Agomelatiinia vertailtiin muihin masennuslääkkeisiin

Meta-analyysiin otettiin 7 460 masennuspotilasta 11 julkaistusta ja 9 julkaisemattomasta tutkimuksesta (4 viranomaiselta ja 5 valmistajalta), joissa agomelatiinia (Valdoxan, Servier) oli verrattu satunnaistetuissa tutkimuksissa lumeeseen tai toisiin masennuslääkkeisiin, kuten essitalopraamiin, fluoksetiiniin tai sertraliiniin. Agomelatiini oli merkittävästi tehokkaampi kuin lume, mutta ei eronnut teholtaan muista masennuslääkkeistä. Julkaistuissa tutkimuksissa lääkkeen teho oli yleensä parempi kuin julkaisemattomissa tutkimuksissa. Pelkästään julkaistuihin tutkimuksiin kohdistunut arvio agomelatiinin tehosta johti noin 20 %:n suuruiseen yliarviointiin. Sama ongelma on havaittu myös muista masennuslääkkeistä tehdyissä arvioissa. Tämä korostaa välttämättömyyttä ottaa arvioinneissa mukaan myös julkaisemattomat tutkimukset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Omalitsumabi krooniseen urtikariaan

Euroopan lääkevalmistekomitea (CHMP) esittää hyväksyttäväksi ja Yhdysvaltain FDA hyväksyi biologisen lääkkeen omalitsumabin (Xolair, Genetech) krooniseen idiopaattiseen urtikariaan 12-vuotiaille ja tätä vanhemmille potilaille, kun oireet eivät lievity riittävästi antihistamiineilla. Pistoksina käytettävä lääke on hyväksytty aikaisemmin krooniseen astmaan. Haittavaikutuksina on todettu mm. turvotuksia nenän limakalvoilla ja poskionteloissa, nivelkipuja ja ylähengitystieinfektioita. Pistoksiin voi liittyä myös anafylaktisia reaktioita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Statiinikeskustelu kiihtyy Britanniassa

Terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta arvioiva kansallinen laitos (NICE) Britanniassa lähetti lausunnoille ohjeluonnoksen statiinien käytöstä sydänsairauksien ehkäisyssä. Nykyinen raja eli 20 %:n riski sairastua sydänsairauksiin seuraavien kymmenen vuoden kuluessa tulisi puolittaa 10 %:iin. Suosituksen perusteena oli mm. 29 tutkimuksen meta-analyysi, jonka mukaan statiinien ja lumeen käyttäjien haitat eivät poikenneet merkittävästi toisistaan. Kriitikot väittävät, että statiinit eivät tarjoa hyötyjä, mutta joka viides saa niistä haittoja. Meta-analyysin väitetään perustuneen valikoituneisiin, lääketeollisuuden kustantamiin tutkimuksiin. Potilaskohtaisiin tietoihin ei ollut pääsyä. Toisessa 90 tutkimusta ja 4,5 miljoonaa ihmistä käsittäneessä meta-analyysissa todettiin, että statiineihin liittyi lihassairauksia, maksantoiminnan muutoksia ja diabetesta. BMJ:n päätoimittaja pitää tärkeänä keskustelua ennen lopullista päätöstä statiinien käytöstä, sillä suositusten mukainen lääkittyjen määrä lisääntyisi Britanniassa nykyisestä 7 miljoonasta huomattavasti. Lausuntojen antaminen NICE:n ohjeluonnoksesta päättyy kuluvan maaliskuun lopussa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Empagliflotsiini tyypin 2 diabetekseen

Euroopan lääkevalmistekomitea (CHMP) Lontoossa esittää hyväksyttäväksi tyypin 2 diabeteksen hoitoon glukoosin takaisin imeytymistä munuaisissa estävän empagliflotsiinin (Jardiance, Boehringer Ingelheim). Lääkkeen markkinoinnin yhteydessä käynnistetään valmisteen turvallisuusseuranta. Käyttöön on EU-maissa jo hyväksytty samalla vaikutusmekanismilla toimivat dapagliflotsiini (Forxiga, AstraZeneca) ja kanagliflotsiini (Invokana, Janssen).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Statiineilla luultua vähemmän haittavaikutuksia

