Mitään varsinaista mielenterveyden häiriöihin suunnattua hoitoa, kuten psykoterapiaa, hän ei hakenut, eikä edes uskonut, että hänet otettaisiin vakavasti. Parhaan ystävättärensä suosituksesta hän kuitenkin rohkaistui puhumaan terveyskeskuksensa lääkärille vaivoistaan. Tämä ehdotti nettiterapiaa, jota Eveliina voisi rauhassa tehdä mistä vain.
Eveliina sai lähetteen sosiaalisen ahdistuneisuuden nettiterapiaan. Hän yllättyi sen käytännönläheisyydestä. Hän oppi havainnoimaan ajatteluaan ja tunnistamaan eri tilanteissa viriäviä tunnereaktioita sekä pienten käyttäytymiskokeiden ja vähittäisen altistuksen kautta muuttamaan käyttäytymistään hoito-ohjelman mukaisesti. Jännittäviin tilanteisiin meno oli aluksi vaikeaa, mutta helpottui pikkuhiljaa hoidon aikana. Eveliina ponnisteli sinnikkäästi uskaltautuakseen yhä vaikeampiin tilanteisiin.
Oireet helpottuivat kerta kerralta, ja Eveliina pystyi jo keskittymään opinnoissa asiaan jännittämisen sijaan. Opinnot alkoivat sujua, ahdistus laantua ja mielialakin nousta vaikeuksien väistyessä.
- 1
- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Depressio. Käypä hoito -suositus 6.7.2016. www.kaypahoito.fi
- 2
- Honkonen T, Vuorilehto M. Masennuksen lyhytpsykoterapia – vähän käytetty mahdollisuus julkisessa terveydenhuollossa. Suom Lääkäril 2011;66:1013–7.
- 3
- Glozier N, Christensen H, Naismith S ym. Internet-delivered cognitive behavioral therapy for adults with mild to moderate depression and high cardiovascular disease risks: A randomized attention-controlled trial. PLoS One 2013;8(3):e59139
- 4
- Frasure-Smith N, Lespérance F, Juneau M ym. Gender, depression, and one-year prognosis after myocardial infarction. Psychosom Med 1999;61:26–37.
- 5
- Nemeroff CB, Goldschmidt-Clermont PJ, Heartache and heartbreak - the link between depression and cardiovascular disease. Nat Rev Cardiol 2012;9(9):1–14.
- 6
- Andersson G, Hedman E. Effectiveness of guided internet-based cognitive behavior therapy in regular clinical settings. Verhaltenstherapie 2013;23:140–8.
- 7
- Christensen H, Batterham P, Calear A. Online interventions for anxiety disorders. Curr Opin Psychiatry 2014;27:7–13.
- 8
- Simpson SG, Reid CL. Therapeutic alliance in videoconferencing psychotherapy. A review. Aust J Rural Health 2014;22:280–99.
- 9
- Grist R, Cavanagh K. Computerised cognitive behavioural therapy for common mental health disorders, what works, for whom under what circumstances? A systematic review and meta-analysis. J Contemp Psychother 2013;43:243–51.
- 10
- Hedman E, Ljótsson B, Lindefors N. Cognitive behavior therapy via the Internet. A systematic review of applications, clinical efficacy and cost-effectiveness. Expert Rev Pharmacoecon Outcomes Res 2012;12:745–64.
- 11
- Mayo-Wilson E, Montgomer P. Media-delivered cognitive behavioural therapy and behavioural therapy (self-help) for anxiety disorders in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;9:CD005330.
- 12
- Mureşan V, Montgomery GH, David D. Emotional outcomes and mechanisms of change in online cognitive-behavioral interventions. A quantitative meta-analysis of clinical controlled studies. J Technol Hum Serv 2012;30:1–13.
- 13
- Spek V, Cuijpers P, Nyklícek I ym. Internet-based cognitive behaviour therapy for symptoms of depression and anxiety. A meta-analysis. Psychol Med 2007;37:319–28.
- 14
- Reger MA, Gahm GA. A meta-analysis of the effects of internet- and computer-based cognitivebehavioral treatments for anxiety. J Clin Psychol 2009;65:53–75.
- 15
- Robinson E, Titov N, Andrews G ym. Internet treatment for generalized anxiety disorder. A randomized controlled trial comparing clinician vs technician assistance. Plos One 2010;5(6):e10942.
- 16
- So M, Yamaguchi S, Hashimoto S ym. Is computerized CBT helpful for adult depression? A meta-analytic re-evaluation of CCBT for adult depression in terms of clinical implementation and methodological validity. BMC Psychiatry 2013;13:113.
- 17
- Baxter AJ, Scott KM, Vos T ym. Global prevalence of anxiety disorders. A systematic review and meta-regression. Psychol Med 2013;43:897–910.
- 18
- Kessler RC, Bromet EJ. The epidemiology of depression across cultures. Annu Rev Public Health 2013;34:119–38.
- 19
- Markkula N, Suvisaari J. Masennushäiriöiden esiintyvyys, riskitekijät ja ennuste. Duodecim 2017;133:275–82.