Uusia tuberkuloosilääkkeitä käyttöön

Britannian kansallinen terveysjärjestelmä (NHS) ottaa ohjeistettuun käyttöön bedakiliinin (Sirturo, Janssen-Cilag) ja delamanidin (Deltyba, Otsuka) monilääkeresistentin tuberkuloosin hoidossa. Bedakiliini vaikuttaa ATP-entsyymiin, jota bakteeri tarvitsee energian hankintaan, ja delamanidi estää bakteerin seinämän muodostumiselle tärkeätä mykolihappoa. Monilääkeresistentin tuberkuloosin hoito on vaikeaa ja kallista. Alle puolet potilaista paranee, ja kuolleisuus on noin 15 %. Lähes 50 vuoden aikana tuberkuloosin hoitoon ei ole ilmaantunut muita uusia vaihtoehtoisia lääkkeitä. Sekä Sirturolle että Deltyballe on myönnetty myyntilupa EU-maihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Dyslipidemian hoitosuositukset kaipaavat päivityksen?

Käyttöön tulossa olevat uudella vaikutusmekanismilla toimivat PCSK9:ää estävät kolesterolilääkkeet käynnistivät keskustelun tarpeesta tarkistaa dyslipidemioiden hoitosuositukset. Äskettäin sekä Euroopan lääkevalmitekomitea että Yhdysvaltain FDA esittivät injektioina annosteltavien ihmisen monoklonaalisten vasta-aineiden alirokumabin (Praluent, Sanofi) ja evolokumabin (Repatha, Amgen) hyväksymistä käyttöön. Molemmat estävät munuaisissa PCSK9-proteiinia, jolloin LDL-kolesterolin poistuminen seerumista lisääntyy. Nykyiset dyslipidemioiden hoitosuositukset on laadittu statiinien valtakaudella, mutta PCSK9-lääkkeet avaavat uusia hoitonäkymiä. Ne ovat kuitenkin kustannuksiltaan huomattavasti statiineja kalliimpia. Potilaan yhden vuoden hoidon Yhdysvalloissa arvioidaan maksavan noin 14 000 dollaria. PCSK9-lääkkeiden kustannusvaikuttava käyttö saattaisi edellyttää, että hoidossa mm. asetettaisiin LDL-kolesterolipitoisuudelle selvät ohjearvot. Ohjeiden laatimista vaikeuttaa kuitenkin mm. pitkäaikaistutkimusten puute PCSK9-lääkkeiden vaikutuksista sydänsairauksiin ja aivohalvaukseen. Myös hyötyjen ja turvallisuuden vertailu statiineihin olisi tärkeää.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Naisten libidolääkkeelle myyntilupa - turvallisuus seurantaan

Yhdysvaltain lääkeviranomainen FDA hyväksyi myyntiluvan flibanseriinille (Addyi, Sprout Pharmaceuticals) vuosia jatkuneen pohdinnan jälkeen (Suom Lääkäril 2015;70:1838, 2014;69:651 ja 2010;42:3438). Lääke on tarkoitettu seksuaaliseen haluttomuuteen liittyvään häiriöön naisilla, ja valmistetta on kutsuttu myös "naisten Viagraksi". Kysymyksessä ei kuitenkaan ole kertakäyttövalmiste, vaan pitempää kestoa vaativa hoito. Käyttöön voi liittyä useita riskejä, jotka käyttäjän on ymmärrettävä. Niitä ovat mm. verenpaineen lasku ja pyörtymisen vaara, yhteensopimattomuus alkoholinkäytön kanssa ja haitalliset yhteisvaikutukset useiden lääkkeiden kanssa. Lääkkeen turvallisuudesta käynnistetään seuranta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ehkäisytabletit suojaavat syöviltä

