Selekoksibi ja rofekoksibi kisailevat indikaatioista

Kahden COX-2:n estäjän, selekoksibin (Celebra, Pharmacia/Pfizer) ja rofekoksibin (Vioxx, MSD) kilpa käyttöaiheiden laajuudesta jatkuu. Mm. EU-maissa ja Yhdysvalloissa hyväksytyt käyttöaiheet poikkeavat toisistaan. Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen FDA on juuri hyväksynyt selekoksibin indikaatioiksi nivelrikon ja nivelreuman lisäksi akuutin kivun ja dysmenorrean. Rofekoksibilla on Yhdysvalloissa toistaiseksi indikaatioinaan nivelrikko, akuutti kipu ja dysmenorrea, mutta ei sitä vastoin nivelreumaa. Tilanteen odotetaan saavan uusia piirteitä, kun uusimmat koksibit, Pharmacian valdekoksibi ja MSD:n etorikoksibi, pääsevät todennäköisesti lähiaikoina markkinoille. Valmistajat eivät kuitenkaan toistaiseksi ole väittäneet uutuuksien olevan jotenkin parempia kuin samojen yritysten aikaisempien koksibien.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kokemuksia ROHTO-ohjelmasta vuosilta 1998-2001

Valtakunnallinen järkevään lääkehoitoon tähtäävä yhteistyöhanke ROHTO on toiminut kokeiluluonteisesti kolme vuotta. Toiminta on painottunut perusterveydenhuollon lääkärien täydennyskoulutukseen ja tiedotukseen. Toistaiseksi on vaikea arvioida, miten paljon järkevämmäksi suomalainen lääkehoito on muuttunut, varsinkin kun yksiselitteisiä järkevän lääkehoidon mittareita on olemassa hyvin vähän. ROHTO-ohjelman jatkoa pohditaan parhaillaan.

Arja Helin-Salmivaara

Mikrobilääkkeiden käyttö pysyttelee vakaana

Mikrobilääkkeiden eli systeemisesti vaikuttavien bakteerilääkkeiden käyttö väheni 1990-luvun puolivälin jälkeen muutaman vuoden ajan. Nyt kulutusluvut ovat taas kasvusuunnassa, mikä kuitenkin johtuu pääosin lääkeluokituksen muutoksista. Suosituimpia mikrobilääkkeitä ovat doksisykliini, amoksisilliini, kefaleksiini ja atsitromysiini. Tiedot perustuvat juuri ilmestyneeseen Suomen Lääketilastoon sekä Kelan reseptitiedostoon.

Timo Klaukka, Pentti Huovinen, Erkki Palva

WHO etsii uusia malarialääkkeitä

Maailman Terveysjärjestön WHO:n malariaohjelma (Research and Training in Tropical Diseases, TDR) on saanut rahoituksen kahteen tutkimusohjelmaan, joissa etsitään uusia, tehokkaita ja kustannuksiltaan kohtuullisia yhdistelmähoitoja komplisoitumattoman malarian hoitoon. Yksi yhdistelmistä on pyronaridiini-artesunaatti ja toinen klooriproguaniilia, dapsonia ja artesunaattia sisältävä kolmoishoito. Oletetut edut ovat hoidon nopeammin alkava vaikutus, vähentynyt resistenssin riski (lääkkeillä on eri vaikutusmekanismit) ja myös taudin tarttuvuuden oletetaan vähenevän sen vuoksi, että artesunaatti tuhoaa gametosyyttejä. Kliiniset tutkimukset käynnistyvät vielä kuluvan vuoden aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Nikotiinivalmisteet etusijalle tupakasta vieroituksessa

