Lääketutkimusonnettomuuden selvittely jatkuu Ranskassa

Ranskan lääketutkimusonnettomuutta tutkiva komitea on todennut, että kliinistä vaihetta edeltäneet tutkimukset olivat asianmukaisia ja riittäviä. Valmiste täytti tutkimuslääkkeen laatuvaatimukset. Koehenkilöillä havaitut neurologiset häiriöt ilmaantuivat hyvin nopeasti ja olivat kaikilla luonteeltaan suhteellisen samanlaisia, mutta vakavuudeltaan vaihtelevia (yksi potilas kuoli). Vastaavasti aivojen magneettikuvauksessa todetut vauriot olivat tyypiltään samanlaisia, mutta eriasteisia. Mitään varoitusmerkkejä ei havaittu, sillä samantyyppisiä neurologisia oireita ei ilmennyt tutkimuksen aiemmissa vaiheissa. Selvitystyö jatkuu.

Uusia syöpälääkkeitä ja käyttöaiheita

Uusia syöpälääkkeitä ja käyttöaiheita

Euroopan lääkevalmistekomitea (CHMP) esitti helmikuun kokouksessaan trifluridiinia ja tipirasiilia sisältävän Lonsurf-valmisteen hyväksymistä paksu- ja peräsuolisyövän hoitoon. Lisäksi CHMP suositteli uusia käyttöaiheita: afatinibille (Giotrif) levinneeseen ei-pienisoluiseen keuhkosyöpään platinapohjaisen solunsalpaajahoidon jälkeen ja nivolumabille (Opdivo) edenneen munuaissyövän toiseen linjaan.

Aiheuttavatko protonipumpun estäjät dementiaa?

Prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa seurattiin saksalaisen sairauskassan vakuuttamia yli 75-vuotiaita potilaita vuosina 2004–11. PPI-lääkkeitä säännöllisesti käyttäneillä (n = 2 950) oli suurempi riski (HR = 1,44; 95 %:n luottamusväli 1,36–1,52) sairastua dementiaan kuin niillä, jotka eivät PPI-lääkkeitä käyttäneet (n = 70 729). Tutkijoiden päätelmänä oli, että PPI-lääkkeiden käytön välttäminen ehkäisisi dementiaa. Jos syy-seuraussuhde on todellinen, voisi pienikin riskin suureneminen olla merkittävää, sillä dementia on yleinen ilmiö.

Liikuntaresepti toimii iäkkäillä

Liian vähän liikkuvia perusterveydenhuollon potilaita on kannustettu liikkumaan mm. antamalla heille liikuntaresepti (räätälöityä neuvontaa, potilasohje tai ohjattua liikuntaa). Britanniassa päivitettiin katsaus, jossa liikuntareseptin antamista verrattiin mm. tavanomaiseen neuvontaan. 6–12 kuukauden seurannassa merkitsevällä osalla liikuntareseptin saaneista 5 200 potilaasta viikoittainen liikuntaan käytetty aika piteni suositeltuun 90–150 minuuttiin (RR 1,12; 95 %:n LV 1,04–1,20). Liikunta lisääntyi viikossa 55 minuuttia enemmän kuin vertailuryhmällä. Parhaiten ohjelmaan sitoutuivat jo aiemmin enemmän liikkuneet ja iäkkäämmät henkilöt. Kustannus-vaikuttavuussuhde tavanomaiseen hoitoon verraten oli kuitenkin heikko: liikuntareseptin käyttö maksoi 76 000 puntaa (noin 89 000 euroa) laatupainotettua elinvuotta kohti.

Kognitiivisten häiriöiden tunnistus kellotaulutestillä

Kellotaulun piirtämistestiä käytetään lievän tai keskivaikean kognitiivisen heikentymisen tunnistamiseen. Testit ja pisteytysjärjestelmät kuitenkin vaihtelevat. Järjestelmällisten katsausten perusteella testien herkkyys dementian seulonnassa vaihteli välillä 67–98 % ja spesifisyys välillä 69–95 %. Korrelaatio kellotaulutestin ja MMSE-testin välillä oli 0,79. Testin psykometriset ominaisuudet sopivat lievän kognitiivisen häiriön seulontaan, mutta se kattaa vain joitakin kognition osa-alueita. Katsauksen tekijät suosittavat kellotaulutestin käyttöä MMSE:n rinnalla.

