Bevasitsumabi tehoaa keskosen retinopatiaan

Verisuonikasvutekijän estäjä bevasitsumabi (Avastin, Roche) on käytössä mm. metastasoineen paksu-, peräsuoli- ja rintasyövän hoitoon. Myönteisiä kokemuksia on saatu aikaisemmin silmänpohjan neovaskulaarisen rappeuman hoidossa (SLL 2011;66:184) ja nyt myös keskosten retinopatian hoidossa. Tutkimuksessa oli 150 keskosta (300 silmää), joita hoidettiin joko silmään annettaville bevasitsumabi-injektioilla tai perinteisellä laserhoidolla. Bevasitsumabilla hoidetuista 140 silmästä retinopatia uusiutui 6:ssa (6 %) ja laserilla hoidetuista 142 silmästä 32:ssa (22 %, p = 0,002). Poikkeavia anatomisia kudosmuutoksia ilmeni selvästi enemmän laserilla hoidettujen verkkokalvolla. Bevasitsumabi imeytyy silmästä verenkiertoon ja tämän on epäilty haittaavaan kehittymässä olevien keskosen kudoksien kasvua. Julkaistu tutkimus oli aineistoltaan liian pieni hoidon turvallisuuden arvioimiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kladribiinia ei hyväksytty MS-tautiin EU-maissa

Euroopan lääkevirasto esitti syyskuussa 2010 MS-taudin hoitoon tarkoitetun kladribiinin (Movectro, Merck Serono) myyntilupahakemuksen hylkäämistä. Yrityksen pyynnöstä asiaa harkittiin uudelleen, mutta tammikuussa 2011 lääkevirasto toisti hylkäyspäätöksensä todeten, että lääkkeen edut eivät ole suuremmat kuin sen haitat. Tämän jälkeen Merck Serono ilmoitti vetävänsä hakemuksensa pois mutta jatkavansa lääkkeen kliinisiä tutkimuksia. Venäjä ja Australia ovat hyväksyneet kladribiinin MS-tautiin. Lääkkeen tiedetään estävän luuytimen toimintaa ja aiheuttavan parestesioita, ja suuriin annoksiin liittyy myös munuaisvaurioita. Lääkkeen käyttäjillä on ilmennyt myös vyöruusua.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Magneettivarjoaineet luokiteltiin riskien mukaisesti

Vuosia Euroopan lääkevirastossa jatkunut tietokonetomografian varjo- ja tehosteaineiden turvallisuuden asiantuntija-arviointi (SLL 2006;61:4097 ja 2007;62:636) on saatu päätökseen. Gadodiamidia ja gadopentetaattia ja niiden sukulaisaineita sisältävät magneettitehosteaineet on jaettu fibrotisoivan dermatopatian ja systeemisen fibroosin riskien suhteen kolmeen ryhmään. Suurimman riskin ryhmään kuuluu mm. gadodiamidi (Omniscan, GE Healthcare) ja gadopenteettihappo (Magnevist, Bayer Schering Pharma). Kohtalaisen riskin ryhmään luetaan mm. gadoksetiinihappo (Primovist, Bayer Schering Pharma) ja gadobeenihappo (Multihance, Initios Medical) ja vähäisen riskin ryhmään mm. gadoteerihappo (Dotarem, Guerbet) ja gadoteridoli (Prohance Initios Medical). Valmisteen valinnassa ja varotoimenpiteissä on otettu huomioon mm. munuaisten toiminta, mahdollinen maksansiirto ja onko kysymyksessä vastasyntynyt tai iäkäs potilas tai raskauteen tai imetykseen liittyvä käyttö. Ohjeisto on luettavissa mm. Ruotsin lääkelaitoksen sivuilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ketoprofeenigeelit reseptille Norjassa

Norja siirtää iholla käytettävät ketoprofeenigeelit (Suomessa Orudis, Sanofi-Aventis ja Zon, Antula) reseptille. Valmisteita käytetään mm. lieviin tai kohtalaisiin paikallisiin kiputiloihin lihas- ja nivelvammojen yhteydessä. Perusteena ovat auringonvalon aiheuttamat, joskus vakavat allergiset ihoreaktiot, joita on esiintynyt erityisesti oktokryleeniä sisältävien kosmeettisten tuotteiden käytön yhteydessä. Euroopan lääkelautakunta selvitti ketoprofeenigeelin haittavaikutuksia ja antoi tuoreet suositukset. Tuotteiden valmisteyhteenvetoihin on liitetty lisäohjeita ihoreaktioiden välttämiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uutuuslääkkeiden turvallisuustutkimukset myöhässä