Ranskalainen lääkealan lehti Prescrire on arvioinut tupakasta vieroitushoitoja. Se väittää, että nikotiinivalmisteilla on bupropionia parempi riski-hyötysuhde. Bupropionilla tehty vertailututkimus nikotiinilaastariin sisälsi lehden mukaan menetelmällisiä puutteita eikä osoittanut saumattomasti bupropionia tehokkaammaksi. Bupropionia käyttäneillä esiintyi kouristelua noin 0,1 %:lla ja yliherkkyysreaktioita noin 3%:lla. Lisäksi havaittiin unettomuutta, painonlaskua ja verenpaineen nousua. Lehden mukaan nämä vaikutukset ovat samoja kuin amfetamiinilla, jota aine muistuttaa rakenteellisesti. Lehti katsoo, että nikotiini on ensisijainen lääke tupakasta vieroituksessa, mutta lääkehoidolla on sittenkin vähäinen merkitys. Se muistuttaa myös Ranskan lääkeviranomaisen käynnistämästä haittavaikutusseurannasta, jossa tarkkaillaan bupropionin käyttöön liittyvää kouristelua ja mahdollista aineeseen liittyvää riippuvuutta ja väärinkäyttöä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Glukoosiamiini puhuttaa Ruotsissa

Glukoosiamiinia myydään Ruotsissa lisääntyvästi postimyynnin kautta ja terveyskaupoissa ravinnon lisäaineena, jonka sanotaan hyödyttävän niveliä. Ruotsin lääkelaitos (Läkemedelsverket) toteaa, että glukoosiamiini on ihmiselimistön oma aine, eikä ole mitään osoitusta siitä, että terveet hyötyisivät sen käytöstä. Ainetta on tutkittu mm. artroosin hoidossa. Ruotsin Lääkelaitos haluaisi luokitella aineen lääkkeeksi, kuten monissa muissakin maissa. Kun laitos ei voi valvoa tuotteiden koostumusta, puhtautta lisäaineista ja säilyvyyttä, kuluttajan on luotettava yksinomaan valmisteen lähettäjään ja myyjään. EU:n komissiolta hankittu lausunto Ruotsin aloitteesta vaatia glukoosiamiinituotteilta lääkkeiden tapaan myyntilupa oli kielteinen. Glukoosiamiinin nykyinen kaupustelu Ruotsissa jatkunee ainakin vuoden.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tutkimuspetoksiin puututaan Britanniassa

Julkaisuetiikan komitea (Committee on Publication Ethics, COPE) kutsui äskettäin koolle kokouksen pohtimaan toimenpiteitä, joilla väärinkäytökset tieteellisessä tutkimustyössä voitaisiin ehkäistä. Kokous oli jatkoa lääketieteen lehtien äskettäin julkaisemille ohjeille, joissa artikkelin kirjoittajia vaadittiin selvittämään yksityiskohtaisesti taloudelliset kytköksensä ja mahdolliset muut eturistiriidat. Nyt Britanniassa suunnitellaan kansallista paneelia, joka etsisi väärinkäytöksiä ja puuttuisi niihin välittömästi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mikrobilääke näyttää menevän hyvin perille

MIKSTRA-ohjelman yhteydessä on selvitetty paitsi infektioiden hoitokäytäntöä, myös potilaiden menettelyä terveyskeskuksessa käynnin jälkeen. Hoitomyöntyvyyden kannalta on kiinnostavaa, kuinka suuri osa potilaista hakee lääkkeensä apteekista ja kuinka moni kertoo ottaneensa kuurin loppuun. Tietoa näistä on koottu puhelinkyselyllä, joka vuonna 1998 tehtiin yli tuhannelle potilaalle kahden viikon kuluttua siitä, kun he olivat käyneet vastaanotolla infektiotaudin vuoksi.