Haiman saarekesiirto vaikeassa diabeteksessa

Haiman saarekesolusiirto on vaikeahoitoisen diabeteksen hoitovaihtoehto varsinkin, jos potilaalla on myös munuaisten vajaatoiminta. Näyttö koostuu pelkästään havainnoivista tutkimuksista, joista vain osassa on myös vertailuryhmä. Seuranta-ajat vaihtelivat yhdestä 8 vuoteen. Vuoden seurannassa HbA1c-tasot paranivat, hypoglykeemiset episodit vähenivät ja 30–70 % ei-ureemisista potilaista selvisi ilman insuliinia. Ureemisilla potilailla samanaikainen munuaisen ja haiman siirto oli saarekesiirtoa vaikuttavampi. Diabeteksesta johtuvien komplikaatioiden osalta näyttö oli heikkoa eikä terveystuloksissa näkynyt selviä muutoksia. Monesti potilaat kokivat toimivan siirrännäisen helpottavan elämää, joskin mitatut elämänlaadun muutokset olivat vähäisiä, sillä myös immunosuppressio heikentää elämän laatua.

Karotispoukaman stimulaatio verenpainepotilailla

HYKS:ssa on tehty arvio barorefleksiaktivaatiohoidon (BAT) vaikuttavuudesta hankalahoitoisessa verenpainetaudissa. BAT on näiden hoitoresistenttien potilaiden uusi hoitomuoto, jossa asetetaan elektrodi toisen kaulavaltimon karotispoukaman (sinus caroticus) päälle mini-invasiivisesti. Elektrodia stimuloidaan tahdistinlaitteella sydäntahdistimen tapaan. Laite aktivoi parasympaattista hermostoa ja hillitsee sympaattista hermostoa. Ensimmäiset tutkimukset menetelmän tehosta verenpaineen laskuun ovat olleet lupaavia ja kustannustehokkuustutkimus oli tuloksiltaan myönteinen. Niukan näytön vuoksi BAT-hoito tulee kuitenkin toistaiseksi rajoittaa vain tutkimuskäyttöön ja odotella lisänäyttöä meneillään olevista kansainvälisistä tutkimuksista. HYKS:n arviot ovat toistaiseksi saatavilla vain organisaation sisäisillä verkkosivuilla.

Nenäilmapallohoito helpottaa korvatulehdusoireita

Välikorvan voi ilmastoida, kun sulkee toisen sieraimen ja puhaltaa toisen kautta nenäilmapalloon. Pallohoidon vaikuttavuutta selvitettiin Britanniassa monikeskustutkimuksessa, johon osallistui 320 lasta. Näillä 4–11-vuotiailla oli ollut edeltäneiden 3 kuukauden aikana korvatulehdusoireita ja vähintään toisen korvan tympanometriatulos viittasi eritteiseen välikorvatulehdukseen. Puolet satunnaistettiin käyttämään tavanomaisen hoidon lisänä nenäilmapalloa kolmasti päivässä. Tympanogrammi normalisoitui kuukaudessa 47 %:lla nenäilmapalloa käyttäneistä ja 36 %:lla verrokeista, ja ero säilyi 3 kuukauden kohdalla (50 % vs. 38 %). Lähes kaikki jatkoivat ilmapallon käyttöä kuukauden ja 80 % koko kolmen kuukauden hoitojakson ajan. Tutkijoiden mukaan tämän tehokkaan hoidon voi toteuttaa perusterveydenhuollossa.

Herkät troponiinitestit sydäninfarktin poissulkemisessa

Herkät troponiinitestit (hs-cTn) saattavat olla kustannusvaikuttavia verrattuna perinteiseen testaukseen, mutta lisänäyttö on tarpeen. Herkkien troponiinitestien luotettavuus akuutin rintakivun takia päivystykseen saapuneilla potilailla arvioitiin 18 tutkimuksen perusteella. Terveystaloudellinen analyysi tarkasteli testien pitkäaikaiskustannuksia ja saavutettuja laatupainotteisia elinvuosia. Perinteisten troponiinitestien (cTnT tai cTnI) herkkyys on parhaimmillaan vasta 10−12 tunnin kuluttua rintakivun alkamisesta, mutta herkillä testeillä voidaan havaita pienetkin muutokset troponiinitasossa ja negatiivinen tulos sulkee sydäninfarktin pois jo neljän tunnin kuluessa sairaalaan saapumisesta. Perinteinen troponiinitestaus sairaalaan tullessa ja 10−12 tunnin kuluttua oli sekä vaikuttavin että kallein vaihtoehto.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030