Uudet lääkkeet pyritään saamaan nopeasti potilaiden hoitoon erityisesti silloin, kun tehokasta lääkehoitoa tautiin ei ennestään ole. Myyntilupahakemus käsitellään tuolloin pikaisesti. Lisänäyttö tehosta ja turvallisuudesta vaaditaan silloin kerättäväksi hyväksymisen jälkeen ns. vaiheen IV tutkimuksista. Viranomaisten mukaan tutkimusaikatauluissa ei ole pysytty. Amgen on myöhässä panitumumabin (Vectibix), Genzyme klofarabiinin (Evoltra/Clolar), GlaxoSmithKline tositumomabin (Bexxar), Lilly setuksimabin (Erbitux) ja Novartis imatinibin (Glivec/Gleevec) turvallisuustutkimuksissa. Lääketehtaat vierittävät syytä hitaudesta yhteistyökumppaneilleen, mm. kliinikoiden, sairaaloiden ja tutkijoiden niskoille, ja esittävät siirtymistä satunnaistetuista vertailevista tutkimuksista yksinkertaisempiin tutkimusasetelmiin. Tutkimusviiveet sallivat valmisteiden markkinoinnin jatkumisen, vaikka näyttö tehosta tai turvallisuudesta on puutteellinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääke uhkaavaan keskenmenoon

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt hydroksiprogesteronikaproaatin (Makena, Hologic Inc.) ehkäisemään ennenaikaista synnytystä (ennen 37. raskausviikkoa) äideillä, joilla on ollut ainakin yksi spontaani ennenaikainen synnytys. Valmiste ei ole tarkoitettu raskauksiin, joissa syntymässä ovat kaksoset. Lääke annetaan injektioina kerran viikossa alkaen 16. raskausviikolta. Aikaisemmin ennenaikaisesti synnyttäneiden 463:n iältään 16-43-vuotiaan äidin tutkimuksessa hoito vähensi enneaikaiset synnytykset ennen 37 raskausviikkoa 37 %:iin kun hoitamattomilla vastaava osuus oli 55 %. Ärsytys ja kipu pistospaikassa, nokkosihottuma, pahoinvointi ja ripuli olivat haittavaikutuksista yleisimmät ja lisäksi todettiin yksi keuhkoembolia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi lääke kystiseen fibroosiin

Australian lääkeviranomainen (TGA) on ensimmäisenä hyväksynyt käyttöön inhalaattorilla annosteltavan mannitolijauheen (Bronchitol, Pharmaxis) kystisen fibroosin hoitoon aikuisille ja yli 6-vuotiaille lapsille. Lääkettä voi käyttää lisänä dornaasi alfa -lääkitykseen (Pulmozyme, Roche) tai yksin, ellei edellinen sovi tai tehoa. Verrattuna lumeeseen mannitoli paransi keuhkofunktiota 6,5 %. Synnynnäisessä, periytyvässä kystisessä fibroosissa lima keuhkoputkissa on sitkeätä ja lääkityksen avulla liman viskositeettia pyritään vähentämään, jolloin sen luonnollinen poistuma helpottuu. Sairautta arvioidaan esiintyvän noin 70 000 potilaalla maailmanlaajuisesti. Bronchitolin myyntilupahakemus on käsiteltävänä sekä Euroopan lääkevirastossa että Yhdysvaltojen FDA:ssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vanha lääke voi löytää uuden käyttötarkoituksen

Uusien käyttöaiheiden etsimisestä vanhoille lääkkeille on tullut oma tieteenhaaransa, jonka kulmakivi on lääkeaineen vaikutusmekanismien perusteellinen tunteminen. Usein uusi käyttötarkoitus sallii keksijälleen pidennyksen myös patenttisuojassa. Tiedelehti BMJ tarkastelee vanhoja tunnettuja lääkkeitä, joille on löydetty uusia käyttötarkoituksia, ja lääkkeitä, joiden alkuperäisestä käyttötarkoituksesta on luovuttu esimerkiksi haittavaikutuksien vuoksi. Klassinen esimerkki on kipu- ja kuumelääke asetyylisalisyylihappo: sen osoitettiin vähentävän tiettyjen kardiovaskulaaristen tapahtumien ja sittemmin kolorektaalisen syövän riskiä ja lopulta suojaavan yleensä syövän vaaralta. Allopurinoli kehitettiin syöpälääkkeeksi ja myöhemmin siitä tuli kihtilääke. Raloksifeeni ei onnistunut raskauden ehkäisyvalmisteena, mutta päätyi osteoporoosilääkkeeksi. Sildenafiili ei soveltunut angina pectoriksen lääkkeeksi, mutta menestyy erektiohäiriön hoitona. Fluoksetiini ei toiminut hyvin verenpainelääkkeenä, mutta siitä tuli depressiolääke. Talidomidi poistui synnynnäisten epämuodostumien vuoksi rauhoittavana lääkkeenä, mutta nyt sitä käytetään tiukasti valvottuna mm. multippeli myeloomaan ja lepraan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO meppien arvostelun kohteena