Britannian terveysviranomaisten tekemä selvitys 84 000 potilaasta 29 satunnaistetussa lumeverrokkitutkimuksessa osoitti, että statiinien käyttäjien haittavaikutukset, kuten lihasvaivat, väsymys ja rabdomyolyysi, ovat samaa luokkaa kuin lumeen käyttäjillä. Myös lääkityksen lopettaminen haittavaikutusten vuoksi oli statiinien ja lumelääkkeen käyttäjillä samaa luokkaa (12-15 %). Vain diabeteksen puhkeaminen oli yleisempää statiinien (3 %) kuin lumeen käyttäjillä (2,4 %). Primaaripreventiotutkimuksissa (n = 14) hoidetuilla (n = 46 000) statiineihin liittyi lisääntynyt riski diabeteksen puhkeamiseen (0,5 %, 95 % LV 0,1-1,0), mutta kuolleisuuden väheneminen oli samansuuruinen (-0,5 %, 95 % LV -0,9 - -0,2). Maksaentsyymien muutoksia havaittiin statiinihoidoissa useammin (0,4 %) kuin lumehoidossa, mutta niiden merkitys jäi epäselväksi. Tutkijat kehottavat päivittämään statiinien haittavaikutusluettelot käsittämään vain ne, joissa ero on selvä lumeeseen verrattuna. Potilaille tulisi sallia oma päätös lääkehoidon aloittamisesta perustuen objektiiviseen tietoon haittavaikutuksien mahdollisuudesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psykoosilääkkeiden kliinisesti vertailukelpoiset annokset määritelty

Kolmentoista toisen polven psykoosilääkkeen vertailukelpoiset pienimmät tehokkaat päiväannokset on määritelty perustuen tutkimusnäyttöön ja käyttäen apuna olantsapiinin, risperidonin, haloperidonin ja klooripromatsiinin samanarvoisia annoksia. Vertailukelpoisia annoksia esitetään käytettäväksi vaihdettaessa potilaan lääkitystä lääkkeestä toiseen, arvioitaessa vertailevien lääketutkimusten tuloksia, tehtäessä kustannus-hyötyanalyyseja ja laadittaessa hoito-ohjeistoja. Lumetta tehokkaampi lääkeannos määriteltiin pienimmäksi tehokkaaksi psykoosilääkkeen päiväannokseksi. Se suhteutettiin teholtaan vastaavaan olantsapiinin päiväannokseen. Käytetyn menetelmän mukaan pienimmät tehokkaat päiväannokset / olantsapiinin ekvivalenssit olivat aripipratsoli 10 mg/1,33, klotsapiini 300 mg/40, haloperidoli 4 mg/0,53, olantsapiini 7,5 mg/1, paliperidoni 3 mg/0,4, ketiapiini 150 mg/20 ja tsiprasidoni 40 mg/5,33.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laihduttava kahvi sisälsi sibutramiinia

Verkossa mainostetun ja myydyn laihduttavan Vitaccino-kahvin todettiin sisältävän vuosia sitten haittavaikutusten vuoksi käytöstä poistettua laihdutuslääke sibutramiinia. Lääkettä sisältävän kahvin juominen kohottaa verenpainetta ja sykettä. Terveydellisiä riskejä voi seurata mm. henkilöille, joilla on sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, taipumus rytmihäiriöihin tai sairastettu aivohalvaus. Mainoksissa kahvivalmisteen kerrotaan olevan puhdas luonnontuote, nopeuttavan aineenvaihduntaa, puhdistavan elimistöä ja virkistävän oloa. Sibutramiinia käytettiin ruokahalua vähentävänä lääkkeenä muutamia vuosia. Se poistettiin markkinoilta maailmalaajuisesti vuonna 2010 käyttöön liittyneiden sydäninfarktien ja aivohalvauksien vuoksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Onko ADHD vain harha ja sen lääkitys haitallista?

