Lisäävätkö SSRI-lääkkeet luunmurtumia?

Serotoniiniselektiivisiä masennuslääkkeitä (SSRI) käyttävillä vaihdevuosi-ikäisillä naisilla esiintyi enemmän luunmurtumia kuin glukokortikoideja tai protonipumpun estäjiä (PPI) käyttävillä, vaikka jälkimmäisillä on aiemmissa tutkimuksissa todettu lisääntynyt taipumus luunmurtumiin. Viisi vuotta jatkuneessa seurannassa oli kymmenen maan perusterveydenhuollon yksiköissä 55-vuotiaita tai vanhempia naisia, joista PPI-lääkkeitä käytti 2 700, glukortikoideja 5 300 ja SSRI-lääkkeitä 1 150. Vertailuryhmänä olivat 9 300 potilasta, jotka eivät käyttäneet mitään mainittuja tai osteoporoosilääkkeitä. SSRI-lääkkeitä käyttäneillä kaikkien luunmurtumien riski oli merkittävästi lisääntynyt (p < 0,0001). Glukokortikoidien käyttäjillä lisääntyivät nikamamurtumat, mutta PPI-lääkkeiden käyttäjillä murtumien lisääntyminen ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tuloksien luotettavuutta vähensivät useat tutkimusaineistoa sekoittaneet tekijät.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Polio uhkaa taas

Useita Pohjois-Afrikan maita uhkaa uusi polioepidemia, kun sotilaallisesti levottomilla alueilla ei voi tai saa antaa rokotuksia. Etelä-Sudanissa ilmeni syyskuussa kolme tautitapausta, ensi kertaa vuoden 2009 jälkeen. Aiheuttajaksi todettiin tyypin 1 villi poliovirus, ja se voi mm. kulkeutua matkailijoiden mukana mihin tahansa maailman kolkkaan. Somaliassa poliotapauksia on ollut 174, Keniassa 14 ja Etiopiassa 3. Levottomuuksien ja avustustoimien kieltämisen vuoksi lähes kaikilta lapsilta puuttuu poliorokotus mm. Nubian vuoristossa ja Sinisen Niilin alueilla. WHO on käynnistänyt toimenpiteet polion hävittämiseksi Pohjois-Afrikan maista. Villiä poliovirusta on löytynyt ympäristönäytteistä myös Israelissa, länsirannalla ja Gazassa, mutta kukaan ei ole sairastunut polioon. Israelissa on tehostettu rokotuksia ja ympäristönäytteiden seurantaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

HIV-rokotetutkimus keskeytettiin

Yhdysvaltojen kansallisen terveyslaitoksen (NIH) vuonna 2009 käynnistämä HIV-rokotetutkimus jouduttiin keskeyttämään huhtikuussa 2013, koska rokote ei näyttänyt tehoavan. Aktiivirokotetta saaneilla esiintyi enemmän HIV-infektioita kuin lumerokotetta saaneilla. Lisääntyneen infektioherkkyyden pelättiin jatkuvan tai jopa lisäävän HIV-tartunnan vaaraa. Keskeytyksen jälkeen viisi kuukautta jatkuneessa seurannassa HIV-infektioiden määrä aktiivi- ja lumerokotetta saaneilla oli lähes sama (29 vs. 26) eikä ero ollut enää tilastollisesti merkitsevä (p = 0,76). HIV-rokotteen saaneiden tilannetta seurataan edelleen, mutta tutkijoiden mukaan lisääntyneestä HIV-infektion riskistä ei ole näyttöä. Rokotetutkimukseen osallistui yli 2 500 henkilöä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laihdutusvalmisteen yhteys maksavaurioihin selvittelyssä

Yhdysvalloissa selvitetään 29 potilaan maksavaurioiden yhteyttä OxyElite Pro -laihdutusvalmisteeseen. 11 potilasta joutui sairaalahoitoon äkillisen maksan toimintahäiriön vuoksi, kahdelle tehtiin maksansiirto ja yksi kuoli. Tapaukset eivät ole viruksen aiheuttamia. OxyElite Pron tiedetään sisältävän kofeiinia ja lisäksi useita rohdosuutteita. Sen valmistaja epäilee, että myynnissä on myös piraattivalmisteita. Viranomaiset analysoivat potilaiden käyttämien tuotteiden koostumuksen ja tarkastavat tuotantolaitokset. Kuluttajia kehotetaan lopettamaan kaikkien OxyElite Pro -nimisten valmisteiden käytön selvityksien ajaksi ja ilmoittamaan terveysviranomaisille, jos epäilevät saaneensa haittoja valmisteesta. Valmiste on myynnissä myös suomenkielisillä verkkosivuilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mikä on turvallisin ehkäisyvalmiste?

