Eurooppa bioetiikan konsensusta etsimässä

Euroopan oikeusministerit tekivät vuonna 1990 Euroopan neuvostolle (EN) aloitteen bioetiikkaa koskevan yleissopimuksen (convention) valmistelun aloittamisesta. Yleissopimuksen valmistelu annettiin EN:n bioetiikan asiantuntijakomitea CAHBI:lle. CAHBI ja sen seuraaja bioetiikan johtokomitea CDBI on esitelty tällä palstalla aiemmin (1). Neljän vuoden valmistelun jälkeen CDBI julkaisi luonnoksensa bioetiikkaa koskevaksi yleissopimukseksi heinäkuussa 1994.

Sakari Karjalainen, Terhi Hermanson

Etiikka lääkärien perus- ja jatkokoulutuksessa

Lääkärin ammattietiikka koostuu käsityksistä siitä, miten lääkärin ammattia harjoitetaan oikein. Ammattietiikan tulee mitä ilmeisemmin muodostua lääkärin peruskoulutuksen aikana. Tietämätöntä ja taitamatonta lääkäriä voidaan tuskin kutsua eettiseksi lääkäriksi. Lääketieteellinen sivistyneisyys on siis ammattietiikan perusta. Ammattietiikkaan kuluu myös muuta, varsinaista eettistä ainesta. Tänä opintouudistusten aikana on syytä pohtia, miten näiden yleisten eettisten valmiuksien kehittymistä voidaan tukea lääkärikoulutuksessa.

Pirkko Kortekangas

Petr Skrabanek ja inhimillisen lääketieteen kuolema

"En tupakoi enkä käytä alkoholia. En valvo myöhään enkä makaa tyttöjen kanssa. Ruokavalioni on terveellinen ja liikun säännöllisesti. Kaikki tämä tulee muuttumaan kun pääsen vankilasta."

Pekka Louhiala

Prokaiinipenisilliini taas käytössämme

Prokaiinipenisilliini on saatu uudelleen lääkevalikoimaan. Se on käyttökelpoinen mikrobilääke sairaaloiden, mutta myös avoterveydenhuollon tarpeisiin, kun tarvitaan peroraalista tehokkaampaa penisilliinihoitoa.

Pentti Huovinen

Lumehoidon etiikkaa

"Jos lääkäri ei työssään onnistu käyttämään lumevaikutusta hyväkseen, hänestä pitäisi tulla nukutuslääkäri tai patologi.... Yksinkertaisesti sanottuna: jos potilaasi ei käynnin jälkeen tunne oloaan paremmaksi, olet väärällä alalla." (1). Nämä rivit kirjoittanut kollega oli ilmeisesti kyllästynyt siihen, että lumevaikutuksen merkitystä aliarvioitiin, vaikka se itse asiassa on olennainen osa melkein kaikkea lääkärintyötä.

Pekka Louhiala

Onko ihmisellä oikeus päättää elämänsä?

John Locke on esittänyt kolme perustavaa laatua olevaa oikeutta: oikeus elämään, oikeus vapauteen ja oikeus omistukseen - myös itsensä omistamiseen. Näihin nojautuen kirjoittaja kysyy, eikö itsemurhapäätöstä tulisi pitää moraalisesti tuomittavana vain, jos se loukkaa joidenkin yksilöiden oikeuksia tai rikkoo jotakin moraalista sitoumusta.

Veikko Launis

Ihmiseen kohdistuvan geenitekniikan eettiset periaatteet

Geenitekniikkaa koskevassa kansainvälisessä keskustelussa on saavutettu yksimielisyys niistä eettisistä periaatteista, joiden tulee ohjata ihmiseen kohdistuvaa geenitekniikkaa. Nämä periaatteet ovat autonomian periaate, yksityisyyden periaate, oikeudenmukaisuuden periaate, tasa-arvon periaate ja hyvän laadun periaate. Näiden ihmisoikeusnäkökohtien tulee ohjata myös suomalaista lääkärikunnan eettistä normistoa sekä mahdollista lainsäädäntöä.

