MS-tautilääkkeen natalitsumabin ohjeet uusittiin

Euroopan lääkevirasto on julkaissut uusitun tuoteyhteenvedon MS-taudin hoitoon käytetyn natalitsumabin (Tysabri, Biogen Idec) turvallisesta käytöstä. Hoitoon voi liittyä harvinainen, mutta invalidisoiva tai jopa hengenvaarallinen leukoenkefalopatia (progressive multifocal leukoencephalopathy, PML), ja sen todennäköisyys kasvaa hoidon jatkuttua yli kaksi vuotta. Natalitsumabihoitoa edeltävä immunologisia reaktioita hillitsevä lääkitys näyttää lisäävän PML:n riskiä. Potilas on tutkittava magneettikuvauksella ennen hoitoa ja sen aikana vuosittain. PML:n ensioireet on selostettava potilaalle ja hänen hoitajalleen ja niiden mahdollisuutta on tarkkailtava. Jos potilas saa PML:n, natalitsumabihoito lopetetaan pysyvästi. Lopettamisen yhteydessä potilas on vaarassa sairastua muutamassa päivässä tai myöhemmin ns. IRIS-oireistoon (immune reconstitution inflammatory syndrome), jonka neurologiset komplikaatiot voivat olla vakavia. Oireet johtunevat mm. natalitsumabin vasta-aineiden asteittaisesta poistumisesta potilaan seerumista ja immunologisten toimintojen normalisoitumisesta. Uusitut ohjeet ovat luettavissa osoitteessa Euroopan lääkeviraston verkkosivuilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kahvin kulutusta ohjaavat geenit

Ryhmä geneetikkoja mukana mm. Harvardin yliopiston tutkijoita on selvitellyt, ohjaisiko kahvin kaipuuta ja kulutusta tietyt geenit. Aineisto käsitti 47 000 eurooppalaista alkuperää olevaa yhdysvaltalaista, ja heiltä löytyi kaksi kahvin juonnin määrää ilmeisesti säätelevää geeniä. CYP1A2 tunnetaan kofeiinin aineenvaihduntaan maksassa vaikuttavana geeninä. Sitä säätelee AHR-geeni. Henkilöt, joilla on tietyt versiot näistä kahdesta geenistä, kaipaavat ja kuluttavat kahvia enemmän kuin henkilöt, joilla samoja geenejä ei ole. Kahvin suurkuluttajat sietävät samasta syystä suurempia kofeiinimääriä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Fidaksomisiini vaikeisiin suolistoinfektioihin

FDA:n asiantuntijapaneeli suosittaa yksimielisesti fidaksomisiinin (Optimer Pharmaceuticals) hyväksymistä vaikeisiin suolistoinfektioihin. Noin 25 vuoden odottelun jälkeen vankomysiinille saadaan vaihtoehto, joka RNA-polymeraasin estäjänä näyttää häiritsevän vähemmän suoliston normaalia bakteeriflooraa. Fidaksomisiinin ja vankomysiinin vertailussa 550 potilaalla parantumisissa ei ollut eroja (88 % vs. 86 %), mutta relapseja ilmeni fidaksomisiinilla saaneilla vähemmän (13 % vs. 24 %). Haittavaikutuksissa ei havaittu merkittäviä eroja. Lääke tarjoaa uuden mahdollisuuden muille hoidoille resistenttien infektioiden ja Clostridium difficile -superinfektioiden taltuttamiseen. Se on arvioitavana myös Euroopan lääkevirastossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lumirakoksibi tulee takaisin?

