Natalitsumabi multippeliskleroosissa uudelleen tarkasteluun

Euroopan lääkelaitos Lontoossa arvioi, tulisiko natalitsumabin (Tysabri, Biogen Idec) käyttöä ohjeistaa uudelleen multippeliskleroosin hoidossa ilmenneistä haittavaikutuksista lisääntyvän tiedon takia. Natalitsumabin käyttöön liittyy progressiivisen multifokaalisen leukoenkefalopatian (PML) riski. PML:n aiheuttaa John Cunningham -virus (JCV). Oireet muistuttavat multippeliskleroosia, ja infektio voi johtaa vaikeisiin toimintahäiriöihin ja kuolemaan. Lääkehoidon jatkuminen yli 2 vuotta, immuunijärjestelmän toimintaa estävät lääkkeet ja potilaalta löytyvät viruksen vasta-aineet lisäävät sairastumisvaaraa PML:ään. Varhaiset diagnostiset testit ovat kehittyneet vauhdilla, joten on aiheellista arvioida lääkkeen käyttösuositukset uudelleen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkkeet ja raskaus -tiedosto Australiassa

Australian lääkeviranomainen ylläpitää ja täydentää tiedostoa lääkkeistä, joiden käyttö raskauden aikana kaipaa erityishuomiota. Lääkkeet on jaoteltu 7 ryhmään, joista viimeiset kolme C, D ja X ovat erityisasemassa. Ryhmän C lääkkeet eivät aiheuttane epämuodostumia, mutta voivat olla vaikutuksiltaan haitallisia sikiölle ja vastasyntyneelle. Ryhmän D ja X lääkkeet voivat aiheuttaa epämuodostumia ja muita farmakologisia haittoja, ja ryhmän X lääkkeitä ei tulisi käyttää raskauden aikana tai kun raskauden mahdollisuus on olemassa. Äskettäin päivitetty tiedosto löytyy osoitteesta:

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Parasetamolitabletit takaisin apteekkiin Ruotsissa

Parasetamolia tabletteina voi marraskuun 2015 jälkeen ostaa Ruotsissa vain apteekeista. Peräpuikkoina, poretabletteina ja liuosmuodossa parasetamolia voi edelleenkin ostaa apteekkien ulkopuolisista noin 5 600 myyntipisteestä, kuten päivittäistavarakaupoista ja huoltoasemilta. 600 lääkkeen ja muun muassa parasetamolivalmisteiden myynti laajennettiin vuonna 2009 apteekkien ulkopuolelle helpottamaan esimerkiksi särky- ja kuumelääkkeiden saatavuutta ilman reseptiä riippumatta etäisyyksistä ja vuorokaudenajasta. Epäillyt ja sairaaloissa hoidetut parasetamolitabletteihin liittyneet myrkytystapaukset ovat lisääntyneet, ja myyntiä rajoitetaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Topiramaatti laukaisee syömishäiriön?

Epilepsialääke topiramaatin käyttö migreenin estohoidossa saattaa erityisesti nuorilla laukaista syömishäiriön tai vaikeuttaa jo esiintynyttä syömishäiriötä. Topiramaatti vähentää ruokahalua ja on käytössä myös laihdutuslääkkeenä. Tiedelehti Pediatrics on julkaissut tapausselostuksen seitsemästä 13-18-vuotiaasta migreeniä sairastaneesta tytöstä, joista kolmella ei ollut merkkejä syömishäiriöstä ennen lääkehoitoa. Neljällä oli syömishäiriön oireita, joita topiramaatti pahensi. Tutkijat kehottavat välttämään topiramaatin käyttöä syömishäiriöpotilailla ja seuraamaan potilaan syömistapoja ja painoa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

LDL-kolesteroli ja PCSK-9-estäjät meta-analyysissä

Meta-analyysi PCSK-9-estäjien vaiheen II ja III tutkimuksista hyperkolesterolemiapotilailla (n = 10 000) antoi lupaavia tuloksia kohonneen LDL-kolesterolipitoisuuden uudesta hoitovaihtoehdosta. Kaikki 24 tutkimusta olivat lääkevalmistajien sponsoroimia, ja pisin seuranta-aika oli 104 viikkoa. LDL-kolesterolipitoisuus pieneni PCSK-9-estäjillä 47 % (p < 0,001) ja kokonaiskuolleisuus 55 % (p = 0,015) verrattuna estäjiä käyttämättömiin. Sydäninfarktien lukumäärä väheni, mutta sydänkuolemissa eroa ei näkynyt. Lyhyiden seuranta-aikojen vuoksi tutkijat odottavat pitkäaikaiskokemuksia lääkkeiden turvallisuudesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pioglitatsonin rakkosyöpäriskistä huimia korvauksia

Lopettaakseen Yhdysvalloissa tyypin 2 diabeteslääkkeen, pioglitatsonin (Actos), korvausoikeudenkäynnit Takeda lupaa korvata tapauskohtaisesti noin 250 000 euroa rakkosyöpäpotilaalle, joka allekirjoittaa sopimuksen. Noin 8 000-9 000 oikeustapausta odottaa ratkaisua. Korvauksen määrään vaikuttavat muun muassa käytetyn lääkeannoksen suuruus, haitan vaikeusaste ja potilaan tupakointi. Valmistaja ei kuitenkaan myönnä vastuutaan ja jatkaa lääkkeen markkinointia esimerkiksi Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa. Lääkeviranomaiset ovat vaatineet valmisteyhteenvetoon varoituksen virtsarakkosyövän vaarasta ja potilaalle tähän liittyvät toimintaohjeet. Yhdysvaltain FDA on arvioinut, että vähintään kaksi vuotta jatkunut pioglitatsonin käyttö lisäisi rakkosyövän riskiä 40 %:lla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi valmiste estämään vuodot pienistä verisuonista

Yhdysvaltain FDA hyväksyi ihmisen fibrinogeeniä ja trombiinia sisältävän sumutteen (Raplixa, Pro Fibrin BV), jolla leikkauksien yhteydessä voidaan estää leikkausalueella verenvuodot pienistä verisuonista. Sekoittuessaan vereen valmisteen fibrinogeeni reagoi trombiiniproteiinin kanssa aiheuttaen hyytymän. Valmisteen myyntilupa on käsiteltävänä myös Euroopan lääkelaitoksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hyväksytäänkö syöpälääkkeet hätiköiden?

