Syöpälääke imatinibi sairausvakuutuksesta korvattavaksi

Lääkärilehdenkin palstoilla huomiota saanut uusi suun kautta nautittava syöpälääke imatinibi tuli sitä sisältävän lääkevalmisteen (Glivec) hinnan hyväksynnän myötä sairausvakuutuksesta korvattavaksi maaliskuun alusta lukien. Valtioneuvoston 21.2.2002 antaman asetuksen nojalla imatinibi tuli samasta päivämäärästä lähtien 100 prosentin korvausryhmän mukaan erityiskorvattavaksi.

Pekka Koivisto

Järkeä kortikoidivoiteiden käyttöön

Ihotautien hoito ilman kortikoidivoiteita tarkoittaisi paluuyritystä 1940-luvulle. Paluu ei edes onnistuisi, koska kivihiiliterva jähmettyi EU:n direktiiveihin. Uudet paikallishoidot takrolimuusi ja pimekrolimuusi eivät kortikoidivoiteita jo kustannussyistä korvaa; vain täydentävät. Apteekin hyllyltä löytyvät kortikoidien teholuokat I-IV. Kun tietää, mitä hoitaa, kaikkia niitä voi ja pitää käyttää.

Raimo Suhonen

Infliksimabin käyttöön lisärajoituksia

Euroopan lääkearviointivirasto (EMEA) on asettanut lisärajoituksia vaikean Crohnin taudin ja nivelreuman hoitoon tarkoitetun monoklonaalisen vasta-aineen infliksimabin (Remicade, Schering-Plough) käyttöön. Virasto on jo aikaisemmin rajoittanut lääkkeen käyttöä mm. siihen liittyneiden tuberkuloositapausten ja sydämen vajaatoiminnan vuoksi. Näitä haittavaikutuksia on käsitelty tällä palstalla jo aikaisemmin (ks. SLL 2001;56:673 ja 56:4884). Valmisteen käytön yhteydessä on todettu myös sepsistapauksia ja opportunistisia infektioita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kazakstan rajoittamassa lääkkeiden maahantuontia?

Kazakstanin terveysministeriö valmistelee lainsäädäntöä, jolla lääkkeiden maahantuontia rajoitetaan tai se estetään kokonaan. Tarkoituksena on suojella kotimaista lääketeollisuutta, parantaa sen tuotannon laatua ja lisätä kotimaisten tuotteiden hankintaa. Maassa on 40 pääosin yksityistä lääketehdasta, jotka valmistavat noin 370:ä eri lääkettä, mutta niiden käyttö kattaa vain noin 5 % maan lääkemarkkinoista. Puolet käytetyistä lääkkeistä on peräisin Venäjältä. Nähtäväksi jää, pystyykö Kazakstan toteuttamaan protektionistiset lakinsa globalisoituvassa maailmassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Imatinibi myös suoliston syöpään

Imatinibi (Glivec, Novartis) hyväksyttiin vuonna 2001 Yhdysvalloissa ja EU-maissa kroonisen myelooisen leukemian hoitoon (ks. SLL 2001; 56:2788). Aine estää epänormaalia tyrosiinikinaasientsyymiä ja samalla myös poikkeavaa soluproliferaatiota. Kliinisissä tutkimuksissa sillä on nyt osoitettu tehoa myös tietyn tyyppisiin ruoansulatuskanavan pahanlaatuisiin kasvannaisiin (gastrointestinal stromal tumor, GIST). Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on hyväksynyt GIST:in imatinibin uudeksi käyttöaiheeksi. Suomessa imatinibi on käytössä leukemian hoitona.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tegaserodi paksusuolen vaivoihin

Australian lääkeviranomainen (Therapeutic Goods Administration, TGA) on hyväksynyt tegaserodin (Zelmac, Novartis) ärsyyntyneen paksusuolen aiheuttamiin vaivoihin. Lääke on tullut käyttöön vuonna 2001 Sveitsissä ja Meksikossa. Australian päätöksen odotetaan vauhdittavan valmisteen hyväksymistä EU-maissa ja Yhdysvalloissa. Novartis nimittäin veti myyntilupahakemuksensa pois käsittelystä EU-maissa ja Yhdysvalloissa viime vuonna, kun dokumentaatiota lääkkeen tehosta ja turvallisuudesta pidettiin puutteellisena.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Masennuslääke paroksetiiniin varoitus vieroitusoireista

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on julkaissut varoituksen vieroitusoireista, jotka voivat seurata, jos masennuslääke paroksetiinin (Seroxat, GlaxoSmithKline) käyttö lopetetaan ilman annoksen vähittäistä pienentämistä. Kun valmistaja vielä vuosi sitten arvioi vieroitusoireiden esiintyvyydeksi 0,2 %, sen arvioidaan nyt olevan 7 %. Oireina esiintyy painajaisunia, parestesioita ja huimausta sekä joskus kiihtyneisyyttä, hikoilua ja pahoinvointia. Oireiden on väitetty johtavan riippuvuuteen lääkkeestä, ja vieroitusoireiden arvioidaan nyt olevan useimpien masennuslääkkeiden yhteydessä yleisempiä kuin on luultu. Paroksetiinin on otaksuttu aiheuttavan vieroitusoireita enemmän kuin muiden masennuslääkkeiden.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Immunosuppressiiviset lääkkeet ja syöpäriski