Laskimotukoksen vaara näyttäisi vähäisimmältä, jos oraalisena hormonaalisena raskauden ehkäisyvalmisteena käytetään mahdollisimman pieniannoksista etinyyliestradiolia (30 µg) yhdistettynä levonorgestreeliin. Päätelmä perustuu 26 tutkimuksen meta-analyysiin. Mukaan otettiin tutkimukset, joissa oraalisia ehkäisyvalmisteita käyttävillä ilmeni vähintään 10 tukostapahtumaa. Laskimotukoksia esiintyi ilman ehkäisyvalmisteiden käyttöä 1,9-3,7 tapausta 10 000:ta naisvuotta kohti. Hormonaalisia yhdistelmävalmisteita käyttävillä suhteellinen riski oli 3,5-kertainen (95 %:n LV 2,9-4,3). Jos yhdistelmävalmisteessa oli etinyyliestradiolin (30-35 µg) lisäksi gestodeeniä, desogestreeliä, syproteroniasetaattia tai drospirenonia, laskimotukoksen vaara oli yhtäläinen, mutta 50-80 % suurempi kuin etinyyliestradiolin ja levonorgestreelin yhdistelmää käyttäneillä. Etinyyliestradiolin suurempiin annoksiin yhdistelmävalmisteissa liittyi lisääntynyt laskimotukoksen riski. Meta-analyysissä ei pystytty määrittämään käyttäjien ikärakennetta tai painoa, ja yhteensä 15 tutkimusta jäi pois, koska hormonaalisen ehkäisyvalmisteen koostumusta ei ilmoitettu. Nämä seikat heikensivät tuloksien luotettavuutta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Haittahavainnoista merkintä valmisteyhteenvetoon

Euroopan lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) esittää lääkkeiden käyttötilanteissa tehtyjen alustavien haittavaikutushavaintojen (safety signals) liittämistä valmisteyhteenvetoihin. Kysymyksessä voi olla lääkkeen käyttöön liittynyt uusi tai jo tunnettu haittavaikutus, jonka jatkotutkimukset ovat tarpeen. Haittatapahtumasta saada tieto haittavaikutusilmoituksista, kliinisistä lääketutkimuksista tai tieteellisestä kirjallisuudesta, mutta syy-seuraussuhdetta lääkkeeseen ei ole vielä varmistettu. Riskinarviointikomitea esittää nyt täydennyksiä lääkkeiden valmisteyhteenvetoihin, mm. brentuksimabiin keuhkohaitat, hydroksiklorokiiniin ja klorokiiniin häiriöt glukoosin aineenvaihdunnassa (hypoglykemiat) ja nikardipiiniin keuhkoedeema, kun lääkettä käytetään raskauden aikana tokolyyttinä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Astma- ja allergiapotilaan sairaalahoitoa vaatineet kohtaukset

Seitsemäntoistavuotias nuori nainen tuli kontrollikäynnille erikoissairaanhoitoon. Jo varhaislapsuudessa hänellä oli todettu vaikea IgE-välitteinen ruoka-allergia usealle ruoka-aineelle, atooppinen ihottuma sekä herkistyminen siitepölylle ja eläinpölyille. Säännöllistä lääkitystä vaativa astma oli todettu kolmen vuoden iässä. Lääkityksenä oli inhaloitava kortisoni ja pitkävaikutteinen beeta-2-agonisti (Symbicort 2 × 2), montelukasti 10 mg säännöllisenä lääkkeenä ja tarvittaessa keuhkoputkia avaava lääke, antihistamiini, kortisoninenäsuihkeet, kortisonitabletit ja adrenaliiniruisku. Ihon paikallishoitoon käytössä oli takrolimuusivoide. Elokuussa 2013 maidolle spesifinen IgE oli 546 kU/l ja S-IgE 610 kU/l. Ruokavaliosta oli pois maito, kananmuna, kala ja pähkinät. Maidosta potilas oli saanut vahinkoaltistuksessa anafylaktiseksi tulkitun reaktion viimeksi vuonna 2011.

