Merkittävien ja kalliiden lääkkeiden korvaaminen sairausvakuutuksesta

Ensi vuodenvaihteen jälkeen eräiden kalliiden lääkkeiden peruskorvaus sairausvakuutuksesta edellyttää erillisselvitystä. Muutos perustuu sairausvakuutuslain muutokseen, jonka perusteella valtioneuvosto teki lokakuussa päätöksensä. Erillisselvityksenä käytetään B-lääkärinlausuntoa ja Kelalle tehtävää hakemusta samaan tapaan kuin lääkkeiden erityiskorvauksissa. Menettelyllä luodaan mahdollisuus siirtää nyt poikkeuksellisesti maksutta erikoissairaanhoidosta jaetut MS-taudin ja kystisen fibroosin hoidossa käytetyt lääkkeet sairausvakuutuksesta korvattaviksi. Myös uudet Alzheimerin taudin lääkkeet kuuluvat näihin lääkkeisiin. Huhtikuun alusta 1999 lukien järjestelmään tulee mukaan myös kalliita lääkkeitä, joita on tähän mennessä korvattu tavalliseen tapaan ilman erillisiä selvityksiä. Tähän joukkoon kuuluvat lähinnä erityistason hoidossa käytettyjen lääkkeiden lisäksi mm. alkoholiriippuvuuden hoidossa käytetty naltreksoni ja erektiohäiriölääke alprostadiili.

Pekka Koivisto

Kristinuskon etiikka ja lääketiede

Mitä sanomista kristinuskon etiikalla on lääketieteelle? Tähän kysymykseen vastaaminen edellyttää, että on sanottava jotain kristinuskosta, sen etiikasta ja lääketieteestä. Tässä on mahdollisuus vain puutteelliseen määrittelyyn. Etiikan lähtökohtana on näkemys ihmisestä moraalisena olentona. Ihminen on tavoitteellinen toimija, jolla on käsitys toimintansa vaikutuksista ja seurauksista sekä niiden laadusta. Aikuinen ihminen kykenee arvioimaan sekä vaikuttimiaan että tekojaan oikean ja väärän, hyvän ja pahan akselilla. Ihminen ei tavoittele asioita ainoastaan välineinä vaan myös arvoina. Jotkin asiat ovat arvokkaita sen vuoksi, että niiden avulla kyetään saavuttamaan toisia asioita. Nämä ovat välinearvoja. Asiat, joita tavoitellaan niiden itsensä vuoksi, ovat arvokkaita sinänsä. Ne ovat päämääräarvoja.

Jaana Hallamaa

Lääkkeiden käytön ja kustannusten kehitys

Reseptilääkkeitä käyttävien määrä ei ole 10 vuoden aikana olennaisesti kasvanut väestön vanhenemisesta huolimatta, mutta monilääkitys on yleistynyt. Reseptilääkkeiden myynti rahana on jatkuvasti kasvanut, mutta itsehoitovalmisteiden myyntikehitys on viime vuosina ollut hidasta. Rohdosvalmisteita tai luonnonlääkkeitä käyttää päivittäin 15 % väestöstä. Vuonna 1998 lääkekustannukset ja korvaukset tulevat kasvamaan selvästi viimevuotista vähemmän, mikä johtuu pääasiassa hintojen alentumisesta.

Timo Klaukka, Unto Häkkinen

Kelan vuonna 1997 maksamat lääkekorvaukset

Vuonna 1997 lääkekorvausmenot olivat 3 288 miljoonaa markkaa. Ne kasvoivat edellisestä vuodesta 286 miljoonaa markkaa eli 9,6 prosenttia. Lääkekorvauksia sai 64 % väestöstä.