Immunosuppressiivisten lääkkeiden, kuten siklosporiinin, käyttöön hylkimisreaktioiden estossa elinsiirtopotilailla lasketaan liittyvän jopa 20-50-kertainen riski sairastua syöpään tai sen uusiutumiseen. Ryhmän uusi tulokas sirolimuusi (Rapamune, Wyeth Lederle) estää angiogeneesiä ja aine näyttäisi ensihavaintojen perusteella jopa estävän pahanlaatuisen kasvaimen leviämistä. Vaikka asia vaatii vielä lisätutkimuksia, sirolimuusia pidetään tällä hetkellä sopivimpana immunosuppressiivisena hoitona silloin, kun elinsiirtopotilaalla on ollut syöpä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Verenpainetauti potilasmäärältään suurin erityiskorvattava sairaus

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja oli vuoden 2001 lopussa 1,12 miljoonaa henkeä. Kohonnut verenpaine oli edelleen potilasmäärältään ylivoimaisesti suurin erityiskorvaukseen oikeuttavista sairauksista, ja seuraavina tulivat astma, sepelvaltimotauti, diabetes ja psykoosit. Suurimmista sairauksista vain sydämen vajaatoiminta on vähenemässä. Erityiskorvattavaan lipidilääkitykseen oikeutettujen sepelvaltimotautipotilaiden määrä kasvoi viime vuonna yli 50 %:lla, mutta uusien tapausten määrän kasvu on selvästi hidastumassa.

Timo Klaukka

Malariarokotteella saatiin tehoa

Gambiassa verrattiin malariarokotetteen (RTS S/AS02) tehoa jäykkäkouristusrokotteeseen malariasesongin aikana 250 miehellä. Malariarokotteella saatiin noin 70%:n ehkäisyteho ensimmäisten kahdeksan viikon aikana, mutta teho hävisi neljän kuukauden kohdalla. Rokotteella pyritään estämään punasolujen infektoituminen. Rokotetta yritetään edelleen parantaa, mutta siitä saattaisi olla hyötyä jo nytkin seuduilla, joilla malariasesonki on lyhyt ja epidemia vähäinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkkeiden suoramainonta vastatuulessa EU:ssa

Potilas- ja kansalaisjärjestöjen, EU:n komission ja terveysviranomaisten kokouksessa Brysselissä ei löytynyt kannatusta reseptilääkkeiden suoramainonnalle diabeteksessa, astmassa, kroonisessa bronkiitissa tai HIV:ssä. Komissio on valmistellut ehdotuksen lääkeinformaatiosta yleisölle näissä sairauksissa, mutta ehdotuksen englanninkielinen käännös puhuu lääkkeiden mainonnasta yleisölle. Kokous vastusti suoraa lääkkeiden yleisömainontaa ko. sairauksissa ja katsoi, että koko direktiivi on tarpeeton, koska hoitovaihtoehdoista voi jo nykyisinkin informoida hyvin potilaita. Yksikään potilasjärjestöistä ei ilmoittautunut komission ehdotuksen tukijaksi, vaikka sen perusteluissa viitataankin potilasryhmien taholta ilmaistuihin odotuksiin. Kokous pani koko hankkeen lääketeollisuuden kontolle, mutta teollisuus ei tunnustanut aloitetta omakseen ja otaksui jäsenyrityksien näkemyksien eroavan suoramainonnan hyödyistä. Nähtäväksi jää, miten Euroopan parlamentti suhtautuu ehdotukseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

HIV-lääkkeiden haitoista uusia kokemuksia

Britannian lääkevalvontaviranomainen (Medicines Control Agency) käynnisti neljä vuotta sitten haittavaikutusrekisterin HIV-lääkkeille. Nyt sen yli 400 vakavaa haittavaikutusilmoitusta on analysoitu. Abakaviirin (Ziagen) yliherkkyysreaktio osoittautuu ongelmalliseksi. Ensi oireiden ilmaannuttua seuraava lääkeannos voi johtaa jo hengenvaarallisiin seuraamuksiin. Myös keskeytyneen lääkehoidon uudelleen aloitus voi johtaa yliherkkyysreaktioon, vaikkei tästä ollut aikaisemmin havaittuja oireita. Nevirapiinin (Viramune) aloitus metadonihoidossa oleville voi johtaa vieroitusoireisiin. Nevirapiinihoitoon on liittynyt fataaleja iho- ja maksareaktioita. Stavudiinin (Zerit) ja didanosiinin (Videx) yhdistelmähoito voi johtaa maitohappoasidoosiin raskauden aikana. Osa näistä maitohappoasidooseista on ollut fataaleja. Ritonaviiri (Norvir) ja sakinaviiri (Invirase) kohottavat sildenafiilin (Viagra) pitoisuuksia plasmassa ja sen aloitusannoksen tulee olla pieni. Yksityiskohtaisemmin näitä haittavaikutuksia käsitellään haittavaikutusrekisterin tuoreessa uutislehdessä HIV ADR Reporting Scheme News.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mitkä seikat ohjaavat lääkärin lääkepäätöksiä?

