Nuori lääkäri yksityissektorilla
Yksityissektorilla toimiminen on hyvä vaihtoehto harjoittaa lääkärin ammattia. Yrittäjyyden aloittamisen edellytykset ja toimintamallit on syytä selvittää ennen siihen ryhtymistä.
Lääkäri voi toimia yksityissektorilla joko yksityisenä ammatinharjoittajana, jolloin riittää ilmoitus toiminnan aloittamisesta aluehallintovirastolle (avi), tai yhtiön kautta, jolloin toimintaan tarvitaan joko avin tai Valviran lupa.
Yksityislääkärin tulee myös huolehtia myös muista lakisääteisistä velvoitteista, kuten ilmoittautumisesta ennakkoperintärekisteriin. Yrittäjäeläke, jonka mukaan määräytyy paitsi eläketurva myös sairausturva, on pakollinen vakuutus, joka tulee ottaa, kun sen edellytykset täyttyvät (1,2). Sitä ei voi korvata vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla. Lakisääteinen potilasvakuutus on myös otettava. Ammatinharjoittajana oleva liiton jäsen saa sen kuitenkin Lääkäriliiton kautta automaattisesti, sen sijaan yhtiön kautta toimittaessa yhtiön on otettava vakuutus.
Kirjallinen sopimus vastaanottotoiminnasta
Kun toimintaa harjoitetaan lääkäriasemalla, on tärkeää tehdä vastaanottotoiminnasta kirjallinen sopimus. Sopimuksen kautta saa myös Kanta-palveluja ym. koskevat liittymissopimukset. Lääkäriliitto ja Lääkäripalvelut ry (LPY) ovat yhdessä laatineet vastaanottotoiminnan mallisopimuksen, jossa on keskeiset sopimusehdot valmiina. Tätä sopimusta molemmat tahot ovat sitoutuneet suosittamaan käytettäviksi lääkäriasemilla sopimuksia solmittaessa.
Vastaanottotoiminnan sopimukseen liittyvät myös yleiset ehdot, jotka ovat Kuluttajaviraston suosittamat käytännesäännöt terveyspalvelujen alalla. Niissä todetaan mm., miten toimitaan potilaaseen nähden eri tilanteissa. Niissä on myös kirjattuna, kuten vastaanottotoiminnan sopimuksessakin, että niin lääkäri kuin lääkäriasemakin ovat erillisiä, itsenäisiä, osapuolia potilaaseen nähden.
Lääkäriasemalla ei ole oikeutta toimia työnjohtajana tai valvojana eli käyttää direktiota yrittäjälääkäriin nähden. Se ei voi myöskään puuttua tai seurata esimerkiksi lääkärin lääkkeenmääräämiskäytäntöä. Potilaan lääkäriä kohtaan tekemät muistutukset, valitukset tai kantelut on ohjattava palvelua antaneelle lääkärille, joka juridisesti vastaan antamastaan hoidosta suoraan potilaalle.
Ammatinharjoittaja ja yrittäjälääkäri on rekisterinpitäjä. Potilasrekisteri on hänen, ja hän vastaa siitä juridisesti. Lääkäriasema on rekisterin tekninen ylläpitäjä. Lääkärillä on siten oikeus saada potilastietonsa mukaansa, jos hän vaihtaa toimipakkaansa tai lopettaa toimintansa. Jos kysymys on kuitenkin ns. yhteisrekistereistä, kuten työterveyshuollon tai muun ostopalvelusopimuksen kautta tulevista potilaista, on rekisteri tällöin lääkäriaseman ja yksityislääkäri on silloin potilasrekisterin käsittelijä.
Itsenäisyyttä – ja yksinäisyyttä
Yrittäjyyteen liittyy riskiä. Pullasta ei voi ottaa rusinoita. Lääkärillä ei esimerkiksi ole työlainsäädännön turvaa yrittäjäsopimuksen irtisanomistilanteissa eli sopimus voidaan päättää kumman osapuolen tahansa irtisanomisaikaa noudattaen eikä irtisanomista tarvitse perustella. Yksityisillä lääkäriasemilla ei ole myöskään minkäänlaista luottamusmies- tai luottamusvaltuutettujärjestelmää, josta voisi saada tukea ja apua kiperiin tilanteisiin, kun sukset menevät ristiin lääkäriaseman kanssa.
