Pregabaliinin käyttö on lisääntynyt ja käyttöaiheet laajentuneet, mutta myös sen väärinkäyttöpotentiaali on tiedossa. Hoitavan lääkärin mahdollisuuksiin tunnistaa väärinkäyttö liittyy rajoituksia. Joskus ongelmakäyttö voidaan tunnistaa Kelassa.

Pregabaliini tuli Suomessa markkinoille vuonna 2004. Nykyisin sen käyttöaiheet ovat epilepsian, neuropaattisen kivun ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito. Lisäksi myyntiluvasta poikkeava käyttö (off-label) on yleistä, vaikka näyttö hyödystä esimerkiksi muun kuin neuropaattisen kivun hoidossa on rajallinen (1,2).

Pregabaliinin käyttö on lisääntynyt selvästi useissa maissa (1,3). Erityisesti kivunhoidossa tämä voi olla yhteydessä haluun vähentää opioidien käyttöä (4). Pregabaliinia on pidetty varsin turvallisena lääkkeenä, eikä sitä ole luokiteltu PKV- tai Lh-lääkkeeksi (liikenteessä haitallinen) (5).

Suomessa Kela-korvausta pregabaliinista sai 64 300 henkilöä vuonna 2019. Sen käytön yleisyys on vuonna 2013 päättyneen kasvuvaiheen jälkeen pysynyt varsin tasaisena, mutta kokonaiskulutus on kasvanut (kuvio). Alle tuhat potilasta vuodessa osti pregabaliinia erityiskorvattuna epilepsian hoitoon. Vuonna 2017 yksittäisistä lääkeaineista suurimmat kustannukset Kelan maksamalle toimeentulotuelle aiheutti pregabaliini (1,3 miljoonaa euroa) (6).

Väärinkäyttö on yleistä

Pregabaliinin väärinkäyttöpotentiaaliin on kiinnitetty huomiota viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana, ja jo vuonna 2011 Lääkärilehti julkaisi aiheesta katsauksen (5). Erityisen suuri väärinkäytön riski on nuorilla aikuisilla, jotka käyttävät väärin myös muita lääkkeitä ja huumeita (1,7). Väärinkäyttöä lisäävät pregabaliinin helppo saatavuus, lääkkeen nopea titrattavuus korkealle annostasolle, halpa hinta sekä lääkettä kirjoittavien lääkärien tietämättömyys väärinkäyttöpotentiaalista (7).

Erityisen yleistä pregabaliinin väärinkäyttö on opioidien käyttäjillä (7). Oikeuslääketieteellisissä kuolemansyyselvityksissä pregabaliini on yleinen löydös yhdessä opioidien kanssa (1,8). Opioidien ja pregabaliinin yhteiskäytöllä voidaan tavoitella euforian tunteen lisääntymistä, tai opioidivieroitusoireiden vähenemistä (2,4). Euforian saavuttamiseksi käytetään tyypillisesti erittäin suuria kerta-annoksia (3–20 x suositellut maksimiannokset). Gabapentinoideihin voi kehittyä toleranssia, ja niiden käytön loppuessa voi tulla fyysisiä vieroitusoireita. Psyykkisiä riippuvuuden oireita, "repsahduksia" tai hoidon tarvetta riippuvuuden vuoksi ei kuitenkaan näytä juuri kehittyvän (4,9).

Kansainvälisestikin on yleistymässä sellaisten reseptilääkkeiden väärinkäyttö, joilla ei ole uskottu olevan väärinkäyttöpotentiaalia (7). Lääkkeiden etuja verrattuna huumausaineiksi luokiteltuihin aineisiin ovat helpompi saatavuus, vähäisempi stigma ja pienemmät rangaistukset. Kaikki lääkkeet, joilla on väärinkäyttöpotentiaalia, eivät myöskään näy seuloissa (7,10). THL:n Päihdetutkimuksen 2014 vastaajista 5 % oli käyttänyt joskus lääkkeitä ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin, ja heistä 19 % kertoi käyttäneensä pregabaliinia väärin (11).

Kelan lääkeseuranta lisää potilasturvallisuutta

Kelalla on velvollisuus seurata sairausvakuutuslain mukaisesti (SVL 1 luku 3 §) lääkekorvausten tarpeellisuutta ja pyrkiä vaikuttamaan myös lääkkeiden liika- ja väärinkäytön vähentämiseen. Lääkeostoja seurataan lääkekorvauksia käsiteltäessä. Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat ilmoittaa Kelalle lääkkeiden käyttöön liittyvistä epäilyistään.