Novartis hakee uudelleen EU-maihin myyntilupaa lumirakoksibille (Joicele), joka vedettiin pois käytöstä vuonna 2007 maksavaurioiden vuoksi (kauppanimi silloin Prexige). Lääkkeeseen liitetään nyt geneettinen testi maksahaittoihin taipuvaisten potilaiden poissulkemiseksi. Myyntilupaa on haettu samoin perustein myös Yhdysvaltojen FDA:lta. Tulehduskipulääke lumirakoksibi on COX-2:n estäjä ja vaikutusmekanismiltaan samankaltainen mm. selekoksibin (Celebra) ja vuonna 2004 sydänhaittojen vuoksi käytöstä pois vedetyn rofekoksibin (Vioxx) kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Bentsokaiiniin liittyvä methemoglobinemia

Yhdysvaltojen FDA neuvoo varovaisuuteen lasten hampaidenpuhkeamiskipuihin ja kurkkukipuihin käytettävien bentsokaiiniliuosten ja -geelien käytössä. Runsas käyttö voi aiheuttaa harvinaisen mutta hankalan methemoglobinemian, joka on vaikea todeta. Reseptittä ostettavia valmisteita tulisi jatkossa antaa lapsille vain lääkärin valvonnassa ja korkeintaan neljä kertaa päivässä. FDA:n tietoon on tullut yli 320 lapsen hemoglobinemiatapausta, oireina mm. ihon ja huulien kalpeus tai sinerrys, hengitysvaikeudet ja sydämen rytmihäiriöt.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Prasugreeli ja yliherkkyysreaktiot

Norjan lääkeviranomainen (Statens legemiddelverk) tiedottaa, että aterotromboottisten tapahtumien estoon sepelvaltimotautikohtauksissa käytettävään prasugreeliin (Efient, Lilly) voi liittyä yliherkkyysreaktioita ja angioedeema. Lääkitystä ei pidä lopettaa ilman korvaavaa lääkehoitoa. Yliherkkyysreaktioita on esiintynyt välittömästi jo ensimmäisen lääkeannoksen jälkeen, joskus tunteja myöhemmin tai hoidon jatkuttua 5-10 päivää. Klopidogreelistä yliherkkyysreaktioita saaneilla näyttää olevan taipumus myös prasugreeliyliherkkyyteen. Potilaalle on tärkeää kertoa yliherkkyysreaktion mahdollisuudesta ja ensioireista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

FDA hyväksyi vandetanibin kilpirauhassyöpään

Kinaasinestäjä vandetanibi (AstraZeneca) on ensimmäinen medullaariseen kilpirauhassyöpään hyväksytty lääke. Lääke on tarkoitettu metastasoineisiin tapauksiin, joissa leikkaushoito ei ole mahdollista. Lääkkeen avulla elinaika näyttäisi pidentyvän noin 50 %. Puolella potilaista on ilmennyt haittavaikutuksia, kuten ripulia, ihottumia ja verenpaineen nousua. Vakavimpia ja hengenvaarallisia haittoja ovat olleet hengitysvaikeudet ja sydämen vajaatoiminta. Vandetanibi vaikuttaa myös sydämen sähköiseen toimintaan aiheuttaen rytmihäiriöitä, joista vaarallisin on ollut kääntyvien kärkien takykardia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laihdutuslääkekandidaatti eteni

Vuosia markkinoille kompastellen pyrkinyt laihdutuslääke, keskushermostoa stimuloivan fentermiinin ja epilepsialääke topiramaatin yhdistelmä (Qnexa, Vivus Pharmaceuticals) saa tukea CONQUER-tutkimuksen tuloksista. Vuoden hoito ylipainoisilla ja lihavilla laski annosriippuvaisesti painoa 11-14 kg (7,8-9,8 %) ja lume vastaavasti 2 kg (1,2 %). Systolinen ja diastolinen verenpaine laskivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin lumeryhmässä, samoin LDL- ja HDL-kolesterolitasot. Myös triglyseridiarvot laskivat, kun taas lumehoitoa saaneilla näkyi vähäistä nousua. Yhdysvaltojen FDA on vaatinut näyttöä lääkkeen sydänturvallisuudesta ja selvitystä topiramaatin raskaudenaikaiseen käyttöön mahdollisesti liittyvästä vastasyntyneen suuhalkiovaarasta. Sydänturvallisuudesta on nyt saatu lisää näyttöä noin vuoden kestoisesta hoidosta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Metformiini yhä ensisijainen lääke tyypin 2 diabetekseen