Yhdysvaltalaisen kokeneen neurologin Richard Saulin mukaan ADHD on keinotekoisesti koostettu rypäs tavanomaiseen elämään usein kuuluvia oireita ja tuntemuksia. Niiden lisääntyvä hoito stimulanteilla vähentää potilaan aivoissa välittäjäaineiden tuotantoa. ADHD-lääkkeet korvaavat välittäjäaineet, ja pystyäkseen keskittymään potilaan on käytettävä stimulantteja ja usein kasvavina annoksina. Saul on huolestunut nopeasti lisääntyvästä lasten stimulanttilääkityksestä. Hänen mukaansa on syntymässä kokonainen sukupolvi, joka voi keskittyä vain stimulanttien avulla. Lääkkeet lievittävät oireita vain lyhytaikaisesti. Ne aiheuttavat ahdistuneisuutta, ärtyneisyyttä, masennusta, laihtumista, riippuvuutta, hallusinaatioita ja itsemurhariski lisääntyy. Ennen lääkitystä on potilaan oireita, tuntemuksia ja diagnoosia arvioitava huolella ja mietittävä lääkkeille vaihtoehtoisia ratkaisuja ja hoitoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkelupauksien käyttöön oikotie Britanniassa

Vaikeisiin vailla lääkehoitoa oleviin tauteihin potilaille sallitaan Britanniassa mahdollisuus vielä tutkimusasteella olevien lupaavien lääkkeiden käyttöön. Lääkeinnovaatiot ovat tyypillisesti vaiheen II tutkimuksissa ja niiden laadusta, tehosta ja haitoista on kohtalaisesti kerättyä tietoa. Lääkeviranomainen poimii lupaavat lääkekandidaatit ja potilas voi saada niitä hoitoon annettuaan tietoon perustuvan suostumuksen. Lääkkeen määrännyt lääkäri kantaa hoidosta tavanomaista suuremman vastuun. Lääkkeitä arvioidaan nimettävän vuosittain 5-10 ja erityisesti syövän hoitoon odotetaan uusia mahdollisuuksia. Menettelyn odotetaan rohkaisevan lääketehtaita tekemään nykyistä enemmän lääketutkimuksia Britanniassa. Samantapainen käytäntö on ollut Ranskassa 15 vuoden ajan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psykoosilääkkeiden aiheuttama ylipaino ennustettavissa

Psykoosilääkkeiden käyttäjän ensimmäisen hoitokuukauden aikana yli 5 % lisääntyvä paino ennustaa hyvin vuoden kuluessa kehittyvää ylipainoa. Varhaisen painonnousun tulisi johtaa toimenpiteisiin ylipainon ehkäisemiseksi. Havainto tehtiin 315:n keskimäärin 46-vuotiaan (15-96 v) potilaan (miehiä 47 %) painon seurannasta. Lähtöpainoindeksi oli 24,4 ± 0,3 kg/m2. Jos painon lisäys oli kuukauden jatkuneen lääkehoidon jälkeen yli 5 %, se oli 3 kuukauden kohdalla 12 % ja vuoden kuluttua 14 %. Jos painon lisäys oli 5 % tai alle kuukauden kohdalla, se oli 3 kuukauden kohdalla 2 % ja vuoden kuluttua 5 %. Myös metabolisen oireyhtymän löydökset noudattivat samansuuntaisia muutoksia. Tutkijat pitävät psykoosilääkehoidon alussa tapahtuvaa painon lisäystä luotettavana signaalina ja ennusteena pitkäaikaiskäyttöön liittyvästä ylipainon riskistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tsolpideemi-unilääkkeiden käyttöön rajoituksia?