Petter Tuderman, Timo Klaukka, Erkki Palva

EU katsastaa onko antibioottien käytössä puutteita

Belgiassa käytetään antibiootteja selvästi enemmän kuin esimerkiksi Pohjoismaissa tai naapurimaassa Hollannissa. Viime talvena Belgian terveysviranomaiset kampanjoivat antibioottien järkevän käytön puolesta tunnuksenaan Käytä antibiootteja vähemmän ja paremmin. Antibioottien kulutus laski peräti 12 % talvella, mutta palautui myöhemmin keväällä entiselle tasolleen. Nyt valmistellaan seuraavaa kampanjaa viestittämällä yleisölle, että vaikka antibiootit ovat tärkeitä vakavissa sairauksissa, kuten meningiitissä ja pneumoniassa, niitä ei tarvita nuhakuumeeseen, kurkkukipuun tai keuhkoputkentulehdukseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oikeudenkäynti e-pillereiden haitoista

Yli 100 naista Britanniassa on haastanut oikeuteen Schering AG:n, Wyethin ja Organonin gestodeenia ja desogestreelia sisältävien kolmannen polven e-pillereiden käyttöön liittyneistä tromboembolisista komplikaatioista. Haasteessa väitetään, ettei potilaita varoitettu niiden mahdollisuudesta. Kyseessä on yhteensä 122 yksittäistä tapausta, ja mukana on viisi perhettä, jotka väittävät naispuolisen perheenjäsenen menehtyneen keuhkoemboliaan juuri pillerin vuoksi. Valmistajia arvostellaan mm. siitä, etteivät ne ole tehneet riittäviä pitkäaikaistutkimuksia valmisteiden turvallisuudesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rokotussuoja alentuu Britanniassa

Runsaan parin vuoden ajan on Britanniassa käyty kiistelyä MPR (tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko) -rokotteen mahdollisista haitoista. Esillä on ollut mm. lasten autismi. Mitään näyttöä rokotteen yhteydestä autismiin ei ole osoitettu, mutta asiaa on puitu toistuvasti tiedotusvälineissä. Lasten rokotusten määrä on ollut laskusuunnassa ja yksin huhtikuusta kesäkuuhun laskua oli noin 2 prosenttiyksikköä. Rokotuksen kattavuus oli pudonnut kaksivuotiailla 84,2 %:iin ja viisivuotiailla toisen annoksen kattavuus 74,1 %:iin. Viranomaisilla on nyt huoli siitä, että alle 90 %:n laskeva kattavuus yleensä lisää huomattavasti epidemian puhkeamisen riskiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Glitatsonit valinkauhassa

Laajaa kansainvälistä asiantuntijaverkostoa apunaan käyttävä kriittinen lääkealan lehti Drug and Therapeutics Bulletin (DTB) Britanniasta on arvioinut glitatsonien ja niistä lähinnä rosiglitatsonin (Avandia, GlaxoSmithKline) ja pioglitatsonin (Actos, Takeda) hyödyllisyyttä. Luotettavia tutkimuksia ei ole riittävästi siitä, hyödyttääkö glitatsonin lisääminen metformiini- tai sulfonyyliureahoitoon, kun nämä eivät yksin ole riittäviä, ja pystytäänkö näin myöhentämään siirtymistä insuliinin käyttöön.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimus siirtyy uusiin maihin

Yhdysvaltojen terveysviranomaiset ovat tutkineet, missä määrin maan sponsoroima lääketutkimus on siirtynyt ulkomaille. Vuonna 1980 Yhdysvaltojen lääkeviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) rekisteröi käsittelemissään lääketutkimuksissa vain 41 ulkomaista tutkijaa. Vuonna 1990 lukumäärä oli 271 ja 1999 peräti 4 458. Tutkimuksiin kohdistetut FDA:n tarkastukset ovat kolminkertaistuneet, mutta niitä on voitu tehdä viime vuosina vain muutamia kymmeniä. Erityisesti Unkari, Venäjä, Puola, Tsekinmaa ja Romania ovat tutkimusmaina lääketeollisuuden suosiossa ja myös Brasilia, Argentiina, Meksiko ja Kiina ovat lisänneet osuuttaan. Venäjällä kliininen tutkija on onnistunut helposti rekrytoimaan jopa 300 % enemmän potilaita kuin tavoitteena oli. Tutkimuksiin ei ole jonoja, tulokset saadaan nopeasti ja halvalla ja vielä lääkkeillä kokonaan hoitamattomia potilaita on tarjolla yllinkyllin. Huolta aiheuttaa nyt mm. tutkimuksien laadukkuus, eettisyys, valvonta, tutkijoiden pätevyys ja tutkimuspaikkojen soveltuvuus, joista usein on vähän tai lainkaan tietoa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Fluoksetiini- ja metoprololivalmisteet hintavertailussa

