Clostridium difficile -ripuli happolääkkeen käyttäjillä

Protonipumpun estäjät (PPI) vähentävät haponeritystä mahassa ja näyttävät lisäävän riskiä saada Clostridium difficilen aiheuttama ripuli. Sitä on syytä epäillä, jos ripuli reagoi huonosti hoitoon ja jatkuu. FDA selvittelee myös histamiinin H2-reseptorin salpaajien mahdollista yhteyttä samaan sairauteen ja suunnittelee valmisteyhteenvetoihin tarvittavia ohjeita. Monia ns. happolääkkeitä voi ostaa myös ilman reseptiä. Jos niiden käyttäjä sairastuu vetiseen ripuliin, joka ei parane välittömästi ja mahakivut ja kuumeilu jatkuvat, on syytä kääntyä hoitavan lääkärin puoleen. Happolääkkeen annoksen tulee olla mahdollisimman pieni ja hoidon lyhytkestoinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Happolääkkeet ja lonkkamurtumat

Protonipumpun estäjien (PPI) pitkäaikaiskäyttöön liittyy naisilla vaihdevuosien jälkeen suurentunut (35 %) vaara saada reisiluun kaulan murtumaa. Tupakointi lisäsi riskiä huomattavasti. Noin 80 000 naisen terveyttä seurattiin vuosina 2000-2008 (Nursers Health Study). Verrattuna lääkettä käyttämättömiin PPI:n käyttäjien riski sairastua reisiluun kaulan murtumiin oli 1,35 (95 %:n LV 1,13-1,62), ja jos nainen lisäksi tupakoi, riski oli 1,51 (1,20-1,91). Tuhatta henkilövuotta kohti laskettuna PPI:n käyttäjillä murtumatapahtumia oli 2,02 ja lääkettä käyttämättömillä vastaavasti 1,51 eli ero ei ole käytännössä kovin suuri.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oreksiinin estäjästä uusi unilääke?

Unilääke suvoreksantti (MK-4305, MSD) estää hypotalamuksen soluissa esiintyvän neuropeptidin oreksiinin toimintaa. Oreksiinit säätelevät valvetilaa, vireyttä, nukkumista ja myös ruokahalua. Suvoreksantin vaiheen III tutkimuksissa on saatu myönteisiä tuloksia unettomuuden hoidossa, mm. nukahtamiseen vaaditun ajan pituudessa, kokonaisnukkumisajassa ja heräämiseen tarvittavassa ajassa. Lääkkeelle haetaan myyntilupaa lähiaikoina. Samalla vaikutusmekanismilla toimineen almoreksantin (Actelion) kehittelytutkimukset keskeytyivät haittavaikutuksiin runsas vuosi sitten.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lapsen ADHD yhteydessä yleisanestesioihinä

Vähintään kaksi kertaa alle 2-vuotiaana annettu yleisanestesia näyttäisi lisäävän vaaraa sairastua nuoruusiässä tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriöön (ADHD). Yli 5 300 lapsen joukossa 350 lapsella oli vähintään yksi ja 64 lapsella useita yleisanestesioita. ADHD-riski oli yhden anestesian kokeneilla 1,35 (95 %:n LV 0,90-2,02) ja kaksi tai useamman anestesian kokeneilla 2,49 (1,32-4,71). Useisiin anestesioihin liittyi myös oppimishäiriöitä. Nuorista, jotka eivät lapsena joutuneet yleisanestesiaan, 7,3 % sairastui ADHD:hen 19 ikävuoteen mennessä. Yhden anestesian kokeneista vastaava osuus oli 10,7 % ja kaksi tai useampia anestesioita kokeneista 17,9 %. Tutkijat korostavat, että löytynyt anestesian ja ADHD:n yhteys ei vielä merkitse syy-seuraussuhdetta. Kirurgisen toimenpiteen osuutta ei voitu selvitellä. Jos anestesia on lapsen hoidon kannalta tarpeen, sitä ei pidä välttää.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkehoito nuoruusiän masennuksessa