Ehkäisytablettien käyttö 50 viime vuoden aikana on ehkäissyt noin 400 000:ta kohdun limakalvon syöpätapausta, todetaan 36 epidemiologisesta tutkimuksesta tehdyssä meta-analyysissä. Tutkimuksissa oli mukana 27 000 potilasta, jotka olivat sairastuneet kohdun limakalvon syöpään, ja yli 100 000 verrokkia. Ehkäistyistä syöpätapauksista 200 000 on ehkäisty 10 viime vuoden aikana. Muissa tutkimuksissa on saatu viitteitä, että ehkäisytablettien käyttö vähentäisi myös riskiä sairastua munasarja- ja paksusuolisyöpään. Ehkäisytablettien käyttöön liittyy suurentunut laskimotukosten, sydäninfarktin ja aivohalvauksen vaara erityisesti tupakoivilla, verenpainepotilailla ja henkilöillä, joilla on sydänsairauksien riskitekijöitä. Vaarat ovat kuitenkin vähäisiä etenkin nuorilla ja terveillä käyttäjillä. Löydös syöpää suojaavasta vaikutuksesta tasapainottaa ehkäisytablettien mahdollisten haittavaikutusten riskejä ja vähentää riskien suhteellista merkitystä, tutkimustulosta kommentoidaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ehkäiseekö laihdutuslääke sydänsairauksia?

Naltreksonia ja buprenorfiinia sisältävästä ruokahalua hillitsevästä lääkkeestä (Mysimba, Orexigen) käynnistyy tutkimus, joka selvittelee väitettä, että valmiste sekä laihduttaa että vähentää sydänsairauksien vaaraa. Orexigenin ja Takedan sponsoroima aikaisempi tutkimus keskeytettiin, kun osa 9 000 potilasta käsittäneistä tuloksista vuoti julkisuuteen eikä sydänsairauksien ehkäisystä saatu vakuuttavaa näyttöä (SLL 2015;70:1607). Lääkkeelle myönnettiin myyntilupa EU-maihin vuoden 2015 alussa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Apiksabaaniin liittynyt interstitiaalinen keuhkosairaus

Japanin lääkeviranomainen (PMDA) tiedottaa antikoagulantti apiksabaaniin (Eliquis, Bristol-Myers Squibb) liittyneistä interstitiaalisista keuhkosairauksista ja niiden vuoksi valmisteyhteenvetoon tehdyistä muutoksista. Jos potilaalla ilmenee seurannassa yskää, verisiä ysköksiä, hengenahdistusta ja kuumeilua, on syytä ottaa rintakehän röntgenkuva ja tehdä keuhkojen tietokonetomografia. Jos epäillään interstitiaalista keuhkosairautta, lääkkeen käyttö on syytä lopettaa ja harkita mm. hoitoa kortikosteroideilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rohdosvalmisteista julkaistaan arvioitua tietoa EU-maille

Euroopan lääkevirasto ryhtyy julkaisemaan arvioitaan kasviperäisistä rohdosvalmisteista, joita käytetään itselääkinnässä. Arvion valmisteista tekee Kasviperäisten rohdosvalmisteiden komitea (Committee on Herbal Medicinal Products, HMPC) käytettävissä olevan tutkimustiedon perusteella. Julkaistava arvio on helppolukuinen, ja se on tarkoitettu avuksi henkilöille, jotka käyttävät tai aikovat käyttää rohdosvalmisteita. Arvio sisältää mm. rohdoksen koostumuksen, käytettävissä olevaan tieteelliseen tutkimustietoon perustuvan näkemyksen tuotteen turvallisuudesta, vaikutuksista ja haittavaikutuksista, suositukset käytöstä ja johtopäätökset. Arvioita voivat hyödyntää paitsi kansalaiset, myös kansalliset lääkeviranomaiset käsitellessään mm. rohdosvalmisteiden markkinointilupia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Odottavien äitien lääkityksen yleisyys yllätti

Neljä viidestä äidistä käytti reseptilääkkeitä odotusaikana, ja lähes puolet lääkkeistä saattoi olla haitallisia sikiölle. Tulos saatiin Yhdysvalloissa, kun 1,1 miljoonalle odottavalle äidille määrätty lääkitys selvitettiin Medicaid-vakuutuksen rekistereistä. Mikrobilääkkeitä käytti 50 %, kipu- ja särkylääkkeitä 30 %, virtsatieantibiootteja 22 % ja antihistamiineja 18 %. Useimmiten määrättyjä lääkkeitä olivat nitrofurantoiini, metronidatsoli, amoksisilliini, atsitromysiini ja prometatsiini. 42 % äidistä sai lääkkeitä, jotka olivat lääkeviranomaisen mukaan mahdollisesti sikiölle haitallisia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Liraglutidi pudotti lihavien diabeetikkojen painoa