Yli 160:n vuoden 2010 loppuun mennessä julkaistun tutkimuksen analyysissä todettiin metformiinin hyöty-haittaprofiili edullisimmaksi tyypin 2 diabeteslääkkeistä. Metformiini oli DPP-4:n estäjiä (meillä mm. vilda-, sita- tai saksagliptiini) tehokkaampi, ja verrattuna rosi- ja pioglitatsoniin tai sulfonyyliureoihin se laski painoa noin 2,5 kg. Erona pioglitatsoniin, sulfonyyliureoihin tai DPP-4:n estäjiin metformiini laski myös LDL-kolesterolia. Sulfonyyliureoihin liittyi metformiinia neljä kertaa suurempi hypoglykemian riski. Rosi- ja pioglitatsoni lisäsivät sydämen vajaatoimintaa enemmän kuin sulfonyyliureat ja enemmän luunmurtumia kuin metformiini. Tutkimuksia lääkkeiden vaikutuksista kuolleisuuteen, sydänsairauksiin, nefro- ja neuropatioihin ei ollut riittävästi. DPP-4:n estäjien ja kylläisyyshormonin (GLP-1) tavoin vaikuttavien lääkkeiden (meillä mm. liraglutidi ja eksenatidi) pitkäaikaiskäytön turvallisuudesta ja kliinisestä hyödyistä ei löytynyt riittäviä vertailevia tutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Erbuliini rintasyöpään EU-maissa

Merisienestä (Halichondria okadai) löytyneen halikondriini B:n synteettinen johdos erbuliinimesylaatti (Halaven, Eisai) on hyväksytty edenneen tai metastasoineen rintasyövän hoitoon potilaille, jotka ovat jo saaneet kahta muuta lääkitysvaihtoehtoa. Erbuliini on mitoosin estäjä, kuten paki- tai dositakseli. EMBRACE-tutkimuksessa se pidensi elinaikaa keskimäärin 2,5 kuukautta (10,65 kk vs 13,25 kk). Yhdysvalloissa lääke sai myyntiluvan vuonna 2010. Erbuliinia tutkitaan myös keuhko- ja eturauhassyövän sekä sarkooman hoidossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Neuropsykiatristen lääkkeiden kehittely alavireistä

Useat käynnissä olleet kivun, dementian, depression tai Alzheimerin taudin lääkekehitysprojektit ovat sammuneet tai keskeytyneet. Mm. GlaxoSmithKline, AstraZeneca, Roche, Sanofi-aventis, MSD ja Pfizer ovat priorisoineet muiden lääkeuutuuksien kehittämisen, kuten syöpälääkkeiden ja biologisten lääkkeiden. Biologiset lääkkeet eivät ole toistaiseksi osoittaneet tehoa neuropsykiatrisissa sairauksissa. Alan asiantuntijat pelkäävät, että tutkimuslamasta kärsivät ensi sijassa potilaat. Lääketehtaat pitävät neuropsykiatristen sairauksien lääketutkimusohjelmia poikkeuksellisen kalliina, tarkat ja osuvat biomarkkerit puuttuvat ja uutta etsivä kokeellinen tutkimus on niukkaa. Apuun huudetaan mm. julkisen sektorin rahoitusta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ipilimumabi melanoomaan

Yhdysvaltojen FDA hyväksyi ipilimumabin (Vervoy, Bristol-Myers Squibb) inoperaabelin tai metastasoineen melanooman hoitoon. Lääke aktivoi T-soluja, jolloin elimistön immuunijärjestelmä hyökkää tuumorisoluja vastaan. Melanoomapotilaat, joilla oli metastaaseja, elivät keskimäärin 10 kuukautta, kun vertailuryhmässä elinaika oli 6,4 kuukautta. Yli 20 % ipilimumabia saaneista eli ainakin kaksi vuotta ja muutamat pitempäänkin, mutta ennuste ei ollut ennakoitavissa. Melanooman hoitoon tähän asti käytetyistä lääkkeistä ei ole tutkimusnäyttöä elinaikaa pidentävästä vaikutuksesta. Ipilimumabia annetaan joka kolmas viikko neljä infuusiota ja kolmen kuukauden hoito maksaa 120 000 dollaria. Immuunivälitteisistä haittavaikutuksista yleisimpiä ovat olleet enterokoliitti, hepatiitti, dermatiitti, neuropatia ja endokrinologiset häiriöt. Lääke on käsittelyssä myös Euroopan lääkevirastossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Retigabiini epilepsiaan EU-maissa

