Ensimmäinen HIV-negatiivisille tarkoitettu estolääke saa EU:n myyntiluvan

Emtrisitabiinia ja tenofoviiria sisältävä Truvada sai EU-myyntiluvan vuonna 2005 HIV-infektion yhdistelmähoitoon. Heinäkuussa Euroopan lääkevalmistekomitea (CHMP) esitti valmisteen käyttöaiheen laajentamista HIV-negatiivisiin henkilöihin, joilla on suuri tartuntariski (pre-exposure prophylaxis). Esitys perustui kahteen lumekontrolloituun tutkimukseen. iPrEx-tutkimuksessa Truvada vähensi HIV-infektion tarttumisen riskiä 42 % miehillä, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa. Partners PrEP-tutkimuksessa Truvada vähensi HIV-positiivisen henkilön kanssa heterosuhteessa elävän HIV-negatiivisen henkilön infektioriskiä 75 %. Parin HIV-positiivinen puoliso ei käyttänyt HIV-lääkehoitoa tutkimuksen alkaessa.

Empagliflotsiini hidastaa munuaisvauriota, mutta amputaatioriskiä selvitellään

Standardihoitoon liitetty empagliflotsiini vähensi tyypin 2 diabetesta sairastavien kardiovaskulaaritapahtumia lumehoitoon verrattuna EMPA-REG OUTCOME -tutkimuksessa. Tutkimuksesta julkaistiin heinäkuussa tulokset, joiden mukaan empagliflotsiini hidastaa myös munuaisvaurion etenemistä. Samassa lehdessä julkaistiin myös lumekontrolloitu LEADER-tutkimus, jossa standardihoitoon liitetty liraglutidi pienensi kardiovaskulaaritapahtumien riskiä. Lehden pääkirjoituksessa pohdittiin, miksei vastaavia hyödyllisiä vaikutuksia ole pystytty osoittamaan alogliptiinin, saksaglitptiinin, sitagliptiinin ja liksisenatidin tutkimuksissa.

Bakteerilääkettä nenästä?

Saksalaiset tutkijat ovat havainneet, että jos ihmisellä on nenässään Staphylococcus lugdunensis, on siellä harvemmin Staphylococcus aureus. Tämä johtunee S. lugdunensis -bakteerin tuottamasta lugduniinista, joka eläinmalleissa esti S. aureus -kolonisaatiota. Aika näyttää, saammeko lugduniinista lääkkeen. Tutkijat toteavat, että ihmisen mikrobiomista saattaa löytyä muitakin uusia antibioottisia aineita.

Kolistiiniresistenssin leviäminen pelottaa

Toukokuun lopussa Yhdysvalloista uutisoitiin potilasnäytteestä löytyneen ensimmäistä kertaa mcr-1-geeni, joka tekee bakteereista vastustuskykyisiä kolistiinille. Tämä lääke on viimeinen hoitovaihtoehto eräissä moniresistenttien bakteerien aiheuttamissa infektioissa. Resistenssiongelman hallitsemiseksi EU:ssa on ryhdytty suitsimaan kolistiinin käyttöä eläinlääkinnässä. Suomessa kolistiinia ei ole koskaan käytetty tuotantoeläimille.

Tehokasta verenpaineen hoitoa myös yli 75-vuotiaille

Avoimeen, satunnaistettuun SPRINT-tutkimukseen otettiin 9 361 yli 50-vuotiasta, joiden systolinen verenpaine oli 130–180 mmHg ja joilla oli suurentunut kardiovaskulaaritapahtuman riski. Nyt tutkimuksesta on julkaistu yli 75-vuotiaiden osallistujien tulokset (n = 2 636, ikä keskimäärin 79,9 v, naisia 37,9 %). Intensiivihoitoryhmässä (systolisen verenpaineen tavoite alle 120 mmHg) oli vakavia kardiovaskulaaritapahtumia ja kuolemia kolmanneksen vähemmän kuin standardihoitoryhmässä (alle 140 mmHg), eikä vakavien haittatapahtumien määrässä ollut eroa. Tutkimukseen otettiin avohoidon potilaita, ja siitä suljettiin pois diabetesta tai sydämen vajaatoimintaa sairastavat ja aiemman aivohalvauksen kokeneet.