Tästä huolimatta yrittäjäsopimusta voidaan arvioida yleisillä sopimusoikeudellisilla näkökohdilla ja sopimus voidaan tarvittaessa riitauttaa oikeustoimilain perusteilla. Toisaalta sopimuksen irtisanomisehto mahdollistaa lääkärille itselleenkin mahdollisuuden päästä halutessaan sopimuksesta irti, jos vaikka toinen lääkäriasema tarjoaa parempia ehtoja.
Yrittäjälääkäri toimii palveluja antaessaan täysin itsenäisesti, koska esimiestä ei ole eikä muutakaan tukea juuri saatavilla. Salassapitosäännösten vuoksi yksityislääkäri ei oikein voi "kilauttaa kaverillekaan", mikä hoito tai lääke olisi juuri kyseessä olevalle potilaalle paras. Onneksi ainakin suurimmilla lääkäriasemilla on järjestetty uusille toimijoille perehdytystä toimintatapoihin.
Yrittäjälääkärinä toimiminen on yksinäistä. Yksityislääkärit ovat kilpailuasemassa toisiinsa nähden. Nuorelle lääkärille voikin tulla yllätyksenä, että kollegat eivät välttämättä suhtaudukaan innokkaasti uuteen tulijaan, vaan vastassa voi olla viileän asiallista kohtelua. Yleensä tämä kuitenkin ajan myötä muuttuu ja uusi tulija kyllä sulautuu joukkoon.
Koulutusta ja kokemusta tarvitaan
Lääkärillä on yksityissektorilla toimiessaan itsenäinen ja lakisääteinen velvoite huolehtia koulutuksestaan ja ylläpitää ammattitaitoaan. Niistä kustannuksista lääkäri vastaa itse.
Nykyään vastavalmistunut lääkäri voi aloittaa yksityislääkärinä toimimisen jo heti valmistumisen jälkeen. Saatuaan ilmoituksen toiminnan aloittamisesta aluehallintovirasto selvittää kuitenkin lääkärin kokemusta.
Yksityislääkärinä toimimisessa tarvitaankin kokemusta ja näkemystä eikä pelkkä kandiaikana hajanaisilla määräyskirjoilla kerätty kokemus välttämättä ole riittävää yksityissektorilla annettavassa potilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa. Viisautta on tiedostaa oma osaamisensa ja omat rajansa. Tämä koskee myös etäpalveluja.
Etäpalvelu saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, jopa helpolta ja nopealta tavalta antaa lääkäripalvelua. Siihen liittyy kuitenkin monenlaisia kysymyksiä. Millaista palvelua ylipäätään voidaan antaa etänä? Saako lääkäri potilaan sairaudesta oikean kuvan? Onko lääkärin palkkio lainkaan kohtuullinen? Millainen on lääkärin vastuu? Saanko mistään ohjeita tai tukea?
Mitä nuoren lääkärin on tiedettävä etäpalveluja antaessaan?
Lääkäriasemilla annetaan potilaalle myös etäpalveluja, ja nuorilla lääkäreillä on mahdollisuus osallistua näiden palvelujen tarjontaan. Lääkäriaseman tulee järjestää, että toiminta on tietoturvallista, laatukriteerit toteutuvat ja tekniset yhteydet ovat toimivat.
Etäpalveluun pätevät lähtökohtaisesti samat lainsäännökset ja periaatteet kuin muutoinkin lääkärinä toimimiseen. Toimintaan pitää olla potilaan nimenominen suostumus ja potilas tulee tunnistaa. Potilaalla on oikeus etänäkin saada lääketieteellisesti perustelua ja asianmukaista hoitoa potilasturvallisesti. Palvelun on myös sovittava potilaalle annettavaan hoitoon.