Euroopan komissio on vahvistanut myyntiluvan retigabiinille (Trobalt, GlaxoSmithKline ja Valeant) muun lääkityksen lisänä epilepsiaan yli 18-vuotiaille. Lääke aktivoi aivoissa KCNQ2-5-kalsiumkanavia. Haittavaikutukset kohdistuvat keskushermostoon, munuaisiin ja sydämeen ja tavallisimpia ovat olleet mm. väsymys, huimaus, puheen kankeus, vapina ja kaksoiskuvat. Retigabiini voi aiheuttaa myös virtsaretentiota. FDA on lykännyt hyväksymistä ja vaatinut lisää näyttöä sekä tehosta että turvallisuudesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Trisyklisten masennuslääkkeiden käyttäjillä lisääntynyt sydänsairauksien vaara

Trisyklisten masennuslääkkeiden käyttöön näyttää liittyvän suurentunut sydänsairauksien riski, toisin kuin serotoniiniselektiivisiin (SSRI) lääkkeisiin. Havainto perustuu Skotlannin väestön terveystutkimuksiin, joissa apuna käytettiin hoito- ja kuolemansyytiedostoja. Mukana oli 14 784 aikuista (ikä 52,4 ± 11,9 v, miehiä 44 %), joilla lääkityksen alkaessa ei ollut sydän- ja verisuonisairauksia. Heistä 4,9 % käytti masennuslääkkeitä. Sydän- ja verisuonitapahtumia ilmeni 8 vuoden seurannassa yhteensä 1 434 (sydäninfarkti, aivohalvaus, sydämen vajaatoiminta, ohitusleikkaus tai sydänkuolema). Trisyklisten masennuslääkkeiden käyttäjillä sydäntapahtumien riski oli suurentunut (riskisuhde 1,35; 95 %:n LV 1,03-1,77), mutta sepelvaltimotaudin vaara ei ollut merkittävästi lisääntynyt. SSRI-lääkkeiden käyttäjillä sydänvaaroja ei todettu. Trisyklisten lääkkeiden farmakologiset sivuvaikutukset selittänevät havainnot.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Reseptin kirjoittajaa voi uhata sakko

Hollannissa lääkäri voidaan tuomita jopa 150 000 euron sakkoon, jos hän määrää ihmisen koriongonadotropiinia (hCG) laihduttamiseen, joka ei ole valmisteen tuoteyhteenvedon mukainen ja hyväksytty käyttötarkoitus. Maan kauneusklinikoilla on yleistynyt ns. Simeonsin terapia, jossa hormoniruiskeita annetaan päivittäin painon pudotukseen. Koriongonadotropiini (meillä Pregnyl, Schering-Plough) on istukkaperäinen hormoni, jota eristetään raskaana olevien naisten virtsasta ja käytetään hedelmöityshoidoissa. Vuonna 1995 julkaistussa 24 tutkimuksen meta-analyysissä todettiin, ettei hCG ole tehokas lihavuuden hoidossa. Hollannissa tuomittiin lääkäri 40 tunnin yhteiskuntapalveluun hCG:n määräämisestä osana Simeonsin terapiaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Monivammapotilaat hyötyivät kortisonista

Intuboidut monivammapotilaat hyötyivät ensimmäisen hoitoviikon aikana annetuista päivittäisistä hydrokortisoni-infuusioista. Kortisonia saaneista sairastui sairaalalähtöiseen pneumoniaan 28 vuorokauden kuluessa 26/73 (36 %) potilaista, kun lumeinfuusioita saaneista sairastui vastaavasti 39/76 (51 %) (riskisuhde 0,51; 95 %:n LV 0,30-0,83, p = 0,007). Kortisonia saaneet tarvitsivat hengityslaitteiden tukea lyhyemmän aikaa ja myös hyponatremiaa esiintyi heillä harvemmin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030