Statiinien hyöty hiipuu munuaissairauden edetessä

Krooninen munuaisten vajaatoiminta on kardiovaskulaaritapahtumien riskitekijä. Statiinien hyötyä munuaisten vajaatoiminnassa selvitettiin 28 tutkimuksen meta-analyysissä (n = 183 419), jossa potilaat jaettiin ryhmiin tutkimuksen alussa määritetyn munuaistoiminnan (eGFR) perusteella. Koko tutkimusjoukossa statiinihoito pienensi ensimmäisen kardiovaskulaaritapahtuman riskiä 21 % LDL-kolesterolin yhden mmol/l-yksikön laskua kohden. Vaikutus kuitenkin pieneni munuaisten vajaatoiminnan vaikeutuessa, eivätkä dialyysipotilaat enää hyötyneet hoidosta. Pääkirjoituksen mukaan uusien kolesterolilääkkeiden (PCSK9:n estäjät) tehoa pitäisi tutkia erityisesti loppuvaiheen vajaatoiminnassa.

Diagnostiset virheet

Lääkäri voi harhautua seuraamaan liikaa jonkin aikaisemman potilastapauksensa antamaa diagnostista esimerkkiä tai ei osaa luopua diagnoosia koskevasta ensiarviostaan, vaikka tosiseikat viittaisivatkin johonkin muuhun. Yhteen oireeseen tai löydökseen takertuminen tai sokea luotto laboratoriotuloksiin voi helposti johtaa virhediagnoosiin.

Risto P. Roine, Marina Kinnunen, Leena-Maija Aaltonen

Kuume ja alaraajan mieleinen asento

Päivystyspoliklinikalla makasi kuumeinen, hikinen ja tärisevä nuori mies selällään ja piti jalkaansa koukussa sivulle taivutettuna. Hänen elämänsä oli ollut epävakaista. Diabetes oli puhjennut teini-iässä ja kaksisuuntainen mielialahäiriö myöhemmin. Alkoholia ja ruiskuhuumeitakin tuli käytetyksi. Mistä nyt oli kyse?

Juhani Partanen

Tutkimusasetelmana huonommuudettomuuskoe

Freedman ym. selvittivät omenamehun ja lasten valitseman mehun käyttöä tarkasti rajatun lievän ripulin hoidossa verrattuna elektrolyyttejä sisältävään ripulijuomaan. Tutkimusasetelma oli ns. huonommuudettomuuskoe (non-inferiority trial) (1).

Matti Uhari

Kuume ja alaraajan mieleinen asento

Nuori mies joutui sairaalahoitoon korkean kuumeen ja yleiskunnon romahtamisen vuoksi. Taustalla hänellä oli pistoshoitoinen diabetes ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Miehen elämäntavat olivat olleet epävakaiset, ja alkoholia sekä ruiskuhuumeita oli ollut käytössä.

Juhani Partanen

Tutkimusasetelmana huonommuudetto­muuskoe

Lievää ripulia sairastavat lapset saivat valita juomaksi omenamehun, oman suosikkimehun tai elektrolyyttejä sisältävän ripulijuoman (1). Tutkimusasetelma oli ns. non-inferiority trial eli huonommuudettomuuskoe.

Matti Uhari

Siirtokriteerit turvaavat iäkkään lonkkamurtumapotilaan jatkohoitoa

Seinäjoen keskussairaalassa on määritelty, millä kriteereillä lonkkamurtumapotilas voidaan siirtää jatkohoitopaikkaan.

Maria Nuotio, Hanna Pajulammi, Jaakko Sipilä, Anne Harjula, Paula Virtanen, Pirkko-Liisa Aro, Satu Toivola, Janne Jousmäki

”Tunsin olevani turvallisissa käsissä”

Sain ensimmäistä kertaa todellisena sairaalapotilaana ollessani kokonaisuudessaan lohdullisen kuvan terveydenhuoltomme ­tilanteesta, ainakin erikoissairaanhoidosta, kirjoittaa Martti Vastamäki.