Sinikka Rajaniemi

Sildenafiili - apua erektiohäiriöihin

Se keksittiin sattumalta, eli sen sivuvaikutuksesta tuli pääindikaatio. Lääke tarjoaa suurelle osalle käyttäjistä apua erektiohäiriöihin. Yksikään toinen lääke ei ole saanut osakseen yhtä paljon julkisuutta, ja myynti on lähtenyt liikkeelle ennätysnopeudella. Väärennökset, jäljitelmät ja laiton myynti ovat varjostaneet Viagran alkutaivalta. Nyt on myyntilupa myös EU-alueella myönnetty ja potilaita alkaa Suomessakin tulla vastaanotoille reseptin toivossa.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Viagran värikäs alkutaival

Sildenafiili kehitettiin alkujaan sepelvaltimotaudin hoitoon, koska sen odotettiin laajentavan sydämen verisuonia. Tässä se ei ollut erityisen tehokas, mutta potilaiden vastahakoisuus palauttaa saamiaan tabletteja johti lääkkeen kehittäjät uuden indikaation luo. Erektion voimistuminen oli siis alkuaan sivuvaikutus, mutta siitä tulikin sildenafiilin ainoa varsinainen käyttöaihe.

Rajoitus VIAGRA lääkemääräyksien toimittamiseen

Lääkelaitoksen tietoon on tullut, että Suomessa on kirjoitettu Viagra-lääkemääräyksiä myös naisille.

Hannes Wahlroos, Olavi Tokola

Kuinka tunnistan erektiohäiriöisen potilaan?

Erektiohäiriö määritellään kyvyttömyydeksi saavuttaa ja/tai ylläpitää seksuaaliseen kanssakäymiseen riittävää erektiota. Termi erektiohäiriö kuvaa tätä ilmiötä paremmin kuin impotenssi.

Anna-Kaisa Pere

EU-yhteisvoimin antibioottiresistenssiä vastaan

Paheneva antibioottiresistenssi edellyttää EU-mailta yhteisesti sovittuja toimenpiteitä, jotka tulee ulottaa paitsi antibioottien lääketieteelliseen käyttöön ihmisille ja eläimille, myös niiden käyttöön tuotantoeläinten kasvun parantamisessa. Kööpenhaminassa kokoontunut EU-tason kongressi ja sitä edeltänyt asiantuntijakokous ehdottivat loppuraportissaan mm. antibioottien nykyistä kriittisempää käyttöä, resistenssin tarkkaa seurantaa, kliinisten hoitosuositusten laatimista sekä tutkimusohjelmien käynnistämistä. Antibioottien käytöstä eläinten kasvun edistämiseksi tulisi luopua.

Pentti Huovinen, Timo Klaukka, Jussi Huttunen

Sikiöseulontojen kaksi puolta

Sikiöseulontoihin liittyy kaksi erilaista näkökulmaa. Toinen on yksittäisten perheiden auttaminen, jolloin toiminnan motiivina on vähentää vammaisesta lapsesta perheelle mahdollisesti aiheutuvaa kärsimystä. Toinen sikiöseulontoihin oleellisesti liittyvä puoli on kansanterveydellinen, ennaltaehkäisyyn liittyvä näkökulma. Tällöin seulontojen motiivina on vähentää sairauksista ja vammoista yhteiskunnalle aiheutuvia kuluja.

Mira Rautavuori

Syöpägeenitestit tulevat - olemmeko valmiit?

Syövälle altistavien geenivirheiden löytyminen ja testien kehittyminen niiden toteamiseksi ovat tuoneet pohdittavaksi monenlaisia hyöty- ja haittanäkökohtia (1). Kokemusta periytyvistä taudeista on toki entuudestaan, mutta viime vuosien nopea kehitys ihmisen genomin tuntemuksessa ja testaamisessa sekä monien yleisten tautien taustalta löytyneet geenivirheet ovat yllättäneet käytännön terveydenhuollon.

Kaija Holli

Eettistä evästystä geeniseulontaan

Toukokuussa julkaistu geeniseulontatyöryhmän muistio tarjoaa tarpeellista evästystä geneettistä seulontaa ja testausta koskevaan eettiseen ja poliittiseen päätöksentekoon. Eväspaketin suurimpana puutteena on, että esitettyjen suositusten merkitystä lähitulevaisuuden nopeasti muuttuvissa tieteellisteknisissä olosuhteissa on vaikea hahmottaa, koska niiden eettinen perusta on osin hämärän peitossa.

Veikko Launis

Hedelmöityshoidot ja oikeudenmukaisuus

Halu saada lapsi sisältää monia asioita. Eettisen ongelman muodostaa kysymys, pitääkö näitä haluja pyrkiä tyydyttämään. Entä voidaanko lapsen saaminen käsittää tarpeeksi? Näitä asioita pohtiessaan filosofian professori Juhani Pietarinen näkee keskeiseksi lähtökohdaksi oikeudenmukaisuuden vaatimuksen.

