Steroidivoiteet tuskin vaaraksi sikiölle

Taannehtiva seurantatutkimus Britannian kansallisen terveydenhuollon piirissä (National Health Services) ei löytänyt merkkejä vastasyntyneen epämuodostumista, jos äiti käytti raskauden aikana pakallisesti steroideja sisältäneitä ihovoiteita annossuosituksien mukaisesti. Koko raskauden ajan päivittäinen steroidivoiteen käyttö annoksella 300 mg oli yhteydessä vastasyntyneen pieneen syntymäpainoon. Alle 200 mg:n annoksilla ei näkynyt vaikutuksia sikiöön. Terveys- ja reseptitiedostoihin perustuneessa tutkimuksessa oli vuosilta 1989-2006 yli 2 600 steroidivoiteita raskauden aikana käyttänyttä äitiä ja vertailuryhmänä yli 7 200 äitiä, jotka eivät voiteita käyttäneet. Eläintutkimuksissa steroidien on todettu aiheuttaneen haittavaikutuksia sikiölle. Tutkijat kehottavat välttämään suurien annoksien ja vaikutuksiltaan voimakkaimpien steroidivoiteiden käyttöä raskauden aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ensimmäinen biosimilaari EU-maihin

Euroopan komissio on hyväksynyt infliksimabista biosimilaarivalmisteen (Inflectra, Hospira Inc.) kilpailemaan halvemmalla hinnalla alkuperäisvalmisteen (Remicade, MS) kanssa. Kysymyksessä on ensimmäinen biosimilaari nivelreuman, psoriaasin ja Crohnin taudin hoitoon EU-maissa. Sen odotetaan käynnistävän kilpailun useiden muidenkin tautien erityisen kalliiden lääkehoitokustannuksien kohtuullistamiseksi. EU-maat ovat edelläkävijöitä biosimilaarien käyttöön hyväksymisessä, sillä mm. Yhdysvalloissa vasta valmistellaan lainsäädäntöä tätä varten.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Masennuslääkkeet eivät heikennä luustoa

Serotoniiniselektiiviset (SSRI) tai trisykliset masennuslääkkeet eivät vaikuttaneet naisilla luuston mineraalitiheyteen (Bone Mineral Density, BMD) kuusi vuotta jatkuneessa seurannassa. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa oli 1 972 iältään keskimäärin 50-vuotiasta naista. Heistä 311 aloitti SRRI-lääkkeiden ja 71 trisyklisten masennuslääkkeiden käytön ja 1 590 oli ilman depressiolääkitystä. Lannerangasta mitattu mineraalitiheys pieneni SSRI-lääkkeiden käyttäjillä 0,63 % (p = 0,37), trisyklisten masennuslääkkeiden käyttäjillä 0,40 % (p = 0,16) ja lääkkeitä käyttämättömillä 0,68 %. Trisyklisiä masennuslääkkeitä käyttäneiden potilaiden määrä oli pieni ja löydös jäi osin epävarmaksi. Tutkimus on tärkeä, sillä aikaisemmat tutkimukset ovat päätyneet vaihteleviin päätelmiin. Serotoniinin epäillään säätelevän luun aineenvaihduntaa, koska sen reseptoreja on löytynyt mm. osteoblasteista, osteosyyteistä ja osteoklasteista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vaatimus tutkimusten rekisteröimisestä ei ota tulta

Vain noin 28 % lääketieteen julkaisuista vaatii, että julkaisuharkintaan otettavan interventiotutkimuksen on oltava rekisteröity yleisesti hyväksyttyyn tietokantaan. Selvitystä varten Cochrane Central -tiedostossa olevista lääketieteellisiä hoitotutkimuksia julkaisevista 3 512 lehdestä valittiin satunnaisesti 200 tarkempaan analyysiin, jossa tutkittiin mm. kirjoitusohjeet ja haastateltiin päätoimittajat ja lehden julkaisija. Lehdistä 71 % (142/200) ei vaatinut tutkimuksen rekisteröimistä julkaisuperusteena ja 2 % vain rohkaisi tutkimuksen rekisteröimiseen. Päätoimittajien ja julkaisijoiden haastatteluissa ilmeni pelko, että rekisteröimisvaatimus saattoi johtaa tutkimuksen ajautumiseen kilpailevan lehden sivuille. Tutkimusta ei haluttu jättää julkaisematta, jos se oli tieteellisesti pätevä ja virheetön, mutta siltä puuttui vain rekisteröinti. Ongelma liittyi erityisesti kehittyvistä maista tarjottuihin tutkimuksiin. Rekisteröimisvaatimusta ei pidetty tarpeellisena kaikille alan julkaisuille eikä sitä katsottu aiheelliseksi pienille ja luonteeltaan selvitteleville tutkimuksille. Johtavien lääketieteen julkaisujen päätoimittajat (International Committee of Medical Journal Editors, ICMJE) käynnistivät yhteisesti interventiotutkimuksien rekisteröimisvaatimuksen vuonna 2005.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Herkistävätkö happolääkkeet paksusuolen tulehdukselle?

