Epipen-valmisteen hinnannousu raivostuttaa USA:ssa

USA:ssa ei ole lääkkeiden hintasääntelyä ja lääkeyritykset hinnoittelevat valmisteensa mielensä mukaan. Vakuutusyhtiöt neuvottelevat korvaamiensa lääkkeiden hinnat lääkeyritysten kanssa. Mylan-lääkeyritys on nostanut vuodesta 2008 kaksi adrenaliini-injektiota sisältävän Epipen-valmisteensa hintaa 100 dollarista 600 dollariin. Mylan oli aktiivisesti edistämässä lakia, jonka mukaan Epipeniä pitää olla varastoituna kouluissa. Valmisteella ei ole kilpailijoita – tosin hinnannousun aiheuttama vastalauseryöppy sai Mylanin ehdottamaan, että se toisi itse puolta halvemman geneerisen version markkinoille. Viimeisin käänne oli Mylanin orkestroima ehdotus saada Epipen käyttäjilleen maksuttomien lääkkeiden listalle. Nyt lainsäätäjätkin ovat kiinnostuneet lääkkeiden hinnoittelusta, ja presidenttiehdokas Clinton on toistuvasti vaatinut kuria hintojen nousulle.

Parasetamoli ja ibuprofeeni ovat yhtä sopivia astmalapsille

Parasetamolin toistuvan käytön on arveltu lisäävän astman riskiä. 300 lievää astmaa sairastavaa 12–59 kuukauden ikäistä lasta satunnaistettiin saamaan tarvittaessa kipu- ja kuumelääkkeeksi joko parasetamolia tai ibuprofeenia. Tutkimus kesti 48 viikkoa, ja keskimäärin lapset tarvitsivat lääkkeitä 5,5 annosta. Astman pahenemisvaiheiden määrässä ei ollut eroa ryhmien kesken: parasetamoliryhmässä niitä oli keskimäärin 0,81 ja ibuprofeeniryhmässä 0,87 yhtä lasta kohden. Tutkimuksessa ei ollut lumevertailua, mutta pahenemisvaiheiden määrä ei vaikuttanut poikkeavan vastaavassa potilasryhmässä muissa tutkimuksissa todetusta.

Miten ehkäistä varjoainenefropatiaa?

Amerikkalaisissa raporteissa arvioitiin nefropatiaa ehkäisevien toimien vaikutuksia, verrattiin matala- ja iso-osmoottisten varjoaineiden etuja ja haittoja sekä varjoaineen antoreitin vaikutusta taudin syntyyn. Kliinistä hyötyä saatiin vain statiineista ja N-asetyylikysteiinistä keittosuolaan yhdistettynä sekä suoneen annetusta bikarbonaatista. Nefropatian riskissä ei todettu eroja matalaosmoottisten varjoaineiden välillä. Iso-osmoottisiin varjoaineisiin liittyy pienempi munuaisvaurion riski kuin matalaosmoottisiin, mutta erolla ei ole kliinistä merkitystä. Varjoaineen antotapa ei näytä vaikuttavan riskiin, joten kliinikon näkökulmasta valinnat helpottuvat.

Pikkulasten riskiperheiden tukitoimista heikkoa näyttöä

Riskiperheiden vanhemmat eivät pysty tarjoamaan lapsilleen riittävää hoivaa. Tukitoimia tarvitaan yleisimmin päihderiippuvuuden ja mielenterveysongelmien takia. Norjassa arvioitiin 0–6-vuotiaiden lasten riskiperheiden tukitoimia yhdeksän järjestelmällisen katsauksen perusteella. Psykoterapia ja vanhempien ohjaus paransivat vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteita. Ohjattavien tarpeisiin sovitettu neuvonta antoi parempia tuloksia lapsilla kuin yleisluonteiset interventiot. Päihderiippuvaisten äitien luokse tehdyillä kotikäynneillä oli vähän jos lainkaan vaikutusta päihteiden käyttöön, lasten kaltoinkohteluun tai laiminlyöntiin. Taloudellinen tuki ei vähentänyt kaltoinkohtelua tai vaikuttanut lasten käyttäytymiseen ja kehitykseen. Näyttö oli enimmäkseen heikkotasoista.

Ruokatorven sulkijalihaksen sähköstimulaatio vain tutkimustarkoituksiin

Ruokatorven alaosan sulkijalihaksen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa gastroesofageaalisen refluksitaudin. Laparoskopiassa asennettava sulkijalihaksen sähköstimulaattori on lupaava hoitovaihtoehto, kun lääkehoito ja elämäntapamuutokset eivät riitä, vaan oireet ovat itsepintaisia tai johtavat komplikaatioihin. Tutkimustieto stimulaattorin turvallisuudesta ja tehosta perustuu pieniin avoimiin tapaussarjoihin, joten brittiläinen NICE suosittaa, että toimenpidettä käytetään toistaiseksi vain tutkimusasetelmissa.

Robottikirurgiasta niukasti hyötyä potilaalle

Robottikirurgian vaikuttavuudesta on kertynyt jo 26 tutkimusta. Näyttö on pääosin heikkoa, eikä robottikirurgia tuonut yhdessäkään tutkimuksessa merkittävää hyötyä potilaalle. Robottiavusteinen eturauhasleikkaus ei heikennä potenssia yhtä usein kuin tavanomainen leikkaus. Leikkausrobotilla tehtyjen munuais-, eturauhas-, lisämunuais- tai kohtuleikkausten jälkeen sairaalassaoloaika on hieman lyhyempi kuin tavanomaisissa leikkauksissa. Robottiavusteisessa kohdunpoistossa esiintyi vähemmän komplikaatioita kuin avo- tai tähystysleikkauksessa, mutta virtsarakko- ja lisämunuaisleikkausten komplikaatioissa eroa ei ollut.

Verenohennuslääkityksen omaseuranta toimii motivoituneilla

Verenohennuslääkityksen omaseurannassa potilas mittaa veren hyytymisarvon vieritestilaitteella ja määrittää verenohennuslääkkeen uuden annoksen. Se on turvallinen hoitovaihtoehto potilaille, jotka ovat motivoituneita ja kykeneviä omaseurantaan. Omaseuranta vähentää trombeja lisäämättä vakavien verenvuototapahtumien määrää ja voi myös parantaa potilaiden elämänlaatua. Skotlantilaisraportin taloudellisessa arvioinnissa omaseuranta oli kustannusvaikuttavaa verrattuna tavanomaiseen hoitoon.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030