Suositus peruselintoimintojen arvioinnista ja seurannasta

NEWS-pisteytys yhtenäistää ja systematisoi peruselintoimintojen arviointia. Se kannattaa ottaa kattavasti käyttöön ensihoidon alkuarviosta aina kotiutuspäätökseen saakka.

Peruselintoimintojen perusteellisen arvioinnin tulisi olla osa jokaisen lääkärin ja sairaanhoitajan perusvalmiuksia (1). Tämä koskee etenkin akuutisti sairastuneiden potilaiden arviointia, ja kansainvälistä ABCDE-lähestymistapaa kriittisesti sairaan potilaan tutkimiseen opetetaan laajalti sekä perusopinnoissa että akuuttilääketieteen jatkokoulutuksessa.

Useissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että potilaiden peruselintoimintoja arvioidaan sairaanhoidossa puutteellisesti eikä mittauksia kirjata systemaattisesti (2). Sairaalassa elvytystilanteita edeltävät useimmiten tunteja kestäneet peruselintoimintojen häiriöt, ja ennuste tämänkaltaisissa tilanteissa on olematon (3).

Kun peruselintoimintojen häiriöt tunnistetaan ajoissa ja tarvittavat hoidot aloitetaan viipymättä, monet kuolemantapaukset terveydenhuollon yksiköissä voidaan välttää (4). Erinomainen esimerkki ajoissa tehdyn intervention vaikutuksista on suonensisäisen antibioottihoidon aloittaminen heti, kun ajatus sepsiksestä herää: tällä yksinkertaisella ja halvalla interventiolla voidaan välttää viiveistä aiheutuva menehtyminen monielinvaurioon raskaastakin tehohoidosta huolimatta (5).

Sairaalansisäiset ensihoitoryhmät ovat vakiintuneet osaksi ensihoitoketjua myös monissa suomalaisissa sairaaloissa (6). Toiminnan tavoitteena on päästä puuttumaan kehittyviin elinhäiriöihin, ennen kuin tehohoidon interventiotkin muuttuvat "vain kalliiksi saattohoidoksi" (7). Ilman laajempaa ohjausta näiden ryhmien toiminta ja vuodeosastojen hoitajien käyttämät hälytyskriteerit muovautuvat kuitenkin sairaalakohtaisiksi – tai jopa osastokohtaisiksi (6,8).

NEWS on mittarina herkin ja tarkin

National Early Warning Scoren (NEWS) kehitti Britanniassa sisätautilääkäriyhdistyksen (Royal College of Physicians) työryhmä vuonna 2012 standardoimaan aikuispotilaiden peruselintoimintojen arviointia ja seurantaa sekä mahdollistamaan varhaisen puuttumisen kehittyviin peruselintoimintojen häiriöihin sairaaloissa. Joulukuussa 2017 julkaistun päivityksen mukaan NEWS on otettu kattavasti käyttöön Britannian julkisessa terveydenhuollossa, kuten oli tavoitteena (9). NHS:n virallisen kannan mukaan sen tulee olla käytössä kaikissa julkisesti rahoitetuissa sairaaloissa, ja vastaava kannanotto on myös Irlannin kansalliselta terveydenhuoltojärjestelmältä.

Pisteytys huomioi potilaan hengitystaajuuden, happisaturaation, verenpaineen, syketaajuuden, tajunnan tason, lämpötilan sekä mahdollisen lisähapen käytön (kuvio 1). Jokainen muuttuja pisteytetään asteikolla 0–3. Pistemäärä nousee sitä korkeammalle, mitä kauempana normaalista fysiologisesta alueesta mittaustulos on. Pisteiden summa kuvaa luotettavasti potilaan peruselintoimintojen tilaa, ja korkeat pisteet ennakoivat tarkasti sydämenpysähdystä, tehohoitoon ajautumista tai kuolemaa seuraavan vuorokauden aikana (10).

Pisteytys kehitettiin alun perin tunnistamaan vuodeosastopotilaiden tilan heikentyminen, mutta sen on lisäksi todettu toimivan luotettavana peruselintoimintojen häiriöiden mittarina päivystyspoliklinikoilla ja ensihoidossa (11,12). Yli kolmestakymmenestä fysiologisesta pisteytysjärjestelmästä NEWS:n on todettu olevan herkin, tarkin ja samalla yksinkertainen mittari kuvaamaan peruselintoimintoja (10).

Suositus suomalaiseen käytäntöön

Eurooppalaisia elvytyssuosituksia mukaileva elvytyksen Käypä hoito -suositus toteaa peruselintoimintojen häiriöiden varhaisen toteamisen olevan ensimmäinen ja merkittävin lenkki laitoksissa tapahtuvien elvytysten hoitoketjussa (13). Suomessa peruselintoimintojen arviointia ja seurantaa tai siihen käytettäviä menetelmiä ei ole kansallisella tasolla standardoitu. NEWS on kuitenkin otettu käyttöön jo monissa sairaaloissa, kuten TAYS:ssa, Seinäjoen keskussairaalassa ja Etelä-Savon keskussairaalassa sekä HUS:n alueen ensihoitoyksiköissä.

Sairaanhoitajaliiton aloitteesta perustettiin syksyllä 2017 työryhmä, johon kutsuttiin kaksi Suomen Lääkäriliiton nimeämää asiantuntijaa. Tarkoituksena oli laatia kansallinen suositus potilaiden peruselintoimintojen seurannasta NEWS:n pohjalta. Juuri julkaistussa suosituksessa todetaan NEWS:n arvo myös perusterveydenhuollossa, kotihoidossa ja ensihoidossa (14). Kirjoittajat suosittelevatkin NEWS:n käyttöä potilaan peruselintoimintojen arviointiin hoitopaikasta riippumatta.

Pisteytys tuo yhteisen kielen

NEWS-pisteytys on erityisen arvokas päivystysaikana usein varsin niukoilla resursseilla toimiville vuodeosastojen sairaanhoitajille. Se auttaa strukturoimaan potilaiden arviointia ja antaa peruselintoimintojen yleistilasta objektiivista tietoa. Tämä tuo jatkuvuutta potilaan tilan seurantaan, kun vuorossa olevan henkilöstö vaihtuu. Näin tiheämpi seuranta voidaan fokusoida potilaisiin, joilla elintoimintojen häiriöiden riski on suurin. Lisäksi pisteytys tarjoaa selkeät hälytysrajat osaston hoitavan lääkärin konsultoimiselle sekä sairaalansisäisen ensihoitoryhmän hälyttämiselle.

Kaikilla terveydenhuoltojärjestelmän tasoilla käytettynä NEWS tarjoaa yhteisen tavan arvioida potilaan peruselintoimintojen tilaa ja viestiä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Kotihoidon tai ensihoidon jo kotona arvioima pisteytys kertoo osaltaan päivystykseen tulevan potilaan hoidon tarpeen kiireellisyydestä.

Vaikka peruselintoimintoja mittaavat pääasiassa hoitajat, lääkärikunnan on oltava tietoinen pisteytysjärjestelmästä, sen tarkoituksesta ja käytöstä osana päivittäistä työskentelyä. Pisteytyksen avulla on yksinkertaista kommunikoida esimerkiksi teho-osaston kollegan kanssa vuodeosaston potilaan tilan heiketessä. NEWS-pisteet on suositeltavaa ottaa osaksi jokapäiväistä osastokiertoa samalla tavoin kuin seurataan CRP:tä, valkosoluja ja hemoglobiinia.