Petter Portin

Suomi, Eurooppa ja bioetiikka

Viime vuoden alussa kuohutti uutinen, jonka mukaan 59-vuotias brittiläinen nainen oli ollut italialaisessa lapsettomuusklinikassa hoidossa ja synnyttänyt onnistuneen hoidon tuloksena kaksoset. Kotimaassaan nainen ei olisi enää voinut saada koeputkihedelmöitystä. Englannin terveysministeri Virginia Bottomley vaati kiukkuisena yleiseurooppalaisia sääntöjä, jotka estäisivät kansalaisia hakemasta toisesta maasta palveluita, jotka ovat heiltä omassa maassaan kiellettyjä. Ranskan terveysministeri tarttui aiheeseen ja vaati toimia in vitro -turismin pysäyttämiseksi.

Sakari Karjalainen

Sikiön ja vastasyntyneen oikeudet

Vielä syntymättömän ihmisen elämän suojelu on eettisenä ja oikeudellisena ongelmana monella tapaa ajankohtainen. Tässä puheenvuorossa keskitytään sikiön ja vastasyntyneen oikeudellisen aseman vertailuun sikiön oikeussuojan kehittämisen näkökulmasta. Artikkeli perustuu Suomen Perinatologisen seuran jatko- ja täydennyskoulutus-päivillä pidettyyn esitykseen.

Marita Liljeström

Potilaan etiikka

Lääketieteen etiikan keskeisiä asioita viime vuosikymmeninä ovat olleet kysymykset potilaan oikeuksista ja itsemääräämisestä. Lääkärien osalta on keskitytty enemmän heidän velvollisuuksiinsa, potilaan velvollisuuksista ei sen sijaan ole juuri puhuttu. Aina ei kuitenkaan ole ollut näin, sillä jo hippokraattisissa teksteissä kuvataan myös potilaan velvollisuuksia: "Potilaan tulee tehdä voitavansa taistellakseen sairautta vastaan yhdessä lääkärin kanssa" (1). Seuraavan kerran potilaan oikeuksiin palattiin ilmeisesti vasta vuonna 1847, kun American Medical Association (AMA) julkaisi ensimmäisen eettisen ohjeistonsa. Se sisälsi pitkän luettelon lääkärien velvollisuuksista ja vielä pitemmän listan potilaiden velvollisuuksia (2).

Pekka Louhiala

Islam ja lääkintäetiikka - käytännön näkökohtia

Islaminuskoisten määrä on viime vuosina lisääntynyt Suomessa nopeasti pääasiassa siirtolaisuuden ja pakolaisuuden myötä. Yhä useampi lääkäri joutuu työssään kohtaamaan muslimipotilaita, joiden elämänkäsitykseen saattaa liittyä suomalaiselle lääkärille tuntemattomia piirteitä.

Raimo Puustinen

Eutanasia ja lainsäädäntö

Voiko potilas vaatia ja saada aktiivista kuolinapua? Jos kuolinavulla tarkoitetaan potilaan aktiivista surmaamista, voiko potilas nykyisen oikeusjärjestelmämme perusteella vaatia lääkäriä surmaamaan hänet? Kirjoittaja ei näe juridisesti mahdollisena, että potilaalla olisi oikeus saada lääkäriltä esimerkiksi kuolettava piikki.

Rauno Korhonen

Lapset ja lääketieteellinen tutkimus

Aikuisilla tehtyjen lääketieteellisten tutkimusten perusteella ei useimmiten voi tehdä suoria johtopäätöksiä tulosten soveltumisesta lapsiin. Lapset sairastavat eri tauteja kuin aikuiset, heidän fysiologiansa poikkeaa monin tavoin aikuisista, ja joidenkin hoitomuotojen käyttö rajoittuu vain lapsipotilaisiin. Lapsiin kohdistuvaa tutkimusta siis selvästi tarvitaan.

Toimittanut Pekka Louhiala

Uutta tietoa midatsolaamin yhteisvaikutuksista kalsiuminestäjien ja sienilääkkeiden kanssa

Helsingin yliopiston kliinisen farmakologian laitoksella on tutkittu kahden kalsiuminestäjän (diltiatseemi ja verapamiili) sekä kahden suun kautta otettavan sienilääkkeen (itrakonatsoli ja ketokonatsoli) yhteisvaikutuksia midatsolaamin kanssa. Unilääkkeen pitoisuus kasvoi kummassakin tutkimuksessa siinä määrin, että näiden aineiden yhteiskäyttöä tulee välttää.