Jos lääkäri ei ole aiemmin tavannut potilasta, ei etävastaanotolla ole kovin suositeltavaa aloittaa ihan uutta hoitosuhdetta; toki potilaan suostumus ja halu saattavat vaikuttaa arviointiin. Jos lääkäri ei tunne potilasta entuudestaan, pelkäksi muiden lääkärien määräämien lääkemääräysten uusijaksi tai "kuluttajapotilaan reseptiautomaatiksi" ei pidä ryhtyä. Lääkkeen määrääminen edellyttää diagnoosia ja tietoa potilaan tilasta.
Salassapidon merkitys – esimerkiksi kuka voi käsitellä potilasasiakirjoja – korostuu etätoiminnassa. Potilasasiakirjamerkintöjä tulee tehdä kuten normaalivastaanotollakin, myös ns. chatissa potilaan kanssa käytävistä keskusteluista. Lääkärillä on potilaaseen nähden informaatiovelvollisuus. Potilaan on tiedettävä ja ymmärrettävä, mihin riskeihin hän sitoutuu, kun valitsee etäpalvelun.
Lääkärin vastuu etäpalveluissa on sama kuin muutenkin, mutta etänä potilaan tilanteen arviointi ei välttämättä ole aivan samanlaista kuin vastaanotolla lääkärin luona. Potilas onkin myös voitava tarvittaessa ohjata konkreettisesti tulemaan vastaanotolle. Potilasasiakirjamerkinnöissä kannattaa olla tarkkana, jotta on kättä pitempää, jos myöhemmin tulee kyselyjä tai asioita joudutaan muuten jälkikäteen selvittelemään.
Valvira on antanut ohjeen etäpalveluista. Tämän viranomaisohjeen lisäksi Lääkäriliitto on antanut etälääketiedettä koskevan suosituksen. Niihin kannattaa perehtyä (3,4).
Varteenotettava vaihtoehto
Edellä on kuvattu yksityissektorilla toimimisen reunaehtoja, vastuuta ja yrittäjäriskiäkin, mutta privaatissa toimiminen on niistä huolimatta toimiva ja suosittu vaihtoehto lääkäripalvelujen tuottamiseen – miksi muuten lähes 7 000 lääkäriä olisi valinnut tämän vaihtoehdon päätoimiseksi tai sivutoimiseksi tavaksi antaa lääkärinpalvelujaan? Toiminta on itsenäistä, antaa vapautta ja mahdollisuuksia sekä sangen hyvän ansaintamahdollisuuden.
Kun selvittää ja tiedostaa jo ennen privaattitoiminnan aloittamista riskit ja reunaehdot, jotka ovat erilaisia kuin työ- tai palvelussuhteessa toimittaessa, on yksityissektorilla toimiminen oivallinen tapa harjoittaa lääkärin ammattia ja varteenotettava vaihtoehto myös nuorelle lääkärille.
Yksityislääkäriksi ryhtyvän muistilista
Ammatinharjoittaja: ilmoitus aville
Yhtiö: lupa avilta tai Valviralta
Perusilmoitus Patentti- ja rekisterihallitukselle
Ilmoittautuminen ennakkoperintärekisteriin
Yrittäjän eläkevakuutus (kun edellytykset täyttyvät)
Lakisääteinen potilasvakuutus (ammatinharjoittajajäsenille liiton kautta, yhtiön otettava itse)
Lääkäriaseman kanssa kirjallinen sopimus vastaanottotoiminnasta
Liittymissopimus Kanta-palveluihin
Potilasrekisterin pito
Velvoite huolehtia koulutuksesta ja ammattitaidon ylläpitämisestä
Kirjanpitovelvollisuus
Ammatinharjoittajalta toimintakertomus aville vuosittain
Reseptipalkkioiden tilityspalvelu Puhti
- 1
- https://www.laakariliitto.fi/palvelut/edunvalvonta/yksityissektori/ammatinharjoittajat/
- 2
- https://www.ilmarinen.fi/yrittaja/yel-vakuutus/kenelle-ja-milloin-yel-vakuutus/
- 3
- https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/yksityisen_terveydenhuollon_luvat/potilaille-annettavat-terveydenhuollon-etapalvelut
- 4
- https://www.laakariliitto.fi/laakarin-tietopankki/kuinka-toimin-laakarina/etalaaketieteen-suositus/