Juhani Pietarinen

Kun kollega tekee virheen

Kollegiaalisuusohjeet opastavat lääkäreitä ammattitoveruuden hengessä myös tilanteissa, joissa joutuu puuttumaan kollegan virheeseen. Lääkärikunnan kollegiaalisuus on joskus nähty jopa virheiden peittelyksi, vaikka tämä ei suinkaan ole ohjeiden tarkoitus. On kuitenkin selvää, että lääkäri pystyy ymmärtämään kollegan työn vaikeuden ja erehtymisen mahdollisuudet.

Lauri Autio

Eurooppalaiset koululaiset pohtivat geenitekniikan käytön etiikkaa

Saako geenimuuntelulla kehittää ihmiselle siirtoelimiä tuottavia sikoja? Entä nelikulmaisia tomaatteja tai talon kokoisia mansikoita? Pitäisikö tieteentekijöille asettaa rajoja? Euroopan Neuvoston biotekniikan rahoittamassa hankkeessa kyseltiin neljässä maassa koululaisten eettisiä näkemyksiä biotekniikan sovelluksista. Nuorten suhtautuminen vaihteli melko lailla, kriittisimmin geenimuunteluun suhtautuivat saksalaisnuoret.

Heta Häyry, Matti Häyry

Nürnbergin pitkä varjo

"Synnyin Czestochowassa, Puolassa 1925. Äitini antoi minulle varauksettoman rakkautensa ja isäni opetti minulle, että ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä. Olin 14-vuotias, kun toinen maailmansota alkoi". Näin aloitti esitelmänsä Jerzy Einhorn, Karoliinisen instituutin pitkäaikainen onkologian professori ja Nobel-komitean jäsen. Paikka oli Saksan Freiburg ja aika 50 vuotta Nürnbergin oikeudenkäynnin jälkeen.

Pekka Louhiala

Edistämistä vai pakottamista?

Koska terveys on yksi perusarvoistamme, terveyden suojeleminen on sekä yhteiskunnan että yksityisen ihmisen velvollisuus. Terveydellä on myös välinearvoa silloin, kun sitä käytetään muiden hyvien asioiden saavuttamiseen. Terveyden edistämisen on kuitenkin nojattava perusarvoajatukseen.

Pauliina Aarva

Kuoleminen ja eutanasia

Kuolemantapahtumaa biologisena ilmiönä on tutkittu 1600-luvun puolivälistä alkaen. Se mitä kuoleminen on psykologisesti, on kiinnostanut tutkijoita noin 30 vuotta. Itsetuhoisuuden tutkimus on edennyt luonnollisen kuolemisen tutkimuksesta erillisenä sitten Émile Durkheimin päivien 1890-luvun lopulta varsinkin Suomessa.

Kalervo Nissilä

Hoitoetiikka - pohdintaa merkityksestä

Useat hoitotieteilijät ovat omaksuneet näkemyksen etiikan kahtiajaosta: toisaalta on subjektiivisuuteen ja inhimillisiin suhteisiin perustuva hoitamisen etiikka, toisaalta objektiivisuuteen ja rationaalisuuteen perustuva parantamisen etiikka. Hoitoetiikka voidaan kuitenkin ymmärtää myös yleisemmin terminä, joka kattaa kaikkeen hoitamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tässä kirjoituksessa pohditaan hoitoetiikan merkityssisältöä ja kyseenalaistetaan näkemys hoitoetiikasta parantamisen etiikan vastakohtana.

Anneli Sarvimäki

Martyn Evans - filosofi lääketieteen parissa

Filosofian tohtori Martyn Evans toimii Centre for Philosophy and Health Care -nimisen laitoksen johtajana Swanseassa, Etelä-Walesissa. Laitos antaa etiikan koulutusta erityisesti työelämässä oleville terveydenhuollon ammattilaisille. Evans oli luennoimassa Lääkäripäivillä tammikuussa. Pekka Louhiala haastatteli häntä samassa yhteydessä.

Pekka Louhiala