Sirolimus hylkimisreaktioiden estoon munuaisensiirroissa

EU:n lääkevalmistekomitea (CPMP) on hyväksynyt sirolimuksen (Rapamune, Wyeth-Ayerst) hylkimisreaktioiden estoon munuaisensiirtopotilailla. Valmistetta käytetään toistaiseksi yhdessä siklosporiinin ja kortikosteroidien kanssa, mutta hoito pelkästään steroidienkin kanssa on mahdollinen, jos siklosporiinin käyttö lopetetaan asteittain ja tilanne pysyy silti hallinnassa. Sirolimuksen etu siklosporiiniin nähden on siltä puuttuva nefrotoksisuus. Kokemukset aineesta ovat kuitenkin vielä suhteellisen rajallisia, joskin se on ollut käytössä jo Yhdysvalloissa ja Sveitsissä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Gabapentiini vähentää varfariinin antikoagulanttivaikutusta?

Ruotsin lääkelaitos (Läkemedelsverket) tiedottaa kolmesta potilastapauksesta, joissa epilepsialääke gabapentiini (Neurontin, Parke-Davis) heikensi varfariinin antikoagulanttivaikutusta. Kun gabapentiinihoito aloitettiin, INR-arvot laskivat ja varfariinin annosta jouduttiin nostamaan. Gabapentiinin ei ole aikaisemmin todettu aiheuttaneen kyseisiä yhteisvaikutuksia. Ruotsin lääkelaitos kiinnittää nyt lääkäreiden huomiota näihin ensihavaintoihin ja kehottaa raportoimaan mahdollisista muista tapauksista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi hoitotapa ekseemaan

Immunomodulaattori takrolimuusi (Prograf, Fujisawa) on hyväksytty Yhdysvalloissa paikallisesti iholla käytettävänä salvana ekseeman hoitoon. Valmistetta pidetään innovaationa ja se on 40 vuoteen ensimmäinen uusi steroideja sisältämätön hoito ekseemaan. Takrolimuusi on Suomessa käytössä munuaisensiirtopotilaiden immunosuppressioon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Statiinit ja rabdomyolyysi

Ruotsin lääkelaitos (Läkemedelsverket) on saanut tietoonsa kuusi tapausta, joissa statiinien käyttöön on liittynyt rabdomyolyysi. Yhdessä tapauksista potilas käytti myös betsafibraattia, ja aikaisemmin on Ruotsissa raportoitu yksi rabdomyolyysi pelkästään betsafibraattia käyttäneellä potilaalla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Parannus lääkkeiden tuoteselosteisiin Yhdysvalloissa

Yhdysvaltojen lääkevalvontavirasto (FDA, Food and Drug Administration) on jo pitempään esittänyt huolestuneisuutensa lääkinnällisistä virheistä, joiden lasketaan aiheuttavan maassa noin 98 000:n ihmisen kuoleman vuosittain (Suom Lääkäril 2000;55:3578). Yksi syy virheisiin ovat monimutkaiset, pitkät ja vaikeasti luettavat lääkevalmisteiden tuoteselosteet, jotka johtavat erehdyksiin reseptinkirjoituksessa. Lääkevalvontavirasto esittää uutta selkeätä rakennetta tuoteselosteisiin ja uskoo sen parantavan tilannetta. Lääkkeiden tuoteselosteisiin lisätään jatkossa erityinen johdanto, joka kertoo lyhyesti valmisteen tärkeimmät erityispiirteet (highlights). Nämä mm. reseptinkirjoittamisen kannalta olennaiset asiat ovat siten helposti ja nopeasti löydettävissä muuten monimutkaisesta tuoteselosteesta. Valmisteen lyhyessä erityispiirteitä luettelevassa osassa viitataan yksityiskohtaisempiin tietoihin muualla tuoteselosteessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diabeteksen hoito raskauden aikana

Diabeetikon raskaus edellyttää sekä insuliinihoidon että muun lääkityksen tarkistusta. Nuoruustyypin diabeetikon monipistoshoitoa on syytä tehostaa jo raskautta suunniteltaessa. Raskausdiabeteksessa monipistoshoito on syrjäyttämässä pitkävaikutteiseen insuliiniin perustuvan hoidon.

