Keuhkosyövän lääkevalikoima laajenee

Keuhkosyövän lääkevalikoima laajenee

Euroopan lääkevalmistekomitea (CHMP) esitti joulukuussa kolmen uuden valmisteen hyväksymistä ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitoon. Nesitumabia (Portrazza) käytetään yhdessä gemsitabiinin ja sisplatiinin kanssa EGFR-positiivisen levyepiteelikarsinooman hoitoon potilaille, jotka eivät ole aiemmin saaneet solunsalpaajahoitoa. Ramusirumabi (Cyramza) on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä dosetakselin kanssa, kun tauti on edennyt platinapohjaisen solunsalpaajahoidon jälkeen. Tyrosiinikinaasin estäjä osimertinibi (Tagrisso) on tarkoitettu potilaille, joiden keuhkosyöpä ilmentää T790M-mutaatiota. Myyntiluvan myöntää Euroopan komissio, useimmiten parin kuukauden kuluttua lääkevalmistekomitean esityksestä.

EMA:ssa pohdittiin hoidon monitorointia suoria oraalisia antikoagulantteja käytettäessä

Euroopan lääkevirastossa EMA:ssa järjestettiin joulukuussa kokous, jossa pohdittiin hoidon monitorointia suoria oraalisia antikoagulantteja (dabigatraani, apiksabaani, edoksabaani ja rivaroksabaani) käytettäessä. Kokouksen muistiinpanot ja esitykset on nyt julkaistu EMA:n sivuilla. Esimerkiksi potilaita mietityttää, parantaisivatko laboratoriomittaukset hoidon turvallisuutta. Suorat oraaliset antikoagulantit eivät edellytä lääkeainepitoisuuksien tai veren hyytymistutkimusten seurantaa, mutta hätä- tai erityistilanteissa ne olisivat tarpeen.

Biosimilaarimarkkinat houkuttavat

Ensimmäinen kansansairauden hoitoon tarkoitettu biosimilaari, Abasaglar-glargininsuliini, tulee Suomessa korvausjärjestelmään helmikuun alusta. Infliksimabin biosimilaarista on jo tullut osa suomalaista hoitokäytäntöä, ja etanerseptin biosimilaarille odotetaan EU:n myyntilupaa näinä päivinä. Seuraavaksi listalla ovat onkologisten sairauksien vasta-ainelääkkeiden biosimilaarit, kuten trastutsumabi ja rituksimabi. Useat alkuperäislääkkeitä kehittävät lääkejätit ovat lähteneet mukaan biosimilaaribisnekseen. Alkuperäislääkkeistä on myös innostuttu tekemään viritettyjä "bio-better" -versioita, esimerkkinä trastutsumabin injektiomuoto. Biosimilaarien lääkekehitys ja myyntilupien arviointi on vakiintunutta toimintaa EU:n alueella. Biosimilaarit ovat yhtä laadukkaita, tehokkaita ja turvallisia kuin alkuperäisvalmisteet, ja niiden käyttöönotolla voidaan jarruttaa lääkekustannusten kasvua.

Syöpälääkkeiden hinnat vaihtelevat suuresti

Avohoidossa tai sairaalassa käytettävien 31 alkuperäissyöpälääkkeen tehdashintoja vertailtiin 16 EU-maan sekä Australian ja Uuden-Seelannin välillä. Kalleimmassa maassa lääke maksoi 28–388 % enemmän kuin halvimmassa. Tarkastellut hinnat eivät sisältäneet mahdollisia lääkeyritysten ja maksajien neuvottelemia alennuksia, koska alennukset ovat luottamuksellisia. Tämä vaikeuttaa lääkkeen sopivan hinnan arviointia hankintapäätöksiä tehtäessä. Tarvitsemme parempia menetelmiä lääkkeiden kustannus-vaikuttavuuden arvioimiseksi, kun markkinoille tulee jatkuvasti yhä kalliimpia lääkkeitä samalla, kun lääkemenoista pitäisi säästää.

Morfiinia hiivasta?

Yksi Science-lehden vuoden 2015 tieteen TOP10-havainnoista oli yhdysvaltalaisten biologien luomus: hiiva, joka tuottaa sokerista oopiumialkaloidi tebaiinia. Tebaiinista voidaan puolestaan valmistaa hydrokodonia ja oksikodonia. Hiivaan oli siirretty 21 vierasta geeniä, jotka olivat peräisin rotasta, Pseudomonas-bakteerista ja kasveista, muun muassa kolmesta erityyppisestä unikosta. Havainto hyödyttänee lääkekehitystä, sillä hiivan ominaisuuksia muuttamalla voitaisiin luoda tehokkaampia, mutta vähemmän riippuvuutta aiheuttavia opioideja. Tutkijat eivät valmistaneet suoraan morfiinia tuottavaa hiivaa, sillä se saattaisi kiinnostaa myös huumekauppiaita. Menetelmä on toistaiseksi tehoton, sillä yhden lääkeannoksen tuottamiseen tarvitaan tuhansien litrojen hiivaviljelmät. Unikkopeltoja siis tarvitaan vielä.

Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on tavallista

Suomalaistutkijat analysoivat systemaattisessa katsauksessaan 41 vuosina 1994–2014 julkaistua rekisteriaineistoon perustuvaa bentsodiatsepiinien käyttötutkimusta, joista noin puolet oli eurooppalaisia. Pitkäaikaiskäytön prevalenssiksi arvioitiin noin 3 % koko väestössä, ja pitkäaikaiskäyttäjien osuudeksi 6–76 % kaikista bentsodiatsepiinien käyttäjistä. Pitkäaikaiskäytön määritelmä kuitenkin vaihteli eri tutkimuksissa. Tavallisin määritelmä oli yli 6 kuukauden käyttö, jota tutkijat myös ehdottivat käytettäväksi vastaisuudessa. Yksiselitteinen määritelmä mahdollistaisi käyttötrendien seurannan ja eri tutkimusten vertailun.

Miten tulkita odotukset pettäneet tulokset?

Branche työtovereineen selvittivät seerumin prokalsitoniini (PCT) mittauksen merkitystä hengitystieinfektiota sairastavilla potilailla. Heidän tavoitteenaan oli löytää mittari, jonka avulla antibioottien käytön määrä olisi vähentynyt selvissä virusinfektioissa. 300 potilasta satunnaistettiin kahteen ryhmään, jossa toista 150 potilaan ryhmää tuli hoitaa PCT-tulosten perusteella ja toista 150 potilasta tavanomaisella hoidolla ilman PCT-mittausta. Antibioottien käytössä ei tullut mitään eroa ryhmien välille. Tutkijat tekivät runsaasti erilaisia alaryhmäanalyyseja ja tulkitsivat, että p-arvot välillä 0,11–0,05 osoittivat merkitsevän eron trendiä.

Matti Uharimatti Uhari

Monisairaan naisen hengenahdistus

Monisairaan naisen hengenahdistus

Kyseessä on 62-vuotias nainen, joka oli aiemmin tupakoinut noin 20 askivuoden ajan, mutta lopetti jo 20 vuotta sitten. Hän on aiemmin kärsinyt pitkään hankalasta ulseratiivisesta koliitista, joka on viime vuodet ollut lääkityksen avulla lähes oireeton. Muita perussairauksia ovat tyypin 2 diabetes, verenpainetauti ja ruusufinni. Nainen on myös ylipainoinen (pituus 163 cm, paino 98 kg).

Eeva-Maija Niemineneeva-Maija Nieminen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030