Lasten koronatartunnat harvoin yhteydessä kouluun tai harrastuksiin

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vain muutama koululainen sai syksyn aikana koronatartunnan opetuksen tai harrastusten yhteydessä. Lähi­opetuksen ja harrastusten salliminen onkin ollut epidemiologisesti perusteltua. Tartunnanjäljityksestä kertyvä tieto auttaa reagoimaan tilanteen muutoksiin.

Lasten merkitys COVID-19-infektion tartunnanlähteenä on arvioitu vähäisemmäksi kuin aikuisten, mutta silti heihin on kohdistettu rajoitus- ja karanteenitoimenpiteitä jopa laajemmin kuin aikuisväestöön (1,2).

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin infektioyksikköön keskitetty tartunnanjäljitys ja maltillinen tautitilanne ovat mahdollistaneet tartunnanlähteiden arvion koko sairaanhoitopiirin alueelta käyttäen yhteneviä kriteereitä. Tartunnanjäljityksestä kerättyä tietoa on hyödynnetty paikallisten suositusten suunnittelussa ja arvioinnissa.

Pirkanmaalla koulujen lähiopetusta ei rajoitettu syyslukukauden aikana perusopetuksessa tai toisen asteen opetuksessa. Koulujen ja päiväkotien henkilökunnalle sekä toisen asteen opiskelijoille tuli yleinen maskisuositus 26.11.2020. Alle 20-vuotiaiden harrastustoiminta sisätiloissa keskeytettiin joulukuuksi tartuntamäärien lisääntyessä. Silti koululaisilla ei opetuksen tai harrastusten yhteydessä todettu kuin muutamia tartuntoja koko syksyn aikana.

Tartunnanjäljityksen tiedot syyslukukaudelta

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella todettiin 1.8.–31.12.2020 kaikissa ikäryhmissä yhteensä 1 615 koronavirustartuntaa. Näistä 74 todettiin 0–9-vuotiailla ja 223 todettiin 10–19-vuotiailla.

Lapsilla (0–9 v) tartunnanlähde oli yleisimmin koti, ja tyypillisesti indeksipotilas oli oma vanhempi. Tässä ikäryhmässä ei ollut yhtään harrastuksista saatua koronavirustartuntaa.

Kodin ulkopuolisten tartuntojen osuus alkoi kasvaa vasta yli 12-vuotiailla lapsilla. Harrastus oli tartunnanlähteenä vain 6 tapauksessa koko syksynä. Kaikki harrastuksista saadut koronavirustartunnat havaittiin yli 14-vuotiailla, näistä 5 jääkiekossa ja 1 salibandyssä.

Päiväkodeissa altistumisia oli runsaasti, mutta sieltä saatuja tartuntoja hyvin vähän. Lapsesta lapseen tapahtuneita tartuntoja ei päiväkodeissa havaittu lainkaan koko syyslukukauden aikana.

Peruskouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa määrättiin karanteeniin syyslukukauden aikana yli 2 400 lasta ja nuorta, jotka olivat altistuneet tartuttavassa vaiheessa olevalle opettajalle tai koululaiselle. Näistä altistumistilanteista tuli kuitenkin hyvin vähän tartuntoja. Ala-asteilla tapahtuneissa altistumisissa koko lukukauden aikana todettiin ainoastaan yksi tartunta. Vanhempienkin oppilaiden ikäryhmissä altistumiseen liittyviä tartuntoja esiintyi hyvin maltillisesti.

Opettajilla tai koulunkäyntiavustajilla havaittiin 6 työhön liittyvää tartuntaa, joista puolet oli henkilökunnan välisiä. Kaikki opettajien ja toisen asteen opiskelijoiden tartunnat tapahtuivat ennen kasvomaskisuositusta.

Lähiopetus ja harrastusten salliminen perusteltua

Tartunnanjäljityksestä kertyneiden tietojen valossa päätös pitää toisen asteen opiskelijat lähiopetuksessa ja lasten harrastusten käynnistäminen uudelleen vuoden alussa on ollut epidemiologisesti perusteltu.

Lasten ja nuorten tartuntojen jäljitys on onnistunut keskimääräistä paremmin, ja yli 80 %:lla sairastuneista tartunnanlähde saatiin selville. Osa jää aina selvittämättä. Näitä tartuntoja ei voitu yhdistää todettuihin koulujen tai päiväkotien altistustilanteisiin tai harrastustoimintaan, eikä tartunnan syntymiseen olisi voinut vaikuttaa niihin puuttumalla tai karanteeneja pidentämällä.

Päiväkodeissa ja kouluissa karanteeniin asetetuista vain pieni osa, korkeintaan 1 %, saa tartunnan. Pirkanmaan aineistossa työpaikka-altistuksissa vastaava osuus on keskimäärin 10 % ja aikuisten yksityisissä juhlissa 20–80 %.

Karanteenimääräys tai koko koulun siirtyminen etäopetukseen voi olla lapselle ja hänen perheelleen raskasta. Se voi vaikuttaa opetuksen laatuun sekä muuhun hyvinvointiin. Kouluissa tapahtuneet tartunnat tulivat henkilöille, jotka olivat olleet lähikontaktissa indeksipotilaaseen ja siten löydettävissä perinteisen tartunnanjäljityksen keinoin. Tämä puoltaa karanteeniin asetettavien rajaamista kouluympäristössä vain todetusti lähikontaktissa olleisiin.

Lopuksi

Muuntuneen viruksen kanssa olemme jälleen tuntemattoman edessä. Ensimmäisten arvioiden mukaan uusien virusvarianttien tartuttavuus lapsilla ja nuorilla on aiempaa suurempi, mutta tuoreimmissa arvioissa tautitapausten ikäjakauma ei poikkea aiemmasta (3).

Meillä on nyt käytössämme isompi testauskapasiteetti kuin viime keväänä, parempi ymmärrys taudista sekä toimivampi tartunnanjäljitys. Muutos epidemiologiassa tulee esiin nopeasti, ja siihen voidaan tarvittaessa reagoida muuttamalla toimintatapaa.