Aksitinibi munuaissyövän hoitoon

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt aksitinibin (Inlyta, Pfizer) edenneen munuaissyövän hoitoon. Aine estää kinaaseja, jotka säätelevät tuumorin kasvua ja syövän etenemistä. Yli 700 potilasta käsittävässä vertailevassa monikeskustutkimuksessa aksitinibi pidensi elinaikaa 6,7 kuukautta ja sorafenibi 4,7 kuukautta. Haittavaikutuksia olivat mm. ripuli, verenpaineen nousu, pahoinvointi ja dysfonia. Aksitinibin myyntilupa on arvioitavana myös EU:ssa. Vuoden 2005 jälkeen on munuaissyövän hoitoon hyväksytty peräti 5 muutakin lääkettä eli sorafenibi (Nexavar, Bayer), sunitinibi (Sutent, Pfizer), temsirolimuusi (Torisel, Pfizer), everolimuusi (Afinitor, Novartis) ja patsopanibi (Votrient, GlaxoSmithKline). Koordinaation puute lääkeyritysten välillä voi selittää lääkkeiden runsautta suhteellisen rajallisessa käyttötarkoituksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ADHD-lääke voi aiheuttaa itsetuhoajatuksia

FDA:n neuvonantajapaneeli esittää ADHD-lääke deksmetyylifenidaatin (Focalin, Novartis) valmisteyhteenvetoon mainintaa itsetuhoajatuksista sekä angioödeeman ja anafylaksian mahdollisuudesta. FDA:n tietoon on tullut 8 tapausta, joissa lääkkeeseen on liittynyt itsetuhoajatuksia lapsilla ja nuorilla. Käyttäjien määriin verrattuna tapauksia on vähän, eikä niitä havaittu lääkkeen kehittelytutkimuksissa. Psykoottiset ja maaniset vaikutukset mainitaan jo useimmissa ADHD-lääkkeissä mahdollisina haittoina. Novartis kertoo olevansa valmis keskustelemaan mahdollisista muutoksista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

AstraZeneca järjestelee toimintojaan

AstraZeneca järjestelee toimintojaan uudelleen, minkä seurauksena tutkimustoimintaa rajataan, tutkimuslaitoksia lopetetaan ja henkilöstöä supistetaan. Kuten monet muut lääkeyritykset AstraZeneca vähentää neurotieteisiin kohdistuvaa lääketutkimusta, mikä heijastunee mm. Alzheimerin ja Parkinsonin taudin lääkekehittelyyn. Masennuslääke olaparibin (TC-5214) vaiheen III tutkimusten tulokset ovat olleet vaatimattomia. Henkilöstön vähennyksessä pyritään yhteensä yli 7 000 työntekijän leikkaukseen, mutta aluksi vähennetään 2 300 työpaikkaa. Yritys suunnittelee mm. Södertäljen tutkimuslaitoksen sulkemista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

30-vuotiaan naisen pitkittynyt kuumeilu ja särky - tapauksen ratkaisu

30-vuotias nainen oli kuumeillut kolme kuukautta lähinnä iltaisin ja öisin. Alkuun hänellä oli kovia koliikkimaisia kipuja vasemmassa kylkikaaressa, ja ainoana kliinisenä löydöksenä oli vasemman munuaisen seudun koputusarkuus. Trimetopriimilla ei ollut vaikutusta vatsakipuun tai kuumeiluun. Lasko, CRP, verenkuva ja virtsanäyte olivat toistuvissa mittauksissa normaalit. Virtsateiden tietokonetomografiassa ei löytynyt poikkeavaa ja kolonoskopiakin oli normaali. Naisen yleiskunto pysyi hyvänä, mutta vasemmalle painottuvat kovat vatsakivut vaivasivat edelleen päivittäin ja kuumetta oli 37,5-39 °C.