Euroopan parlamentin terveyskomitea (public health committee) on äänin 58-1 hyväksynyt raportin, joka arvostelee kovin sanoin WHO:n sikaininfluenssaan liittyneitä toimenpiteitä. WHO:n pandemiajulistus kesällä 2009 johti raportin mukaan jäsenmaissa mm. ylilyönteihin rokote- ja lääkevaraumissa. Pandemiajulistus perustui taudin maantieteelliseen leviämiseen, ei taudin vakavuuden arviointiin. Euroopan tautitilannetta seuraava keskus Tukholmassa toteaa H1N1-infektioon menehtyneen Euroopassa 2 900 potilasta vuonna 2009, kun kausi-influenssaan menehtyy vuodessa 40 000 tai jopa 220 000 potilasta. H1N1 sai aikaan hämmästyttäviä investointeja pandemian varalle ja lisäksi pandemiapäätöksen tekijöiden yllä väikkyy eturistiriitojen vyyhti. Pandemian kriteerejä vaaditaan uusittavaksi ja EU:n esitetään tekevän jatkossa itsenäisesti päätökset tautitilanteissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laihdutuslääketulokasta ei hyväksytty

Yhdysvaltojen FDA ei hyväksynyt bupropionin ja naltreksonin yhdistelmävalmistetta (Contravene, Onexigen Therapeutics) laihdutuslääkkeeksi, vaikka neuvonantajapaneeli esitti hyväksymistä äänin 13-7. Lääkkeellä hoidetuista ylipainoisista noin kolmanneksella paino putosi vähintään 5 %, mutta sekä verenpaine että syketaso nousivat enemmän kuin lumeryhmässä. FDA on huolestunut lääkkeen pitkäaikaiskäytön turvallisuudesta mm. diabeetikoilla ajatellen sydänkohtauksia ja aivohalvauksia. Tätä selvittämään vaaditaan riittävän laajaa ja pitkäaikaista seurantatutkimusta, jonka tekeminen siirtänee lääkkeen mahdollisen käyttööntulon vuosia eteenpäin. Lisätutkimuksiin ovat joutuneet myös kaksi muuta laihdutuslääkekandidaattia, fentermiinin ja topiramaatin yhdistelmä (Onexa, Vivus Inc.) ja serotoniinimekanismin kautta ruokahaluun vaikuttava lorkaseriini (Lorqess, Arena Pharmaceuticals).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ruoan lisäaineet ja lääkkeiden toksisuus

Eräiden ruoan lisäaineiden, juomien ja ns. luontaislääkkeiden epäillään vaikuttavan kuljetusproteiinien toimintaan lääkkeiden imeytymisessä ja kulkeutumisessa elimiin. Lisäaineilla katsotaan olevan vaikutusta mm. antibioottien, statiinien sekä masennus- ja diabeteslääkkeiden maksassa tapahtuvassa eliminaatioon ja poistumaan. Lisäaineiden vaikutus kuljetusproteiineihin on arvioitu merkittäväksi esimerkiksi lääkkeen maksatoksisuudelle. Yhdysvalloissa ryhdytään nyt selvittelemään tarkemmin ruoan lisäaineiden, ravintolisien, kasvisrohdosvalmisteiden (mm. tähkäkimikki, neidonhiuspuu-uute, kava, jäkälän usniinihappo) ja muiden yleisesti käytettyjen tuotteiden, kuten vihreän teen vaikutuksia lääkkeiden kuljetusproteiineihin ja aineiden toksisuuteen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Dutasteridia esitetään eturauhassyövän ehkäisyyn

Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun liittyvien oireiden hoitoon hyväksytylle dutasteridille (Avodart, GlaxoSmithKline) on haettu käyttöä eturauhasen syövän ehkäisyyn. Yhdysvalloissa FDA:n neuvonantajapaneeli hylkäsi hakemuksen äänin 14-2. Yhdessä tutkimuksista dutasteridin käyttöön epäiltiin liittyneen aggressiivisten kasvainten kehittymistä. Käyttöaiheen laajennuksen tulevaisuus on epäselvä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Daptomysiini ja eosinofliilinen keuhkoreaktio

Iho- ja pehmytkudosinfektioiden hoitoon käytetystä daptomysiinin (Cubicin, Novartis) haittavaikutuksena on ilmoitettu ilmenneen eosinofiilisia pneumonioita ja keuhkojen eosinofiliaasia. Ilmoituksia on tehty eri puolilta maailmaa, myös EU-maista. Esiintymistiheyden arviointi tehtyjen ilmoituksien perusteella jää epävarmaksi, mutta tapauksia lienee alle 1/10 000. Oireina ilmenee yskää, kuumeilua, hengenahdistusta ja muutoksia keuhkokuvassa. Veren eosinofiiliarvot voivat olla normaalit tai suurentuneet. Reaktion ilmetessä daptomysiinihoito lopetetaan, eikä sitä pidä aloittaa uudelleen. Hoito kortikosteroideilla voi olla tarpeen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sumatriptan BMM pois myynnistä Ruotsissa

Migreenin hoitoon tarkoitettujen sumatriptaanisuksinaattia sisältävien Sumatriptan BMM (BMM Pharma) -valmisteiden (50 ja 100 mg) jakelu myyntiin on lopetettu Ruotsissa. Viranomaisen tarkastuksessa havaittiin laadullisia puutteita kliinisissä lääketutkimuksissa, joita BMM Pharma oli teettänyt valmisteista. Nämä tutkimukset eivät kuitenkaan kuuluneet valmisteen hyväksymiseen tarvittuun dokumentaatioon. Myös migreenipotilaat voivat jatkaa turvallisesti hoitoa mainituilla valmisteilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia tyypin 2 diabeteslääkkeitä kehitteillä

Useat lääketehtaat kehittävät kylläisyyshormoni GLP:n tavoin vaikuttavia lääkkeitä tyypin 2 diabetekseen. Käyttöön on jo hyväksytty eksenatidi (Byetta, Lilly) ja liraglutidi (Victoza, Novo Nordisk). Roche on edennyt taspoglutidin kehittelyssä faasin III tutkimuksiin. Niissä on ilmennyt haittavaikutuksina mm. pahoinvointia ja yliherkkyysreaktiota, ja tutkimuksien jatkaminen näyttää epävarmalta. Sanofi aventiksen liksisenatidia on yli 600 potilaan tutkimuksessa verrattu kerran päivässä otettuna kahdesti päivässä otettavaan eksenatidiin potilailla, joille pelkkä metformiini ei ollut riittävä hoito. Verensokerin hallinnassa ei ilmennyt eroja. Liksisenatidista näyttää tulevan seuraava vaihtoehto diabeteksen hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Syöpälääkkeet ja leukaluun kuoliot

Britannian lääkeviranomainen (MHRA) tiedottaa bevasitsumabiin (Avastin, Roche) ja sunitinibiin (Sutent, Pfizer) liittyvistä leukaluun nekrooseista. Niitä on ilmennyt erityisesti potilailla, joita on hoidettu aikaisemmin tai hoidetaan samanaikaisesti bisfosfonaateilla. Bevasitsumabia ja sunitinibia käytetään mm. ruoansulatuskanavan, munuaisten, keuhko- ja rintasyövän hoitoon. Ne estävät angiogeneesiä, mikä heikentää verenkieroa luukudoksessa. Bisfosfonaatit poistuvat luukudoksesta on hyvin hitaasti, ja ne viipyvät luussa jopa kuukausia hoidon päätyttyä. Haittavaikutuksen mekanismia ei tarkoin tunneta, mutta sitä arvioidaan esiintyvän 1-3 tapausta 10 000:ta hoidettua potilasta kohti. Haittavaikutuksen mahdollisuus on pidettävä mielessä, samoin kuin lisääntynyt riski bisfosfonaattia käyttävillä potilailla. Ennen syövän hoitoa on syytä tarkastaa hampaisto ja välttää siinä invasiivisia toimenpiteitä hoitojen aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030