Protonipumpun estäjien (PPI) käyttöön liittyi lisääntynyt riski sairastua Clostridium difficilen aiheuttamaan paksusuolen tulehdukseen terveysviranomaisten Yhdysvalloissa rahoittamassa epidemiologisessa tutkimuksessa. Paksusuolen tulehdusta sairastavista 984 potilaasta 64 % oli käyttänyt antibiootteja edeltäneiden kolmen kuukauden kuluessa. 28 % oli käyttänyt protonipumpun estäjiä, ja heitä oli suhteellisesti enemmän niiden potilaiden joukossa, jotka eivät olleet käyttäneet antibiootteja. Tutkijat katsovat antibioottien käytön vaikuttavan eniten paksusuolen tulehduksen vaaraan. Protonipumpun estäjien yleistynyt käyttö näyttää sekin lisäävän paksusuolen tulehduksen esiintyvyyttä, mutta lisätutkimuksia tarvitaan asian varmistamiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kun isä itsensä lekan varrella teloi - tapauksen ratkaisu

60-vuotias urheilullinen mies oli kesämökillä paaluttaessaan loukannut vasemman säärensä. Leka irtosi varrestaan ja metallinen varsi iski suoraan ja kovaa vasempaan sääreen. Ihon ruhjeet nilkan yläpuolella olivat sen verran laajat ja jalka kipeä, että mies lähti lääkäriin. Päivystävä lääkäri lähetti potilaan vasta tämän pyynnöstä röntgeniin, ei nähnyt selvää murtumaa ja kotiutti. Parin päivän kuluttua mies kävi viistokuvissa ja radiologin jo ensimmäisistä kuvista epäilemä hyväasentoinen murtuma varmistui. Miestä kehotettiin välttämään suurempaa rasitusta kuukauden ajan ja suihkuttelemaan haavoja.

Raili Kauppinen, Antti Helminen

Gliptiinit tuskin vähentävät tai lisäävät sydänsairauksia

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytetyt inkretiinien metabolian estäjät (DPP-4:n estäjät) eivät näytä lisäävän sydänsairauksien riskiä, mutta eivät myöskään suojaa diabeetikon sydäntä. SAVOR TIMI 53 -tutkimuksessa seurattiin runsaat kaksi vuotta yli 16 000:ta diabeetikkoa, joilla oli ollut sydänsairauksia tai niihin huomattava riski. Potilaat satunnaistettiin saamaan muun diabeteslääkityksensä lisäksi joko saksagliptiiniä (Onglyza, AstraZeneca) tai lumetta. EXAMINE-tutkimukseen otettiin vastaavasti yli 5 000 diabetespotilasta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun he olivat joutuneet sairaalaan sydäninfarktin tai epästabiilin anginan vuoksi. 40 kuukauden seurannassa potilaita hoidettiin joko alogliptiinillä (Vipidia, Takeda Pharmaceuticals) tai lumeella. Kummassakaan tutkimuksessa ei todettu sydänsairauksien vaaran lisääntymistä tai sydänsairauksia ehkäisevää vaikutusta. Saksagliptiini lisäsi kuitenkin sairaalahoitoa vaativaa sydämen vajaatoimintaa etenkin, jos vajaatoimintaa oli esiintynyt aikaisemmin. Kysymyksessä saattaa olla lääkeryhmälle tyypillinen haittavaikutus, jota EXAMINE-tutkimuksessa ei havaittu sen rajallisen aineiston vuoksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Teriflunomidi MS-tautiin

Euroopan komissio on myöntänyt myyntiluvan teriflunomidille (Aubagio, Sanofi) aikuisten uusiutuvan MS-taudin hoitoon. Vaiheen III tutkimuksissa lääke päivittäisenä kerta-annoksena suun kautta (14 mg) vähensi taudin vuotuisia uusiutumisvaiheita ja lyhensi toipumisaikoja invalidisoivien kausien jälkeen tehokkaammin kuin lume. Teriflunomidi on immunomodulaattori, joka estää T- ja B-lymfosyyttien muodostumista ja toimintaa. Lääke on vasta-aiheinen raskauden ja imetyksen aikana eikä se sovi potilaille, joilla on vakava maksan vajaatoiminta. Lääke on aikaisemmin hyväksytty Yhdysvalloissa ja Australiassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Biologinen lääke tulossa hyperkolesterolemiaan?