Tiedelehti Lancet julkaisee katsauksen nuoruusiän depression hoito-ongelmista. Nuorten hoito eroaa aikuisten vastaavasta, parhaasta hoidosta ei ole yksimielisyyttä ja hoitosuositukset eri maissa vaihtelevat. Masennuslääkkeiden käyttöön alle 18-vuotiailla suhtaudutaan varauksin. Trisykliset masennuslääkkeet tehoavat nuorilla huonosti, toisin kuin aikuispotilailla. Fluoksetiinin ja serotoniiniselektiivisten masennuslääkkeiden tehosta on tutkimusnäyttöä, essitalopraamista jonkin verran, mutta muista lääkkeistä näyttöä on vähän. Lääkehoitoon liittyvän itsetuhotaipumuksen mahdollisuudesta mielipiteet jakautuvat. Psykoterapian tehosta näyttöä on vain lyhytkestoisista seurannoista, ja sen pitkäaikaishyödystä ja vaikutuksista taudin uusiutumiseen tietoa on vähän.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO huolestui heikkolaatuisista lääkkeistä

WHO poisti yli 125 lääkevalmistetta suosituslistaltaan, jota se ylläpitää lääkehankintoja suunnitteleville kehitysmaille. Syynä on pakistanilaisen lääkevalmistajan (Efroze) tuotteista epäpuhtautena löytyneet toisen lääkkeen jäämät, joiden epäillään aiheuttaneen 120 potilaan menehtymisen. Satojen potilaiden kerrotaan olevan yhä sairaalahoidossa. Angina pectoris -lääkkeessä on isosorbidinitraatin lisäksi ollut virheellisesti myös malarialääkettä pyrimetamiinia jopa yli kymmenkertainen määrä verrattuna tavanomaiseen annokseen. Valmisteen käyttäjillä on ilmennyt verimuutoksia kuten anemiaa, trombosytopeniaa ja verenvuotoja sekä ihottumia. Pakistaniin matkustavia ja siellä asuvia ulkomaalaisia kehotetaan varovaisuuteen lääkehankinnoissaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psykoosilääkkeiden käyttöä muistisairauspotilaiden hoidossa tulee harkita kriittisesti

Psykoosilääkkeet lisäävät muistisairauspotilaiden kuolleisuutta.

Hanna-Mari Alanen, Esa Leinonen

Kreikan lääkekriisi vaikeutuu

Kreikan finanssikriisi ja lääkkeiden hintojen pudotus iskevät yhä pahemmin potilaisiin. Kreikkalaiset potilaat jonottavat lääkkeitään valmiina maksamaan koko laskun käteisellä. Sairausvakuutuksen lääkekorvaus on haettava jälkikäteen, mutta sen voi saada jopa kuukausia myöhemmin. Noin 500 yleisesti käytetystä verenpaine-, syöpä- ja kipulääkkeestä on pulaa. Apteekkien välillä käydään vaihtokauppaa puuttuvien lääkkeiden hankkimisessa. Sairausvakuutusjärjestelmä on huomattavia summia velkaa apteekeille, mikä hidastaa hupenevien lääkevarastojen täydennyksiä. Kansainväliset lääketehtaat eivät tunne kiinnostusta myydä lääkkeitä maahan, jossa tuotot ovat laskeneet ja muutenkin epävarmoja. Sama lääkekriisi vaivaa myös sairaaloita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Bevasitsumabista hyötyä alkavassa rintasyövässä?

Bevasitsumabista (Avastin, Roche) saattaisivat hyötyä rintasyöpäpotilaat, joilla tauti on alkuvaiheessa. Näin päätellään kahdessa tuoreessa tutkimuksessa. Lääkeviranomaiset päättivät marraskuussa 2012 poistaa rintasyövän lääkkeen käyttöaiheista. Monet asiantuntijat arvelivat kuitenkin, että lääke saattaisi olla hyödyksi taudin tietyissä alaryhmissä. NEJM:ssa julkaistut tutkimukset tukevat lääkkeen käyttöä rintasyövän varhaisvaiheessa yhdistettynä kemoterapiaan, mutta tulokset ovat osin ristiriitaisia. Lehden pääkirjoituksessa odotetaan lisäanalyysejä ja tutkimusten valmistumista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kihdin riski vaihtelee verenpainelääkkeillä