Tyypin 2 diabeteksen lääke inkretiinimimeetti (GLP-1-agonisti) liraglutidi (Victoza, Novo Nordisk) päivittäisinä ihonalaisina injektioina (3 mg) pudotti noin joka toisen ylipainoisen tai lihavan diabeetikon painoa 5 % lumekontrolloidussa satunnaistetussa tutkimuksessa, joka kesti 56 viikkoa. Tutkimukseen osallistui 126 keskusta 9 maasta. Osalla potilaista (n = 423) liraglutidiannos oli 3 mg ja osalla 1,8 mg (n = 211). Lumehoitoa sai 212 potilasta. Ruokavalio ja fyysinen aktiviteetti vakioitiin. Osalla potilaista (25 %) paino putosi 3,0 mg:n liraglutidiannoksella yli 10 % ja lumehoidossa olleista potilaista vastaavasti 6,7 %:lla. Mahasuolikanavan haittoja esiintyi liraglutidilla enemmän kuin lumeella. Haimatulehduksia ei todettu. Tutkijat ehdottivat pitkäaikaistutkimuksia tehon säilymisestä ja hoidon turvallisuudesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Spasmolyytit ja antikolinergit voivat altistaa ikääntyvän vammoille

Tapaus-verrokkitutkimuksessa (n = 54 152 / 205 858) maha-suolikanavan vaivoihin käytettyihin spasmolyytteihin ja antikolinergisiin lääkkeisiin liittyi 65-vuotiailla tai vanhemmilla lisääntynyt vaara ensiapua tai sairaalahoitoa vaativiin vammoihin. Vamman vaara oli suurempi näitä lääkkeitä parhaillaan käyttävillä kuin lääkkeitä käyttämättömillä (riskisuhde 1,16, 95 %:n LV 1,01-1,34, p = 0,03), mutta kaksi kuukautta aikaisemmin lääkkeiden käytön lopettaneilla vamman vaara ei enää poikennut lääkkeitä käyttämättömistä. Suurin riski vammoihin liittyi lääkkeiden lyhytaikaiseen käyttöön (riskisuhde 1,31, 95 %:n LV 0,01-0,70, p = 0,04). Vammojen taustalla saattavat olla mm. näihin lääkkeisiin liittyvät näköhäiriöt, huimaus, verenpaineen lasku, väsymys ja kaatumistaipumus.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi ADHD-lääke guanfasiini tulossa

Euroopan lääkevalmistekomitea (CHMP) esittää guanfasiinin (Intuniv, Shire Pharmaceuticals) hyväksyttäväksi uutena ADHD-lääkkeenä. Guanfasiini on alfa2A-adrenergisten reseptorien agonisti. Se vaikuttaa normalisoivasti aivojen viestintäjärjestelmiin, jotka ovat yhteydessä ADHD:n oireisiin. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti käytösoireisiin, kuten ylivilkkauteen ja levottomuuteen. Lääke on tarkoitettu sellaisille 6-17-vuotiaille lapsille ja nuorille, joille keskushermostoa stimuloivat lääkkeet eivät sovi tai ovat teholtaan riittämättömiä. Haittavaikutuksina voi esiintyä verenpaineen laskua, sydämen harvalyöntisyyttä, pyörtymistaipumusta ja painonnousua. Kuten muihinkin ADHD:n lääkehoitoihin, guanfasiinihoitoon tulee liittää tukitoimet ja erityinen hoito-ohjelma, jotka kuvataan valmisteyhteenvedossa. Hoito aloitetaan ja toteutetaan lapsuusajan käytöshäiriöihin perehtyneen erikoislääkärin valvonnassa. Lääkkeen myyntiluvan lopullinen hyväksyminen edellyttää vielä Euroopan komission päätöstä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tuloksiltaan myönteiset lääketutkimukset vähenemään päin