Pertti Neuvonen, Klaus Olkkola, Timo Klaukka

Mikä ACE-estäjäksi - lääkeyritysten puheenvuoro

ACE-estäjien käyttö kohonneen verenpaineen ja myös sydämen vajaatoiminnan hoidossa yleistyy. Suomen markkinoilla on Pharmaca Fennica 1994:n mukaan kuusi erilaista tähän ryhmään kuuluvaa lääkeainetta, ja rinnakkaisvalmisteiden määrä on 12. Lisäksi on saatavana neljä yhdistelmävalmistetta, joissa on joko enalapriiliä tai lisinopriiliä hydroklooritiatsidin kanssa.

Eutanasia ja suomalaiset lääkärit

Suomalaisten lääkärien suhtautumista eutanasiaan ja siihen läheisesti liittyviin kysymyksiin selvitettiin lokakuussa 1993 kyselyllä, joka lähetettiin 500 satunnaisesti valitulle työikäiselle lääkärille. Vastanneista eutanasian laillistamista kannatti varauksetta 5 %, varauksin 25 %, ehdottomasti vastaan oli 30 % ja varauksin vastaan 20 %. Selvästi myönteisemmin suhtauduttiin hollantilaiseen käytäntöön, jossa eutanasia ei ole laillistettu, mutta tietyt tiukat ehdot täyttävissä tapauksissa lääkäriä ei rangaista. Vastaajista 17 % oli ollut tilanteessa, jossa potilas tai omainen oli pyytänyt aktiivista kuolinapua. Aktiivista eutanasiaa pyytäneistä potilaista erottui kolme suurta ryhmää: monisairaat ja kivuliaat vanhukset, psykoottiset tai vaikeasti depressiiviset potilaat ja terminaalivaiheen syöpää tai muuta sairautta potevat.

Pekka Louhiala, Tapio Tervo

Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta verinäytteestä - Rodunjalostusta vai valinnanvapautta?

Kuluvan kevään uutiset äidin verinäytteestä tehtävästä sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonnasta ovat herättäneet vilkasta keskustelua tiedotusvälineissä. Suuri osa äideistä pitää tutkimuksia kuitenkin tarpeellisina. Ehdoton vapaaehtoisuus ja asiallinen, riittävä neuvonta ovat seulonnan perusedellytyksiä, joilla vältetään liukastelu eettisesti epävakaalla maaperällä.

Toimittanut Pekka Louhiala

Vet någon?

Jag ligger på rygg med slutna ögon och målar en tavla för min inre syn. Den föreställer - - den föreställer ingenting. Bara färger. Färger... Färgerna är viktiga för mig. Det är så mycket man kan säga med färger! Det finns milda färger, starka färger, glada färger, stolta färger, självsäkra färger, mörka färger, färger som uttrycker rädsla och sorg...

Koplaus Apollonin kautta

Minä, arkkiatri, sain kerran kamman, jossa luki 'Apollon'. Se oli ihan hyvä kampa, tosin näihin muutamaan suortuvaani kalloni peitteeksi en olisi kovin erikoista laitetta tarvinnut, mutta olihan se mielenkiintoinen uutuus. Sillä sai irrotettua ainakin hiuksiin tarttuvia hyönteisiä, joita täällä on paljon. Minua huvitti tuo Apollonin nimi laitteessa, mutta antaja osasi lipevyydessään perustella laitteen jumalaisen tarkoitusperän: hiukset suojaavat kalloa, joka suojaa aivoja, joka on ylevintä mitä jumalat ovat ihmiselle antaneet - ja mitä Apollon parantajalle. Siksi on soveliasta, miltei välttämätöntä, vaalia päätään Apollonin nimeen.

Tiina Lajunen

Hoidon mielekkyyttä etsimässä - kriittisiä aforismeja terveydenhuollon etiikasta

Liian usein "terveydeksi" sanotaan sitä hyvinvoinnin tasoa, jonka arvo voidaan mitata niin yksiselitteisesti rahalla, että myös sen tavoittelematta jättäminen voidaan perustella rahalla, kovalla kustannuksella.