Risto Kaaja

Uusi laihdutuslääke sibutramiini EU-maihin

Sibutramiini (Reductil, Knoll) on ollut käytössä Yhdysvalloissa ja monissa muissa maissa kolmisen vuotta. Sen tie EU-maihin katkesi runsas vuosi sitten, kun yksi jäsenmaista (Belgia) kyseenalaisti lääkkeen turvallisuuden ja tehon. Aineen pelättiin aiheuttavan keuhkovaltimopaineen nousua deksfenfluramiinin tai fentermiinin tavoin, vaikkakaan tästä ei ollut raportoituja tapauksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Katumuspilleri ilman reseptiä Englannissa

Vähintään 16-vuotiaat naiset saavat Englannissa tammikuusta 2001 lähtien postkoitaaliseen ehkäisyyn tarkoitetun valmisteen (levonorgestreeli 0,75 mg:n tabletteina) apteekista ilman reseptiä. Perusteena on mm. se, että lääkitys tulisi aloittaa viimeistään 48 tunnin kuluttua yhdynnästä, ja teho on sitä parempi mitä pikemmin tabletit otetaan. Erityisesti viikonloput ovat viivästyttäneet lääkkeen hankkimista reseptillä. Apteekkien henkilöstölle jaetaan erityisohjeet pikaehkäisyyn liittyvistä menettelytavoista. Jää nähtäväksi toteutuuko sama myös muissa EU-maissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Artroosin lääkehoitoon uusia suosituksia

Artroosin lääkehoidosta on hiljattain julkaistu kaksi kansainvälistä suositusta. Niissä korostetaan hyvää yleishoitoa, jota lääkkeet täydentävät. Ensisijaiseksi kipulääkkeeksi suositellaan parasetamolia, joka riittävän suurina annoksina on tehokas eikä ärsytä mahaa. Tulehduskipulääkkeiden valikoimasta valitaan yhdiste lähinnä turvallisuusnäkökohtien mukaan. Artroosiprosessiin vaikuttava lääkehoito puuttuu valikoimasta edelleen.

Eeva Moilanen, Teemu Moilanen

WHO terveystiedon takuumieheksi Internetissä

WHO haluaisi itselleen isännyyden (domain name) Internetissä health-käsitteelle, joka viestittäisi terveystietoa hakevalle, että verkkosivun tieto on WHO:n tarkistama ja luotettavaa. WHO laskee, että terveystietoa hakeva löytää Internetistä 10000- 20 000 terveyteen liittyvää sivua eikä mikään takaa tai osoita, että niiden tieto olisi luotettavaa. WHO haki tätä oikeutta yksityiseltä ICANN-järjestöltä (The Internet Corporation for Assigned Names and Numbers), jolla on yksinoikeus domain name -asioissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi-Seelanti lopettaa lääkkeiden Internet-myynnin ulkomaille

Reseptilääkkeitä on myyty Internetin välityksellä Uudesta-Seelannista ympäri maailmaa. Maan sisällä toiminta on ollut luvatonta, ellei kaupan perustana ole paikallisen lääkärin kirjoittama resepti. Terveysministeriön selvityksen mukaan maassa on toiminut ainakin 30 Internet-apteekkia ja maan lainsäädäntö on suhtautunut sallivasti ulkomaille suuntautuvaan lääkekauppaan. Nyt hallitus on hyväksynyt uuden säädöksen, jolla reseptilääkkeiden kauppa Internetin avulla ulkomaille lopetetaan. Samalla tehostetaan yhteistyötä tulliviranomaisten ja ulkomaisten lääkevalvontaviranomaisten kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mammografian tulkinta ja rintasyövän diagnoosin viivästyminen

Diagnoosin viivästyminen johtaa usein taudin pahenemiseen. Potilasvakuutuksesta korvataan diagnoosin viivästymiseen liittyvä vahinko, joka aiheutuu siitä, että asianmukainen hoito on laiminlyöty tai myöhästynyt ja tauti on sen vuoksi pahentunut. Hoidon laiminlyömisen syynä saattaa olla pelkästään diagnostisten tutkimusten virheellinen tulkinta. Erityisesti syöpäsairauksien osalta diagnoosin viivästymistä pidetään yleisesti taudin ennustetta huonontavana seikkana ja potilaat ovat hyvin tietoisia nopean diagnoosin merkityksestä hoitolinjojen valinnassa. Erityisesti potilaat, jotka käyvät säännöllisesti seulontatutkimuksissa ja lääkärintarkastuksissa, odottavat että hoitava ja tutkimuksen suorittava lääkäri pystyvät tutkimusten virheettömään tulkintaan. Potilasvahinkolautakunta onkin käsitellyt useita tapauksia, joissa kysymyksenä on ollut mammografiatutkimuksen puutteellisesta tulkinnasta aiheutunut rintasyöpädiagnoosin viivästyminen ja siihen liittyvä vahinko.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Puolesta ja vastaan Eläinkokeiden moraali: onko oikeutta hyötyyn?