Familiaariseen hyperkolesterolemiaan kehitetty ihmisen monoklonaalinen vasta-aine (AMG145) pienentää suurentunutta lipoproteiini Lp(a)-pitoisuutta yhdistettynä statiinihoitoon. Lipoproteiini Lp(a) tiedetään sydänsairauksien riskitekijäksi, ja sen suurentuneen pitoisuuden pienentämiseen on ollut vähän keinoja. AMG145 (105-140 mg joka toinen viikko) laski 12 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa Lp(a)-tasoa 32 % lumeeseen verrattuna (p < 0,001). Vaikutusmekanismin oletetaan perustuvan proteiinin vähentyneeseen tuotantoon tai sen lisääntyneeseen poistumaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Aivoinfektio fingolimodin käyttäjällä

MS-taudin hoitoon fingolimodia (Gilenya, Novartis) saanut potilas on sairastunut harvinaiseen, mutta hengenvaaralliseen JC-viruksen aiheuttamaan progressiiviseen multifokaaliseen leukoenkafalopatiaan (PML). Aikaisemmin potilasta oli hoidettu mm. interferonilla, atsatiopriimilla ja kortisoni-injektioilla mutta ei natalitsumabilla (Tysabri, Biogen Idec), johon on aiemmin liittynyt mm. PML-tapauksia. Novartiksen mukaan fingolimodilla on hoidettu maailmanlaajuisesti yli 70 000 potilasta ilman aikaisempia havaintoja PML:sta. Valmistaja ja lääkeviranomaiset ovat käynnistäneet potilastapauksen tarkemmat tutkimukset, ja niiden tulokset raportoidaan viipymättä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kanakinumabi lastenreumaan

EU:n komissio on hyväksynyt Euroopan lääkevalmistekomitean esityksestä myyntiluvan kanakinumabille (Ilaris, Novartis) nuoruusiän aktiiviseen idiopaattiseen artriittiin. Potilaiden tulee olla yli 2-vuotiaita ja tulehduskipulääkkeistä ja kortisonista ei saada heille riittävää apua. Kanakinumabi on interleukiini-1β:n estäjä, jota annetaan kuukausittain ihonalaisina injektioina ainoana lääkkeenä tai yhdistettynä metotreksaattihoitoon. Lastenreuma on harvinainen, mutta invalidisoiva tauti, jota esiintyy käsien, ranteiden, polvien ja nilkkojen pienissä nivelissä ja johon liittyy myös pitkittyneitä kuumeiluja ja ihottumia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Retigabiinin käyttöön rajoituksia

Retigabiinia (Trobalt, GlaxoSmithKline) tulisi jatkossa käyttää epilepsiaa sairastavan potilaan lisälääkityksenä vain silloin, kun muut epilepsialääkkeet eivät saa aikaan riittävää hoitovastetta tai potilas ei siedä niitä. Euroopan lääkevalmistekomitean mukaan retigabiini voi aiheuttaa ihon, huulien, ja kynsien siniharmaan värjäytymisen tai pigmentaation. Pitkäaikaiskäytössä (yli 2 vuotta) on lisäksi todettu silmäkudoksien ja mm. verkkokalvon pigmentaatiota. Näihin voi liittyä näkökyvyn heikkeneminen. Perusteellinen silmälääkärin tutkimus ja näkötarkkuuden mittaus on tehtävä ennen lääkehoidon aloitusta ja sen jälkeen ainakin 6 kuukauden välein. Jos verkkokalvon pigmentaatiota tai näön heikkenemistä havaitaan, on tehtävä lääkehoidon haittojen ja hyötyjen huolellinen arvio ennen retigabiinihoidon jatkamista. Arvio on tehtävä myös muiden kudoksien värjäytyessä. Retigabiinia jo käyttävien potilaiden ei pidä keskeyttää hoitoa, mutta heidän tilanteensa on arvioitava uudelleen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Aivoinfarktin liuotushoidon laiminlyönti

Aivoinfarktin liuotushoito alteplaasilla on oikein ajoitettuna potilaan ennustetta parantava hoito. Liuotushoito on sitä tehokkaampi, mitä nopeammin oireiden alettua sitä annetaan. Liuotushoidosta ei ole toisaalta hyötyä, jos sitä ei päästä aloittamaan riittävän ajoissa. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu liuotushoidon antamatta jättämistä potilasvahinkona.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Punoittavat, kuumottavat ja hyvin kipeät kämmenet

Viisissäkymmenissä olevan miehen vasen puoli halvautui. Hän kuitenkin toipui puolioireestaan hyvin. Syytä ei saatu selville. Hän tupakoi, mutta ei käyttänyt alkoholia. Vajaa vuosikymmen myöhemmin huomattiin sydämessä sattumalta toisen asteen eteis-kammiokatkos, jonka vuoksi asennettiin fysiologinen tahdistin. Senkään aiheuttajaa ei perusteellisissa selvityksissä keksitty. Samoihin aikoihin ilmaantui kolotuksia eri puolille, vaikka selkeitä synoviitteja ei havaittu. Senkka ja CRP olivat lievästi koholla kuten tumavasta-aineetkin. Silti edelleenkään yksittäistä sairautta ei pystytty nimeämään. Satunnaisten särkylääkkeiden ohella hän käytti dipyridamolia.

Juhani Partanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030