Lääketutkimusten ennakkorekisteröintivelvoite on johtanut julkaistujen, tuloksiltaan myönteisten tutkimusten vähenemiseen. Johtopäätös tehtiin 55 mittavan, julkisin varoin rahoitetun lääketutkimuksen analyysistä vuosilta 1970-2012. Tutkimuksissa selviteltiin lääkkeiden lisäksi ravinnon ja sen lisäaineiden vaikutuksia sydänsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Ennen vuotta 2000 julkaistuista 30 tutkimuksesta 17 (57 %) päätyi siihen, että tutkitusta hoidosta tai toimenpiteestä oli aiheutunut potilaalle merkittävää hyötyä. Vuoden 2000 jälkeen julkaistuista 25 tutkimuksesta vain 2 (8 %) päätyi vastaavasti merkittävään hyötyyn. Lääketutkimuksen ennakkorekisteröintivelvoite on tehnyt tutkimussuunnitelmista ja tutkimuksista osin julkisia ja läpinäkyviä, ja mm. potilaan tavoiteltu tila hoidon loputtua on rekisteröinnin yhteydessä ennakolta määritelty. Näin tutkimuksen lopputulos on joko kielteinen, myönteinen tai nk. 0-tulos eikä tuloksien tulkinnoille jää samassa määrin mahdollisuuksia kuin aikaisemmin. Tutkijat toteavat, että 0-tulos mittavasta tutkimuksesta voi olla pettymys tutkijoille, mutta se ei ole kielteinen tieteen kannalta. Raportoimalla ja julkaisemalla tulokset puolueettomasti ja läpinäkyvästi pystytään löytämään hoidot ja toimenpiteet, jotka todennäköisimmin maksimoivat potilaalle hoidon hyödyt ja vähentävät mahdollisia haittoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Klopidogreeli voimistaa diabeteslääke repaglinidin vaikutusta

Kanadan lääkeviranomainen (Healthy Canadians) tiedottaa, että valtimotukoksien ehkäisyyn käytetyllä klopidogreelillä (Plavix, Sanofi) ja tyypin 2 diabeteksen lääkkeellä repaglinidilla (Gluconorm, Novo Nordisk) on yhteisvaikutus, jonka seurauksena repaglinidin hyötyosuus diabetespotilaalla lisääntyy ja tilanne voi johtaa hypoglykemiaan. Yhteisvaikutusta on selvitelty mm. terveillä vapaehtoisilla, jolloin klopidogreelihoitoon liitetyn repaglinidin pitoisuus/aikakäyrän alle jäävä pinta-ala (AUC) seerumissa 4-5-kertaistui ja johti terveillä vapaaehtoisilla hypoglykemiaan. Healthy Canadians, Novo Nordisk ja Sanofi päivittävät lääkkeiden valmisteyhteenvedot, mukaan lukien rinnakkaisvalmisteet. Repaglinidin ja klopidogreelin samanaikainen käyttö todetaan vasta-aiheiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Fingolimodiin liittyneet aivoinfektiot

Yhdysvaltain FDA liitti MS-taudin hoidossa käytettävään, immunomodulaattorin tavoin vaikuttavaan lääkkeeseen fingolimodiin (Gilenya, Novartis) varoituksen harvinaisesta multifokaalisesta leukoenkefalopatiasta (PML). Kysymyksessä ovat ensimmäiset lääkkeen käyttöön liittyneet PML-tapaukset MS-potilailla, joita ei ole aikaisemmin hoidettu immunosuppressiota aiheuttavilla lääkkeillä MS-taudin tai jonkun muun sairauden vuoksi. PML on harvinainen, mutta vakava aivojen infektio, jonka aiheuttaa John Cunningham (JC) -virus. Virus on harmiton useimmille ihmisille, mutta voi aiheuttaa PML:n, jos immuunimekanismia on heikennetty mm. immunosuppressiota aiheuttavilla lääkkeillä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030