Eläinkokeita puolustetaan sillä perusteella, että ne ovat hyödyllisiä. Oletetaan, että kokeista saatava tieto on sovellettavissa ihmisiin. Vastustajien mielestä tilanne ei ole näin yksioikoinen ja ongelmia syntyy, koska eläimet ovat tuntoisia olentoja, joilla on oikeus hyvään kohteluun.

Eläinkokeet ovat moraalisesti ongelmallisia

Eläviä eläimiä käytettiin tieteellisessä tutkimustoiminnassa jo antiikin Kreikassa. Kokeellinen tutkimustoiminta sai kuitenkin varsinaisen sysäyksen vasta 1600-luvulla, ainakin osin René Descartesin filosofisen näkemyksen ansiosta. Descartesin mukaan eläimet ovat koneita, joilta puuttuu henkinen elämä ja kyky kokea kipua ja mielihyvää. Siten vivisektio, elävien eläinten leikkeleminen ilman nukutus- ja puudutusaineita, oli rinnastettavissa kellon purkamiseen osiinsa.

Markku Oksanen

Eläinkokeiden etiikasta

Markku Oksanen esittelee artikkelissaan yleisimmät moraalifilosofiset argumentit, joita koe-eläinkysymyksessä on käytetty. Hänen johtopäätöksensä on, että eläinkokeita tarkasteltaessa emme voi sivuuttaa moraalin näkökulmaa. Olimmepa mitä mieltä tahansa eläinkokeiden periaatteellisesta oikeutuksesta, eläinkysymystä ei enää voida jättää ikään kuin moraalin ulkopuolelle.

Leena Vilkka

Eläinkokeet ovat moraalisesti yhtä ongelmallisia kuin lemmikkieläinten pitäminen

VTT Markku Oksasen artikkeli Eläinkokeet ovat moraalisesti ongelmallisia on paremmasta päästä lähinnä suojelusympatisoiviksi laskettavia kirjoituksia. Siinäkin on se sama perusongelma kuin lähes kaikissa muissakin samantapaisissa kirjoituksissa. Täsmälleen samat argumentit voitaisiin esittää, vaikka otsikko olisi: Eläinten käyttö ravinnoksi on moraalisesti ongelmallista tai Eläinten käyttö lemmikkeinä on ongelmallista. Näkökulmaongelman taustana lienee se erittäin tavallinen harha, että eläinkokeet tuskallisuudeltaan aivan ratkaisevasti poikkeaisivat muusta eläinten käytöstä.

Pekka Häyry, Timo Nevalainen, Jouko Tuomisto

Montako tulehduskipulääkettä kuuluu terveyskeskuslääkärin lääkevalikoimaan?

Kun lääkärin peruslääkevalikoimaan kuuluu suppea määrä valmisteita, hän myös oppii tuntemaan valikoiman lääkkeet hyvin. Terveyskeskusten ja työterveyshuollon lääkäreille kohdistettuun kyselyyn vastanneista joka toinen oli laatinut oman lääkevalikoiman. Nämä lääkärit myös käyttävät lääkemääräyksissään suppeampaa valmistekirjoa.

Arja Helin-Salmivaara, Sirpa Sairanen, Timo Klaukka

Nevirapiinin aiheuttamat maksavauriot lisääntymässä

HIV:n hoitoon äskettäin hyväksytyn viruslääke nevirapiinin (Viramune, Boehringer Ingelheim) käyttöön ilmoitetaan lisääntyvästi liittyneen maksavaurioita erityisesti Yhdysvalloissa. Marraskuussa lääkäreille lähetetyssä varoituskirjeessä korostetaan valmisteen käyttöön liittyneen vakavia, hengenvaarallisia ja joskus kuolemaan johtaneita maksareaktioita. Kaksi kolmasosaa tapauksista ilmeni ensimmäisten 12 hoitoviikon kuluessa, jolloin maksan toimintaa tulisi erityisesti seurata.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oikaisu

Lääkärilehdessä 48/2000 artikkelissa Olisiko asbestille altistuneille tarjottava seulontaa? (s. 4943) on taulukon 1 ylimmän rivin kuudennessa sarakkeessa virhe: 15 (43 %) pitäisi olla 15 (0,43 %).

Kysymyksiä ja vastauksia tulehduskipulääkkeistä

Miksi tulehduskipulääkkeiden valikoima kannattaa pitää suppeana?

Ilari Paakkari