Tarvittaessa asiakkaalle lähetetään kirjallinen selvityspyyntö annostusohjeet ylittävistä lääkeostoista. Kela voi myös tarvittaessa ilmoittaa lääkeostotiedot lääkemääräyksiä kirjoittaneille lääkäreille (SVL 19 luku 5 §) ja pyytää lisäselvitystä hoitosuunnitelmasta (esim. perustelu huomattavan suurelle annokselle tai usean PKV-lääkkeen yhtäaikaiselle käytölle). Selvityspyyntö lähetetään lääkkeitä määränneille lääkäreille kotiosoitteeseen. Jos lääkärillä ei enää ole pääsyä potilastietoihin, se kannattaa tuoda esiin vastauksessa.

Jos asiakas hankkii lääkkeitä enemmän kuin annostusohjeet edellyttävät, Kela voi rajoittaa asiakkaan oikeutta saada lääkkeet suorakorvattuna apteekista (SVL 15 luku 1 §). Silloin asiakas maksaa apteekissa lääkkeet ensin kokonaan ja hakee sen jälkeen korvaukset Kelasta, ja Kela maksaa korvaukset vain sairausvakuutuslain mukaisista tarpeellisista kustannuksista. Korvausoikeuden rajoittaminen (ns. KT eli korvaus toimistosta -merkintä) koskee kaikkia korvattavia lääkkeitä. Sen purkamista tulee asiakkaan erikseen hakea.

Pregabaliinin tiedot voi salata

Pregabaliini ei kuulu PKV-lääkkeisiin eikä huumausaineisiin, eikä sitä koske muukaan lainsäädäntö, joka huomioi väärinkäyttöpotentiaalin. Potilaalla on oikeus kieltää reseptiensä tietojen luovuttaminen eli salata terveydenhuollolta ja apteekilta yksittäiset reseptit.

PKV-lääkkeiden ja huumausaineiden määräämisen yhteydessä lääkäri voi hakea PKV- ja huumausainereseptit Reseptikeskuksesta erillisellä haulla reseptin tietojen luovutuskielloista huolimatta. Pregabaliinireseptejä ei saa esiin tässä haussa. Salatut reseptit ovat apteekissa löydettävissä vain potilasohjeen tai yhteenvedon viivakoodilla, joten apteekkikaan ei näe näitä ilman viivakoodia. Tieto salauksesta ei näy lääkärin näkymässä. Lääkärin tulisi siis huomioida tämä lääkettä määrätessä.

Väärinkäytön tunnistamista ja potilasturvallisuutta voitaisiin edistää myös lainsäädännön keinoin. PKV-lääkkeiden ja huumausaineiden lisäksi muille mahdollisesti väärin käytettäville lääkkeille olisi syytä luoda oma ryhmittely, ja lainsäädännössä tulisi antaa lääkäreille mahdollisuus hakea myös tämän ryhmän lääkkeiden reseptit Reseptitietokeskuksesta.

Hyvä renki ja huono isäntä

Pregabaliini on turvallinen lääke suositelluilla annoksilla ja suositelluissa käyttöaiheissa niille, joilla riski väärinkäyttöön on pieni. Sitä määrätessä on kuitenkin hyvä huomioida samoja seikkoja kuin PKV-lääkkeitä määrätessä. Sitä ei kannata määrätä tuntemattomalle potilaalle, pitkiksi ajoiksi eikä isoja määriä kerrallaan.

Kun uusittavaksi tulee pregabaliiniresepti, on hyvä pysähtyä hetkeksi harkitsemaan, onko hoidon jatkaminen tarkoituksenmukaista. Lääkehoidon seurannassa on hyötyä yksinkertaisesta muistisäännöstä TKOK: Teho, Käyttö, Ongelmat, Kontrollit (12). Onko lääke auttanut ja millaista hyötyä siitä on potilaalle (T)? Miten lääkettä on käytetty (K)? Onko lääkkeellä haittoja tai onko lääkehoidossa muita ongelmia (O)? Jos reseptiä uusitaan Omakannan tai apteekin kautta, milloin potilas viimeksi kävi vastaanotolla (K)?