Anna Pelkonen

Keskosen hypotermia teho-osastolle kuljetuksen aikana

Kun ennenaikaisena syntynyt lapsi siirretään vastasyntyneiden teho-osastolle, tulee huolehtia lapsen pysymisestä lämpimänä. Kuljetuksen aikana tullut mahdollinen hypotermia on yhteydessä suurentuneeseen kuolleisuuteen. Lämmönhukkaa estetään käyttämällä erilaisia kuljetuspusseja ja ulkoisia lämmöntuottajia. McCarthy ym. vertasivat pelkän kuljetuspussin ja pussin sekä kemiallisesti toimivan ulkoisen lämmönlähteen käyttöä ennenaikaisesti syntyneiden lasten kuljetuksessa (1). Kun tutkimus oli puolessa välissä, teki sen seurantaryhmä välianalyysin, missä todettiin ulkoisen lämmönlähteen aiheuttavan merkittävästi enemmän lämmönnousua, ja tutkimus lopetettiin ennenaikaisesti.

Matti Uhari

Siirtyvätkö sulfonyyliureat historiaan?

Uudet tutkimukset sulfonyyliureoiden turvallisuudesta ovat käynnistäneet keskustelun niiden tarkoituksenmukaisuudesta tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Britannian yli 10 miljoonaa diabetespotilasta käsittävästä hoitorekisteristä tehdyssä vertailussa sulfonyyliureavalmisteilla (n = 15 687) tai metformiinilla (n = 76 811) hoidettujen diabetespotilaiden kuolleisuudessa oli selvä ero: 44,6 vs. 13,6 tuhatta henkilövuotta kohti. Toisessa tutkimuksessa verrattiin metformiinin ja sulfonyyliureoiden yhdistelmää (n = 33 983) ja metformiinin ja inkretiinien metabolian estäjien (gliptiinit) yhdistelmää (n = 7 869), kuolleisuudet olivat vastaavasti 16,9 vs. 7,3 tuhatta henkilövuotta kohti. Euroopan diabeteskongressissa (EASD) käynnistyi keskustelu kustannuksiltaan hyvin halpojen sulfonyyliureoiden asemasta puolesta ja vastaan. Tyypin 2 diabeteksen lääkehoidosta on meneillään useita vertailevia tutkimuksia, joiden odotetaan linjaavan hoitokäytäntöjä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi masennuslääke tuloillaan

Yhdysvalloissa FDA on hyväksynyt vortioksetiinin (Brintellix, Lundbeck/Takeda Pharmaceuticals) tabletteina aikuisten depression hoitoon. Lääkkeen vaikutusmekanismi aivoissa perustuu ensi sijassa 5-HT:n takaisinoton estoon, mutta aineen tiedetään vaikuttavan eri serotoniinireseptorien alatyyppeihin joko agonistina tai antagonistina. Lääkkeen teho on osoitettu lähinnä 6-8 viikon kestoisissa tutkimuksissa lumeeseen vertaillen. Ylläpitohoitoa on selvitelty yhdessä 24-64 viikon kestoisessa tutkimuksessa. Kokemuksia haittavaikutuksista näissä tutkimuksissa on noin 4 700 potilaasta. Lapsilla lääkkeen vaikutuksia ei ole tutkittu. Haittavaikutuksista yleisimpiä ovat olleet pahoinvointi, ummetus ja oksentelu. Vortioksetiini on arvioitavana myös Euroopan lääkevirastossa (EMA).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tigesykliinin käyttöön rajoitus

FDA rajaa laatikoidulla varoitustekstillä tigesykliinin (Tygacil, Pfizer) käytön vain potilaille, joille muut mikrobilääkkeet eivät sovi. Uudessa analyysissä tigesykliinillä hoidettujen potilaiden (n = 2 640) kuolleisuus oli 2,5 %, kun se muilla antibiooteilla hoidettaessa (n = 2 628) oli 1,8 % (riskin ero 0,6 %, 95 %:n LV 0,0-1,2). Tigesykliini on tarkoitettu komplisoituneiden iho- ja pehmytkudosinfektioiden sekä mahaontelon infektioiden hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ohjeistus uusien antikoagulanttien käytöstä