Kalsiumkanavan salpaajiin ja angiotensiinireseptorin salpaajaan losartaaniin liittyy muita verenpainelääkkeitä matalampi riski saada kihti hoidon haittavaikutuksena. Johtopäätös tehtiin lähes 25 000 verenpainetautipotilasta ja 50 000 henkilöä käsittäneestä kaltaistetusta vertailututkimuksesta. Vaara saada kihti oli pienin losartaanilla 0,81 (95 %:n LV 0,70-0,94) ja suurin diureeteilla 2,36 (95 %:n LV 2,21-2,52). Beetasalpaajien ja reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavien lääkkeiden riski vaihteli välillä 1,24-1,48. Diureettien tiedetään aiheuttavan kihtiä, ja beetasalpaajien käyttäjillä on todettu kohonneita seerumin virtsahappotasoja. Kalsiumkanavan salpaajat ja losartaani taas laskevat seerumin virtsahappotasoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Aksitinibi munuaissyövän hoitoon

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt aksitinibin (Inlyta, Pfizer) edenneen munuaissyövän hoitoon. Aine estää kinaaseja, jotka säätelevät tuumorin kasvua ja syövän etenemistä. Yli 700 potilasta käsittävässä vertailevassa monikeskustutkimuksessa aksitinibi pidensi elinaikaa 6,7 kuukautta ja sorafenibi 4,7 kuukautta. Haittavaikutuksia olivat mm. ripuli, verenpaineen nousu, pahoinvointi ja dysfonia. Aksitinibin myyntilupa on arvioitavana myös EU:ssa. Vuoden 2005 jälkeen on munuaissyövän hoitoon hyväksytty peräti 5 muutakin lääkettä eli sorafenibi (Nexavar, Bayer), sunitinibi (Sutent, Pfizer), temsirolimuusi (Torisel, Pfizer), everolimuusi (Afinitor, Novartis) ja patsopanibi (Votrient, GlaxoSmithKline). Koordinaation puute lääkeyritysten välillä voi selittää lääkkeiden runsautta suhteellisen rajallisessa käyttötarkoituksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ADHD-lääke voi aiheuttaa itsetuhoajatuksia

FDA:n neuvonantajapaneeli esittää ADHD-lääke deksmetyylifenidaatin (Focalin, Novartis) valmisteyhteenvetoon mainintaa itsetuhoajatuksista sekä angioödeeman ja anafylaksian mahdollisuudesta. FDA:n tietoon on tullut 8 tapausta, joissa lääkkeeseen on liittynyt itsetuhoajatuksia lapsilla ja nuorilla. Käyttäjien määriin verrattuna tapauksia on vähän, eikä niitä havaittu lääkkeen kehittelytutkimuksissa. Psykoottiset ja maaniset vaikutukset mainitaan jo useimmissa ADHD-lääkkeissä mahdollisina haittoina. Novartis kertoo olevansa valmis keskustelemaan mahdollisista muutoksista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ihosyöpälääke vismodegibille hyväksyntä

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt vismodegibin (Erivedge, Roche) edenneen tyvisolusyövän hoitoon, kun leikkaus tai sädehoito ei sovi potilaalle. Lääkkeen vaikutus kohdistuu ns. Hedgehog-signalointireittiin. Myös Euroopan lääkevirasto käsittelee asiaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ivasaftor kystisen fibroosin hoitoon

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt ivasaftorin (Kalydeco, Vertex Pharmaceuticals) kystisen fibroosin hoitoon. Lääke auttaa potilaita, joilla on ns. G551D-geenimutaatio ja tästä johtuva kloorin ja veden kuljetushäiriö. Tautia sairastavista näitä potilaita on arviolta vain noin 4 %.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

AstraZeneca järjestelee toimintojaan

AstraZeneca järjestelee toimintojaan uudelleen, minkä seurauksena tutkimustoimintaa rajataan, tutkimuslaitoksia lopetetaan ja henkilöstöä supistetaan. Kuten monet muut lääkeyritykset AstraZeneca vähentää neurotieteisiin kohdistuvaa lääketutkimusta, mikä heijastunee mm. Alzheimerin ja Parkinsonin taudin lääkekehittelyyn. Masennuslääke olaparibin (TC-5214) vaiheen III tutkimusten tulokset ovat olleet vaatimattomia. Henkilöstön vähennyksessä pyritään yhteensä yli 7 000 työntekijän leikkaukseen, mutta aluksi vähennetään 2 300 työpaikkaa. Yritys suunnittelee mm. Södertäljen tutkimuslaitoksen sulkemista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Meprobamaatti siirtyy historiaan