Raili Kauppinen, Markus Lilja

Meprobamaatti siirtyy historiaan

Euroopan lääkevirasto Lontoossa esittää luopumista meprobamaatin käytöstä EU-maissa vähittäin seuraavien 15 kuukauden kuluessa, koska lääkkeen haitat on todettu hyötyjä suuremmiksi. Erityisesti vanhuksilla on todettu mm. riippuvuuden kehittymistä ja yliannoksista johtuvia myrkytyksiä. Lääkettä on käytetty mm. kouristeluun, ahdistukseen, alkoholista vieroittamiseen, migreeniin ja unettomuuteen yli 60 vuoden ajan. Suomessa ovat käytössä meprobamaattia sisältävät yhdistelmävalmisteet Crampiton (Orion Pharma) suonenvetoon ja Anervan (Meda) migreeniin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Masennuslääkkeet lisäävät vanhusten kaatumistaipumusta

Serotoniiniselektiivisten (SSRI) masennuslääkkeiden käyttö kolminkertaisti vammauttavan kaatumisen riskin vanhusten hoitokotien asukeilla. Dementia, lääkeannoksen suureneminen ja rauhoittavien ja unilääkkeiden samanaikainen käyttö lisäsivät kaatumisvaaraa. Hollantilaisessa tutkimuksessa seurattiin 248:aa vanhusta 2 vuoden ajan. Useat tekijät, kuten depressio sinänsä, neuropsykiatriset oireet ja käytöshäiriöt, saattoivat tutkijoiden mukaan vaikuttaa tuloksiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

MS-taudin lääkehoitoon JC-virustesti

MS-tautia sairastaville on Yhdysvalloissa hyväksytty leukoenkefalopatiaa aiheuttavan JC-viruksen (John Cunningham) vasta-ainetesti, jolla pyritään parantamaan natalitsumabilla (Tysabri, Biogen Idec) hoidettavien turvallisuutta. Jos testin tulos on positiivinen, natalitsumabihoidon soveltuvuutta on punnittava tarkoin etenkin, jos lääkehoito on jatkunut yli kaksi vuotta tai potilas on saanut immuunireaktioita estävää lääkehoitoa. Jos potilaalla on kaikki kolme riskitekijää, leukoenkefalopatian vaaraksi hoidettua kohti arvioidaan 11/1 000. Vaikka JCV-vasta-ainetestin tulos on negatiivinen, tilanne jää osin epävarmaksi, sillä testi voi antaa virheellisesti negatiivisen tuloksen tai potilaalla voi olla tuore JC- virusinfektio.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tutkimukset hormonikorvaushoidosta kyseenalaistettiin

Ryhmä epidemiologisen tutkimuksen kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita kyseenalaistaa jyrkin sanoin viime vuosina julkaistut kolme laajaa tutkimusta, joiden perusteella hormonikorvaushoitoon on liitetty kohonneen rintasyövän riski. He löytävät tutkimuksista menetelmällisiä puutteita ja pitävät johtopäätöksiä kiemuraisina ja osin suorastaan älyttöminä. Esimerkiksi laajimmassa tutkimuksessa (Million Women Study) aineistosta ei poistettu hoidon ensi kuukausina naisille ilmaantuneita rintasyöpiä. Näillä ei voinut olla yhteyttä äskettäin aloitettuun hormonihoitoon. Kaiken huipuksi tutkijat unohtivat, että epidemiologisessa tutkimuksessa löytyvä yhteys ei vielä osoita syy-seuraussuhdetta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Melanoomalääke ei aiheuta sekundaarisia ihosyöpiä

Melanooman hoitoon äskettäin hyväksytty vemurafenibi (Zelboraf, Roche) (SLL 2011;66:2351) ei näyttäisi aiheuttavan sekundaarisia ihosyöpiä. Lääke saattaa kuitenkin nopeuttaa muiden ihosyöpien kuin melanooman kasvua ja vähentää niiden piilevyyttä. Lääke on BRAF-kinaasin estäjä, ja estää melanooman kasvua. Sekundaaristen ihosyöpien riski vemurafenibillä hoidetuilla on aiheuttanut huolta. NEJM julkaisee asiasta tutkimuksen ja käsittelee sitä myös pääkirjoituksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psykoosilääkeinhalaatio viipyy