Bentsodiatsepaamien tavoin vaikuttavien tsolpideemia sisältävien unilääkevalmisteiden tiedetään hidastavan huomio- ja reaktiokykyä ja heikentävän kykyä ajaa autoa käyttöä seuraavana aamuna. Euroopan lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) esittää näiden haittavaikutusten korostamista valmisteyhteenvedoissa. Lisäksi univaikeuksia tulee hoitaa pienimmällä vaikuttavalla lääkeannoksella, joka otetaan illalla nukkumaan mennessä, eikä lääkettä oteta enää toistamiseen yöllä. Iäkkäillä ja maksan toiminnanvajauksessa annoksen yläraja on 5 mg. Autolla ajoon tai muihin tarkkaavaisuutta vaativiin toimiin ei tule ryhtyä ennen kuin lääkkeen ottamisesta on kulunut 8 tuntia. Ehdotus menee vielä ihmislääkkeiden tunnustamis- ja hajautetun menettelyn koordinaatioryhmän (CMDh) käsiteltäväksi. Jos esitys hyväksytään, sen toimeenpano tapahtuu EU:n jäsenmaissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Glukoosiamiini ei auttanut polviartroosissa

Satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa päivittäinen 1 500 mg glukoosiamiinia ei estänyt rusto- ja luumuutoksia tyypillisessä polviartroosissa. Luumuutoksia seurattiin magneettikuvauksilla 6 kk:n kestoisessa tutkimuksessa keskimäärin 52-vuotiailla potilailla (n = 200), joista puolet oli naisia. Useat aikaisemmat tutkimukset ovat seuranneet rusto- ja luumuutoksia röntgenologisesti, mikä ei tarkkuudeltaan ole magneettitutkimuksen veroinen menetelmä. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa sairauden oireiden aaltoileva kulku ja niiden jaksottainen vaikeutuminen. Havaittavien luumuutoksien kehittymiseen kuluu yleensä vuosia. Glukoosiamiini on sokeri, joka tutkijoiden mukaan voi helpottaa joillakin potilailla artroosikipua. Tutkimuksen kustansi Yhdysvaltojen kansallinen terveyslaitos (NIH).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Bedakiliini tuberkuloosin hoitoon EU-maissa

Euroopan komissio on hyväksynyt bedakiliinin (Sirturo, Janssen-Cilag) monille lääkkeille vastustuskykyisen keuhkotuberkuloosin hoitoon. Lääke estää ATP-syntaasientsyymiä, joka on elintärkeä bakteerin energiatuotannolle. Bedakiliinia käytetään yhdistettynä muihin tuberkuloosilääkkeisiin. Useille lääkkeille vastustuskykyinen ja hengenvaarallinen tuberkuloosi on lisääntynyt myös EU-maissa ja uusi lääke on sen vuoksi tärkeä. Bedakiliini voi aiheuttaa harvinaisena haittavaikutuksena sydämen QT-ajan pitenemisen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Voiko antimikrobilääke laukaista rytmihäiriön?

Sotaveteraanien hengitystieinfektioiden tavanomaiseen hoitoon atsitromysiinillä (5 päivää, n = 595 000) tai levofloksasiinilla (10 päivää, n = 201 800) liittyi havainnoivassa tutkimuksessa suurentunut kuoleman vaara ja vakavien rytmihäiriöiden riski verrattuna amoksisilliinihoitoon (n = 979 000). Kokonaiskuolleisuus oli viiden hoitopäivän kohdalla lääkemääräyksen toimittamisesta suurempi (riskisuhde 1,48, 95 % LV 1,05-2,09) ja vakavien rytmihäiriöiden esiintyminen yleisempää (riskisuhde 1,77, 95 % LV 1,20-2,62) atsitromysiinillä hoidetuilla kuin amoksisilliinillä hoidetuilla. Riskin ero antimikrobilääkkeiden välillä oli kuitenkin pieni; miljoonaa toimitettua reseptiä kohti 5 hoitopäivän aikainen kuolleisuus oli amoksisilliinillä 154, atsitromysiinillä 228 ja levofloksasiinilla 384 tapausta. Tutkijat totesivat havainnoivaan tutkimukseensa liittyneen useita sekoittavia tekijöitä, jotka heikensivät johtopäätöksien luotettavuutta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ADHD-lääkitys lisääntyi Ruotsissa