Martti Vastamäki

Palautetta lääkemääräyksistä

Lääkemääräyspalaute on kokonaan verkossa osoitteessa www.kela.fi/reseptit.

Leena K. Saastamoinen, Ilona Autti-Rämö

Kiristyssiteen uusi tuleminen

Jopa improvisoiduilla välineillä tehty kiristysside voi pelastaa loukkaantuneen hengen erityisesti raajavammoissa.

Vesa Lund

Monimuotoinen interventio viitoittaa turvallisempaan lääkkeiden määräämiseen

Lääkehoidon riskien vähentämiseksi on monesti tarpeen muuttaa lääkärien lääkemääräämiskäytäntöjä. Skotlannissa selvitettiin, voiko käytäntöihin vaikuttaa ammatillisen koulutuksen, lääkityksen arviointia tarvitsevien potilaiden tunnistamista helpottavan tietopalvelutyökalun ja taloudellisten kannustimien avulla. Mukana oli 33 perusterveydenhuollon yksikköä ja 33 000 potilasta. Ensisijainen vastemuuttuja oli yhdistelmä yhdeksästä tulehduskipulääkkeen tai antitromboottisen lääkkeen suuren riskin lääkemääräyksestä (esimerkiksi tulehduskipulääkkeen määrääminen munuaisten vajaatoimintaa sairastavalle). Interventiolla pystyttiin 48 viikon aikana merkitsevästi vähentämään tulehduskipulääkkeiden ja antitromboottisten lääkkeiden määräämiseen liittyviä hoitoriskejä.

Vaikuttaako Brexit lääkkeiden saatavuuteen?

Britannialla on suuri rooli EU:n lääkevalvonnassa, sillä sen vetovastuulla on lähes kolmannes myyntilupien arvioinneista.

Lääketeollisuus haluaa estää valmisteidensa käytön teloituksiin

Pfizer ilmoitti toukokuussa, että se haluaa estää lääkkeidensä (esim. propofoli, midatsolaami, lihasrelaksantit) käyttämisen teloituksiin. Ilmoituksen myötä kaikki Yhdysvaltain lääke- ja elintarvikeviraston (FDA) hyväksymät lääkeyritykset, joiden valmisteita voidaan käyttää myrkkyruiskeissa, ovat asettuneet vastustamaan niiden käyttöä teloituksissa. Pelkona on vaihtoehtoisten teloitustapojen yleistyminen Yhdysvalloissa.

HOPE: statiinia sydän- ja verisuonisairauksien primaaripreventioon

HOPE-3-tutkimukseen otettiin yli 12 000 henkilöä, joilla ei ollut sydän- ja verisuonisairautta ja joilla oli noin 1 %:n vuotuinen riski saada merkittävä kardiovaskulaaritapahtuma. Heidät satunnaistettiin saamaan joko rosuvastatiinia (10 mg/vrk) tai vastaavaa lumetta sekä edelleen saamaan joko verenpainelääkitystä (kandesartaani 16 mg/vrk ja hydroklooritiatsidi 12,5 mg/vrk) tai vastaavaa lumetta. Rosuvastatiini vähensi kardiovaskulaaritapahtumien riskiä 24 % (HR 0,76; 95 %:n LV 0,64; 0,91), kun taas verenpainelääkityksellä ei ollut niihin vaikutusta, eikä verenpainelääkityksen yhdistäminen rosuvastatiiniin vaikuttanut olevan teholtaan parempi kuin pelkkä rosuvastatiini.

Nuoren miehen näön hämärtyminen – tapauksen ratkaisu

”Huhhuh, minkä näköistä labraa ja EKG kolmekymppisellä”, ihmetteli verkkolääkäri.

Raili Kauppinen, Aino Soro-Paavonen, Adel Bachour, Marit Granér