Tiedelehti BMJ:n pääkirjoitus käynnisti keskustelun vajavaisesti tutkituista syöpälääkkeistä. Lehden mukaan syöpään liittyy erityisiä pelkoja, ja sitä hoidetaan paholaisena tai näkymättömänä petona. Tämä on avannut mahdollisuuden menetelmällisiin puutteisiin lääkkeiden tehon tutkimuksissa, potilaiden saama hyöty hoidoista on vähäinen, mutta kustannukset korkeat. 8 942 syöpälääketutkimuksen analyysissä vuosilta 2007-10 satunnaistaminen, vertailuvalmisteen käyttö tai sokkoutus puuttuivat selvästi useammin kuin muissa lääketutkimuksissa. Euroopan lääkeviraston aineistossa uudet syöpälääkkeet pidensivät elinaikaa keskimäärin 1,2-1,5 kuukautta ja Yhdysvaltain FDA:n aineistossa vastaavasti noin 2,1 kuukautta. Lääkeviranomaiset priorisoivat usein syöpälääkkeiden myyntiluvan arvioinnin, mikä lyhentää hyväksyntäajan esimerkiksi FDA:ssa 300 päivästä lähes puoleen. Elinajan pitenemisen ja potilaan yleisvoinnin sijasta tehon mittarina käytetään usein kiinteän kasvaimen pienenemistä, joka havaitaan röntgentutkimuksessa. Pääkirjoitus kehottaa soveltamaan syöpälääketutkimuksissa satunnaistamista rutiininomaisesti ja odottaa lääkeviranomaisten suojelevan nykyistä paremmin potilaan etuja lääkkeitä hyväksyessään.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Auttavatko statiinit naisten sydänsairauksien ehkäisyssä?

Hoito statiineilla näyttäisi ehkäisevän sydänsairauksia naisilla, jos riski sairastua on suuri tai kysymyksessä on perheittäin esiintyvä (familiaalinen) hyperkolesterolemia. Diabeteksen ja muiden vaaratekijöiden merkityksen arviointiin on kehitetty menetelmiä (muun muassa Reynolds scoring system). Terveellinen dieetti, riittävä liikunta, painonhallinta ja tupakoimattomuus ovat kuitenkin ensisijaisia ehkäisykeinoja. Johtopäätökset vedettiin satunnaistetuista tutkimuksista ja meta-analyyseistä, joissa statiinien käyttöä tarkasteltiin henkilöillä, joilla ei ollut sydänsairauksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Milloin hoidot ovat yhtä hyviä?

Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimusasetelmassa selvitettiin kirurgisen ja konservatiivisen hoidon tehon eroja (1). Tutkimukseen otettiin mukaan kirurgiseen hoitoon sopivat alle 50-vuotiaat selkäkipupotilaat. Päättötapahtumana oli fyysisestä suorituksesta saatu pisteytys kahden vuoden seurannan jälkeen. 169 potilasta satunnaistettiin joko kirurgiaan (87) tai konservatiiviseen hoitoon (82). Seurannassa pysyi mukana 74 ja 73 potilasta vastaavasti. Konservatiiviseen hoitoon satunnaistetuista potilaista 47 siirtyi leikkaushoitoryhmään. Kahden vuoden seurannan jälkeen ryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja.

Matti Uhari

Uudet antikoagulantit lisäsivät mahaverenvuotoja ikääntyvillä

Mittavissa tutkimuksissa dabigatraaniin (Pradaxa) ja rivaroksabaaniin (Xarelto) liittyi erityisesti ikääntyneillä suurempi riski saada mahasuolikanavan verenvuoto kuin varfariinia käytettäessä. Vuosina 2010-13 hoidon antikoagulanteilla aloittaneilla lähes 220 000 potilaalla mahasuolikanavan vuotoriski lisääntyi iän mukana enemmän dabigatraanilla ja rivaroksabaanilla kuin varfariinilla. Rivaroksabaaniin liittyvä vuotoriski oli suurempi kuin varfariiniin liittyvä riski 75 ikävuoden jälkeen. Myös dabigatraanin käyttöön liittyi suurentunut vuotoriski yli 75-vuotiailla. Toisessa 46 000 potilaan tutkimuksessa vuosilta 2010-12 ei voitu sulkea pois rivaroksabaaniin ja dabigatraaniin liittyvää, varfariinia suurempaa mahasuolikanavan vuotoriskiä. Aiemmat tutkimukset dabigatraanista ja rivaroksabaanista (RE-LY ja ROCKET-AF) arvioivat vuotoriskin olleen molemmilla 47-50 % suurempi kuin varfariinilla. Iän mukana dabigatraanin ja rivaroksabaanin eliminaatio näyttäisi hidastuvan. Vuotoriskiin vaikuttaa myös niiden vaihteleva imeytyminen. Lääkepitoisuuksien seuranta plasmasta olisi siten tarpeen hoidon turvallisuuden kannalta, mutta toistaiseksi menetelmät tähän puuttuvat.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030