Hintatarkastelussa on kaksi yleisesti käytettyä lääkeainetta, beetasalpaaja metoprololi ja depressiolääke fluoksetiini. Molempien käyttö on kasvusuunnassa. Kummastakin on saatavilla useita rinnakkaisvalmisteita. Vertailussa olleista metoprololivalmisteista kalleimmat maksavat 44-60 % enemmän kuin halvimmat, ja fluoksetiinien vastaava hintaero on noin kaksinkertainen. Sitalopraami maksaa kuitenkin enemmän kuin kallein fluoksetiinivalmiste.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi

Liittyvätkö ihon striat olantsapiinin käyttöön?

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) kehottaa lääkäreitä raportoimaan mahdollisista tapauksista, joissa neurolepti olantsapiinin käyttäjille ilmaantuu ihon arpijuovia eli strioja. Ruotsissa on ilmoitettu viisi tapausta, joissa olantsapiinin käyttöön liittyi nuorilla, 13-18 vuotiailla, potilailla strioja pakaranseudussa, alaraajoissa, reisissä, rinnoissa ja käsivarsissa. Hoito oli jatkunut 3-15 kuukautta ja paino oli noussut potilailla 10-15 kg.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Epilepsialääke topiramaatti ja glaukooma

Norjan lääkevalvontaviranomainen on kiinnittänyt huomiota topiramaatin (Topimax) käyttöön liittyneisiin akuutteihin glaukoomatapauksiin. Yhteensä on raportoitu 23 tapausta lääkettä käyttäneillä epilepsiapotilailla. Oireet ovat kadonneet lääkityksen keskeydyttyä. Havainnosta on lähetetty kirje neurologeille ja silmälääkäreille, ja lääkkeen valmisteyhteenvetoa on korjattu. Potilaita neuvotaan kääntymään lääkärin puoleen, jos ilmaantuu silmäoireita, kuten kipua silmien seudussa, silmien punotusta tai näkövaikeuksia. Silmälääkärin on syytä tällöin tutkia potilas ja lopettaa tarvittaessa topiramaattilääkitys. Topiramaattia tulisi käyttää glaukoomapotilaille vain välttämättömissä tapauksissa ja silloinkin tarkassa seurannassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Maksavaurioita rifampisiinin ja pyratsiiniamidin yhdistelmäkäytössä

Rifampisiinin ja pyratsiiniamidin yhdistelmä on ollut latentin tuberkuloosi-infektion rutiinihoito Yhdysvalloissa. Nyt hoitosuositusta on muutettu todettujen maksavaurioiden vuoksi. Tautien ehkäisykeskus (Center for Disease Control and Prevention, CDC) on saanut tietoonsa 21 maksavauriotapausta potilailla, joita hoidettiin 2 kuukautta rifampisiini-pyratsiiniamidin yhdistelmällä latentin tuberkuloosi-infektion vuoksi. Uuden hoitosuosituksen mukaan yhdeksän kuukautta kestävä isoniatsidihoito on nyt suositeltavin latentin infektion hoito. Rifampisiini-pyratsiiniamidi tulee kysymykseen edelleenkin valikoiduissa tapauksissa, mutta hoidon aikana lisätään potilaan seurantakäyntejä ja tehostetaan laboratoriotutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030