Australian lääkevalvontaviranomainen (TGA) julkaisi ohjeet uusien antikoagulanttien apiksabaanin (Eliquis), dabigatraanin (Pradaxa) ja rivaroksabaanin (Xarelto) käytöstä. Verenvuotojen riskitekijät on harkittava huolellisesti, ja annosteluohjeita, käytön vasta-aiheita ja varoituksia on seurattava. Vakavia ja kuolemaan johtaneita vuototapahtumia on liittynyt jokaisen valmisteen käyttöön eikä spesifisiä antidootteja ole saatavilla. Suositus antikoagulanttivaikutuksen voimakkuuden seuraamisesta hoidon aikana puuttuu. Munuaisten toiminta on tarkistettava ennen hoitoa, lääkeannos ja jatkoseuranta noudattavat sen jälkeen tuoteyhteenvetoa. Varovaisuus on tarpeen, jos vuotoriski on lisääntynyt. Mm. hyytymissairauksia, trombosytopeniaa, verihiutaleiden toimintahäiriöitä tai vakavaa maksan tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavien hoidon varotoimenpiteet ja lääkkeiden käytön vasta-aiheet vaihtelevat valmisteittain. Erityisharkintaa vaativat mm. aktiivinen haavainen suolistosairaus, tuore maha-suolikanavan vuoto, biopsia tai merkittävä trauma, äskettäinen kallonsisäinen verenvuoto ja aivoihin, selkäytimeen tai silmään kohdistunut leikkaus. Samanaikainen ASA:n, klopidogreelin tai tulehduskipulääkkeiden käyttö lisää verenvuotoriskiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ADHD-lääke ja itsetuhoisuus

Australian lääkeviranomainen (TGA) muistuttaa tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriön (ADHD) hoitoon käytettyyn atomoksetiiniin (Strattera, Lilly) liittyneestä lasten ja nuorten itsetuhokäyttäytymisestä. Australiassa ilmoituksia itsemurha-ajatuksista on saatu 42 potilaasta, joista 28 oli alle 18-vuotiaita. Kliinisissä lääketutkimuksissa atomoksetiinin käyttöön on liittynyt enemmän itsetuhotaipumusta (5/1 357, 0,4 %) kuin lumehoitoon (0/851, 0 %). Ennen lääkehoidon aloittamista tulisi punnita itsetuhokäyttäytymisen mahdollisuus ja verrata sitä lääkityksen hyötyihin. Hoidon alkukuukausina potilaan tilaa on tarkkailtava huolellisesti. Vanhempien ja hoitoa valvovien tulee seurata, ilmeneekö potilaan käyttäytymisessä epätavallisia muutoksia. Itsetuhokäyttäytymistä ennakoivia oireita voivat olla mm. ahdistuneisuus, kiihtyneisyystilat, paniikkikohtaukset, unettomuus, ärsyyntyvyys, vihamielisyys, impulsiivisuus, hypomaanisuus tai mania. Oireiden ilmetessä on välittömästi arvioitava uudelleen hoidon tarkoituksenmukaisuus.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia havaintoja hormonikorvaushoidosta

Rintasyövän suurentunut riski näyttäisi jatkuvan vuosia hormonikorvaushoidon päätyttyä estrogeenin ja progestiinin yhdistelmähoitoa saaneilla, kun taas pelkkää estrogeenia saaneilla hoito näyttäisi jopa suojanneen rintasyöpävaaralta. Havainnot perustuvat amerikkalaistutkimuksen (Women´s Health Initiative, WHI) yli 13 vuotta korvaushoidon jälkeen jatkuneeseen seurantaan. Tutkijat toteavat, että hormonikorvaushoidon etujen ja haittojen arviointi on osoittautunut odotettua monimutkaisemmaksi, sillä hoidon vaikutuksesta terveyteen on saatu sekä myönteisiä että kielteisiä havaintoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030