Yhdysvaltojen FDA on siirtänyt arviotaan Alexza Pharmaceuticalsin kehittämästä loksapiinin inhalaatiovalmisteesta (Adasuve). Lääke on kehitetty lievittämään skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita, kuten kohtauksellista agitaatiota (SLL 2010;65:3525). Kertainhalaation lääkevaikutus on lähes yhtä nopea kuin injektioina lihakseen annostellun lääkkeen (esim. aripipratsoli, olantsapiini, tsiprasidoni). FDA vaatii lisätutkimuksia lääkkeen vaikutuksista hengitysteihin ja kyseenalaistaa sen, voiko psykiatrinen potilas käyttää valmistetta järkevästi ja turvallisesti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Fingolimodi turvatarkastukseen

Euroopan komissio on pyytänyt Euroopan lääkelaitosta (EMA) selvittelemään MS-taudin hoitoon käytetyn fingolimodin (Gilenya, Novartis) turvallisuutta. Lääkkeen ensiannokseen on liittynyt sydämen rytmihäiriöitä ja verenpaineen laskua sekä kuolemantapauksia. EMA käynnisti lääkkeen turvallisuuden tarkastelun ja antoi ohjeita mm. potilaan verenpaineen ja EKG:n seurannasta ennen hoitoa ja hoidon jälkeisten tuntien aikana. Lääke hyväksyttiin käyttöön vain vajaa vuosi sitten.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tyräkistä lääke keratoosiin

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt ingenolia sisältävän geelivalmisteen (Picato, Leo Pharma) ihon keratoosin hoitoon. Keratoosi esiintyy punoittavana ja suomuisena ihon paksuuntumisena kasvoissa, päälaella ja raajoissa, jotka ovat alttiita auringonvalolle. Vaiva on ihosyövän esiaste. Vertailevassa 1 000 potilaan tutkimuksessa ingenoli (0,015 %:n tai 0,05 %:n pitoisuuksina) annosteltuna iholle kerran päivässä ja kahden-kolmen päivän ajan paransi ihomuutoksia merkittävästi enemmän kuin lumehoito. Lääkettä ei saa päästä silmiin, koska se on voimakkaasti ärsyttävää. Ingenoli eristetään kuivatusta tyräkistä, jonka ihoa ärsyttävää maitiaisnestettä on käytetty kansanlääkinnässä mm. poistamaan känsiä. Lääke on myös arvioitavana Euroopan lääkevirastossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

SSRI-lääkkeet lisäävät vastasyntyneen keuhkoverenpainetta

Äidin raskauden aikainen SSRI-masennuslääkkeiden käyttö näyttäisi kaksinkertaistavan vastasyntyneen riskin kärsiä kohonneesta keuhkovaltimopaineesta. Riski lisääntyisi 1 000 vastasyntynyttä kohti 1,2:sta 3,0:een (riskisuhde 2,1, 95 % LV 1,5–3,0), eli vaara jäisi edelleenkin varsin pieneksi. Johtopäätös perustuu 1,6 miljoonaan vastasyntyneeseen, jotka koottiin vuosilta 1996–2007 Islannista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta. Kohonnut keuhkovaltimopaine vastasyntyneellä vaikeuttaa hengitystä, saattaa aiheuttaa aivovaurion ja noin 10 % menehtyy. Toisaalta masennuslääkkeiden käytön lopetus raskaudessa lisää enneaikaisen synnytyksen mahdollisuutta, laskee syntymäpainoa ja voi syöstä äidin vaikeaan depressioon. Tutkijat pitävät hoitamatonta depressiota lääkitystä suurempana vaarana sikiölle, mutta ehdottavat vaihtoehdoksi lääkitykselle mm. keskusteluterapiaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030