Ruotsin lääkeviranomainen (Läkemedelsverket) julkaisi ADHD:n lääkehoidosta vuosiraportin, jossa tilannetta tarkastellaan noin 10 vuoden aikajaksolla. Eniten käytetty lääke on metyylifenidaatti; käytössä on myös atomeksetiini ja erityisluvalla potilaan hoitoon voi saada amfetamiinia ja deksamfetamiinia. Vuosina 2006-2013 ADHD-lääkkeitä saaneiden lukumäärä on kasvanut 15 000:sta runsaaseen 74 500:aan eli noin viisinkertaistunut. Vuonna 2013 iältään 10-19-vuotiaista pojista 3,9 % ja tytöistä 1,7 % sai metyylifenidaattia. Yli 20-vuotiaista miehistä 0,5 % ja naisista 0,4 % käytti metyylifenidaattia. Nopeinta lisäys on ollut uusien lääkkeenkäyttäjien ryhmässä. ADHD-lääkemyrkytyksistä tehtyjen tiedustelujen määrä myrkytyskeskuksessa kuusinkertaistui vuosina 2005-2013. Lääke- ja sosiaaliviranomaiset jatkavat tilanteen seurantaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Opioidien pitkäaikaistarpeen riski voidaan tunnistaa

Kanadalaisessa tutkimuksessa opioideja aikaisemmin käyttämättömistä 66-vuotiaista tai sitä vanhemmista leikkauspotilasta 3 % (1 229/39 140) tarvitsi opioideja kipuun yli 90 vrk toimenpiteen jälkeen. Nämä potilaat olivat iältään nuorimpia, heillä oli matala tulotaso ja tiettyjä samoja oheissairauksia kuten diabetes, sydämen vajaatoiminta tai keuhkosairaus. Heille oli tyypillistä myös tiettyjen lääkkeiden, kuten bentsodiatsepiininen sekä masennus- ja verenpainelääkkeiden käyttö. Rintakehään kohdistuviin invasiivisiin leikkauksiin liittyi merkittävästi suurempi taipumus pitkäkestoiseen opioidien tarpeeseen kuin eturauhasleikkauksiin tai suuriin gynekologisiin kirurgisiin toimenpiteisiin. Tutkijoiden mukaan löydökset auttavat löytämään ne potilasryhmät, joilla leikkauksen jälkeiseen opioidien lyhytkestoiseen käyttöön saattaa liittyä riski niiden pitkäkestoiseen tarpeeseen. Vuosittain tehdään miljoonia leikkauksia, minkä vuoksi kysymyksessä on merkittävä kansanterveydellinen ongelma.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pfizer haluaa statiinin reseptittömään myyntiin

Pfizer on käynnistänyt Yhdysvalloissa lääketutkimuksen 10 mg:n vahvuisella atorvastatiinilla (Lipitor) saadakseen näyttöä sen soveltuvuudesta itselääkitykseen. Apteekeissa asioivista mukaan otetaan 1 200 henkilöä. Tutkimus selvittää, mikä osuus heistä käyttää atorvastatiinia pakkausselosteen mukaisesti, mittauttaa LDL-kolesterolitasonsa ja ryhtyy sen mukaisiin toimenpiteisiin. Samalla odotetaan selviävän, voiko valmistetta käyttää itselääkityksessä turvallisesti ja tehokkaasti. Yhdysvalloissa äskettäin päivitettyjen kolesterolin hoitosuosituksien mukaan riskitekijöiden arvioinnilla on suurempi merkitys kuin pelkällä rasva-arvojen määrityksellä. Kun henkilö tietää riskinsä suuruuden esimerkiksi keskusteltuaan lääkärinsä kanssa, hänen oletetaan Pfizerin asiantuntijan mukaan voivan ostaa itsehoitoon atorvastatiinivalmistetta pieninä annoksina.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030