Lääkäri tekee päivittäin useita kymmeniä lääkepäätöksiä. Varsinkin kokeneilla lääkäreillä osa niistä on puoliautomaattista rutiinia, osaan liittyy tietoista pohdintaa. Rutinoituneista käytännöistä huolimatta päätös on aina monen tekijän summa. Katsauksessa kuvaamme seikkoja, joiden on katsottu liittyvän tai vaikuttavan yksittäisen lääkärin päätöksiin lääkehoidosta.

Taina Mäntyranta, Arja Helin-Salmivaara

Vältä bentsodiatsepiineja sisältäviä yhdistelmävalmisteita etenkin iäkkäillä

Rauhoittavasti vaikuttavien lääkkeiden samanaikainen käyttö voimistaa sedaatiota ja voi aiheuttaa mm. tapaturmiin johtavia vaaratilanteita. Varsinaisten psyykenlääkkeiden ohella jotkut somaattisten oireiden, kuten huimauksen ja mahavaivojen hoitoon tarkoitetut valmisteet sisältävät bentsodiatsepiineja tai muita rauhoittavia lääkkeitä. Etenkin ikääntyneillä näitä tulee yhteisvaikutusten vaaran vuoksi välttää.

Sirpa Hartikainen, Tarja Linjakumpu, Timo Klaukka, Raimo Sulkava

Neurologian lehdet vaativat riippumattomuutta

Tutkijan ja tieteellisen artikkelin kirjoittajan riippumattomuus rahoittajasta ja eturistiriidoista on nostettu keskustelun kohteeksi. Johtavat kansainväliset lääketieteen lehdet ovat yhteisesti päättäneet vaatia kirjoittajia ilmoittamaan kaupalliset sidoksensa ja myös Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet on tältä osin uusittu (ks. SLL 2001;56:3720-3721, 3673 ja 2002;57:19). Viisitoista johtavaa neurologian lehteä vaatii nyt kirjoittajilta vakuutuksen, että heillä on vapaus julkaista kaikki tutkimushavaintonsa, vaikka ne olisivat sponsorin tuotteen kannalta negatiivisia. Kirjoittajilla on oltava pääsy kaikkiin tuloksiin, vastuu tuloksien analysoinnista, artikkelin kirjoittamisesta ja julkaisemisesta. Ellei kirjallista varmistusta tästä toimiteta, toimitukset eivät harkitse tutkimustuloksien julkaisemista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Telmisartaani-diureetti yhdistelmä hyväksytty käyttöön

Euroopan lääkelaitoksen lääkevalmistekomitea (CPMP) on hyväksynyt angiotensiinireseptorisalpaaja telmisartaanin ja hydroklooritiatsidin kiinteän yhdistelmän (BolusacPlus ja MicardisPlus, Boehringer Ingelheim ja PritorPlus, GlaxoSmithKline) hypertonian hoitoon potilaille, jotka eivät saa riittävää hoitovastetta pelkästä telmisartaanista. Lääke tullee markkinoille EU maissa ennen kuluvan vuoden loppua.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Maksavaurioita nefatsodoni-depressiolääkkeestä

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen tiedottaa nefatsodonin (Nefadar, Bristol-Myers Squibb) käyttöön liittyvistä maksavaurioista, joista vakavimmat ovat johtaneet maksansiirtoon tai kuolemaan. Maksavaurioiden arvioidaan olevan harvinaisia, mutta kuitenkin 3-4 kertaa yleisempiä nefatsodonia käyttävillä kuin normaaliväestöllä. Lääkettä ei suositella potilaille, joilla on maksan toimintahäiriöitä, koska nämä saattavat vaikeuttaa lääkkeen aiheuttaman maksavaurion toteamista. FDA on vaatinut muuttamaan valmisteen tuoteselostetta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rabdomyolyysi ja statiinit Kanadassa

Kanadan lääkevalvontaviranomainen (Therapeutic Products Directorate, Health Canada) on julkaissut yhteenvedon sille ilmoitetuista statiinien rabdomyolyysi- ja myopatiatapauksista. Ilmoituksia on saatu kaikista Kanadassa käytössä olevista statiineista. Rabdomyolyysitapauksia oli yhteensä 86. Eniten niitä ilmoitettiin serivastatiinista (54 ilmoitusta). Muista ryhmän lääkkeistä saatiin ilmoituksia seuraavasti: lovastatiini 12, atorvastatiini 10 ja simvastatiini 7. Akuutteja munuaisen vajaatoimintoja ilmoitettiin kaikista em. statiineista, näistä neljä oli fataaleja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030