Euroopan lääkevirasto Lontoossa esittää luopumista meprobamaatin käytöstä EU-maissa vähittäin seuraavien 15 kuukauden kuluessa, koska lääkkeen haitat on todettu hyötyjä suuremmiksi. Erityisesti vanhuksilla on todettu mm. riippuvuuden kehittymistä ja yliannoksista johtuvia myrkytyksiä. Lääkettä on käytetty mm. kouristeluun, ahdistukseen, alkoholista vieroittamiseen, migreeniin ja unettomuuteen yli 60 vuoden ajan. Suomessa ovat käytössä meprobamaattia sisältävät yhdistelmävalmisteet Crampiton (Orion Pharma) suonenvetoon ja Anervan (Meda) migreeniin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Masennuslääkkeet lisäävät vanhusten kaatumistaipumusta

Serotoniiniselektiivisten (SSRI) masennuslääkkeiden käyttö kolminkertaisti vammauttavan kaatumisen riskin vanhusten hoitokotien asukeilla. Dementia, lääkeannoksen suureneminen ja rauhoittavien ja unilääkkeiden samanaikainen käyttö lisäsivät kaatumisvaaraa. Hollantilaisessa tutkimuksessa seurattiin 248:aa vanhusta 2 vuoden ajan. Useat tekijät, kuten depressio sinänsä, neuropsykiatriset oireet ja käytöshäiriöt, saattoivat tutkijoiden mukaan vaikuttaa tuloksiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

MS-taudin lääkehoitoon JC-virustesti

MS-tautia sairastaville on Yhdysvalloissa hyväksytty leukoenkefalopatiaa aiheuttavan JC-viruksen (John Cunningham) vasta-ainetesti, jolla pyritään parantamaan natalitsumabilla (Tysabri, Biogen Idec) hoidettavien turvallisuutta. Jos testin tulos on positiivinen, natalitsumabihoidon soveltuvuutta on punnittava tarkoin etenkin, jos lääkehoito on jatkunut yli kaksi vuotta tai potilas on saanut immuunireaktioita estävää lääkehoitoa. Jos potilaalla on kaikki kolme riskitekijää, leukoenkefalopatian vaaraksi hoidettua kohti arvioidaan 11/1 000. Vaikka JCV-vasta-ainetestin tulos on negatiivinen, tilanne jää osin epävarmaksi, sillä testi voi antaa virheellisesti negatiivisen tuloksen tai potilaalla voi olla tuore JC- virusinfektio.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tutkimukset hormonikorvaushoidosta kyseenalaistettiin

Ryhmä epidemiologisen tutkimuksen kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita kyseenalaistaa jyrkin sanoin viime vuosina julkaistut kolme laajaa tutkimusta, joiden perusteella hormonikorvaushoitoon on liitetty kohonneen rintasyövän riski. He löytävät tutkimuksista menetelmällisiä puutteita ja pitävät johtopäätöksiä kiemuraisina ja osin suorastaan älyttöminä. Esimerkiksi laajimmassa tutkimuksessa (Million Women Study) aineistosta ei poistettu hoidon ensi kuukausina naisille ilmaantuneita rintasyöpiä. Näillä ei voinut olla yhteyttä äskettäin aloitettuun hormonihoitoon. Kaiken huipuksi tutkijat unohtivat, että epidemiologisessa tutkimuksessa löytyvä yhteys ei vielä osoita syy-seuraussuhdetta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Melanoomalääke ei aiheuta sekundaarisia ihosyöpiä

Melanooman hoitoon äskettäin hyväksytty vemurafenibi (Zelboraf, Roche) (SLL 2011;66:2351) ei näyttäisi aiheuttavan sekundaarisia ihosyöpiä. Lääke saattaa kuitenkin nopeuttaa muiden ihosyöpien kuin melanooman kasvua ja vähentää niiden piilevyyttä. Lääke on BRAF-kinaasin estäjä, ja estää melanooman kasvua. Sekundaaristen ihosyöpien riski vemurafenibillä hoidetuilla on aiheuttanut huolta. NEJM julkaisee asiasta tutkimuksen ja käsittelee sitä myös pääkirjoituksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä