Dibotermiini-alfa hyväksytty luunmurtumiin

Euroopan komissio on hyväksynyt luun morfogeneettisen proteiinihoidon dibotermiini-alfan (InductOs, Wyeth ja Yamanouchi Europe) luunmurtumien jälkihoitoon. Lääke näyttäisi nopeuttavan luunmurtuman paranemista, mutta saattaa aiheuttaa mm. haiman toiminnan häiriöitä, plasman magnesiumtason laskua ja pulssin nopeutumista. Yhdysvalloissa lääkkeen hyväksymistä on lykätty riittämättömien kliinisten tutkimusten vuoksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ivermektiinilahjoituksia jokisokeuteen 15 vuoden ajan

Ihmisen onkosersiaasin (nk. jokisokeus) ja filariaasin hoitoon Afrikassa on käytetty ivermektiiniä (Mectizan, MSD) 15 vuoden ajan. Lääkkeen valmistaja on ylläpitänyt lääkkeen lahjoitusohjelmaa, jonka kautta tällä hetkellä noin 30 miljoonaa sairastunutta saa lääkehoitoa vuosittain, ja kaikkiaan on käytetty 250 miljoonaa lääkeannosta. Lääkettä annetaan yleensä yksi annos kerran vuodessa. Se pysäyttää yleensä muutoin mm. sokeuteen johtavan onkosersiaasin etenemisen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pitkävaikutteinen lovastatiini käyttöön

Yhdysvaltojen lääkeviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on hyväksynyt kerran päivässä annosteltavan lovastatiinin (Altocor, Andrx), jossa on sovellettu nk. SCOT-teknologiaa (single combination osmotic tablet). Valmiste on uusi formulaatio jo käytössä olevasta lovastatiinista (Mevacor, MSD) ja sille on hyväksytty käyttöaiheeksi mm. koronaaritaudin ehkäisy potilailla, joilla seerumin kokonaiskolesteroli ja LDL-kolesteroli on kohonnut ja HDL-kolesteroli on tavallista matalampi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vanhusten lääkityksen osuus 39 % lääkekustannuksista

Vanhusten osuus väestöstä oli viime vuonna 15 %, mutta korvattavista lääkekustannuksista heidän lääkekustannustensa osuus oli 39 %. Vain pieni joukko lapsia yltää suuriin lääkekustannuksiin, mutta joidenkin harvinaisten sairauksien elintärkeä lääkitys voi maksaa lapsipotilasta kohti lähes 70 000 euroa vuodessa. Joka toinen vähintään 900 euron vuotuisiin lääkekustannuksiin yltänyt kuului iäkkäiden ryhmään.

Timo Klaukka

Uusi lääke skitsofreniaan

Yhdysvaltojen lääkeviranomainen (Food and Drug Admnistration, FDA) on periaatteessa hyväksynyt myyntilupahakemuksen neurolepti aripipratsolista (Abilify, Bristol-Myers Squibb ja Otsuka Pharmaceutical), joka on kehitetty skitsofrenian hoitoon. Lääkkeen odotetaan kilpailevan mm. olantsapiinin (Zyprexa, Lilly) ja risperidonin (Risperdal, Janssen-Cilag) kanssa ja sillä arvellaan olevan edellisiä vähemmän painonnousun ja ekstrapyramidaalioireiden kaltaisia haittavaikutuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Coca-Colan työntekijöille HIV/AIDS-hoidot?

Coca-Cola päätti viime vuonna turvata Etelä Afrikassa palkkaamilleen HIV-positiivisille työntekijöille HIV/AIDS-hoidot. Hoitoa tarvitsevia työntekijöitä löytyi noin 1 500. Nyt 100 000 pullotus- ja jakelutyöntekijää vaatii samaa itselleen ja huollettavilleen sekä lisäksi luottamuksellisia HIV-testejä, neuvontaa ja ehkäisyohjelmaa. Kaksi muuta yritystä - Anglo American ja De Beers - ovat jo aloittaneet nämä hoidot työntekijöilleen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sisapridin käytölle tiukat rajat

Maha-suolikanavan motiliteettihäiriöihin käytettyyn sisapridiin (Prepulsid, Janssen-Cilag) voi liittyä mm. QT-ajan pitenemisiä ja hengenvaarallisia rytmihäiriöitä. Lääke on poistettu käytöstä parin viime vuoden aikana monissa maissa ja viimeksi Ruotsissa kuluvana kesänä (ks. SLL 2002;57:3147). Nyt lääkkeen valmistaja on rajannut lääkkeen määräämisen tietyille erikoislääkäreille. Aikuisilla indikaatio on lähinnä akuutti gastropareesi (liittyen esim. diabetekseen) kun muu hoito ei tehoa, ja lapsilla käyttöaihe on imetykseen liittyvä patologinen refluksitauti. Lääkkeen käytön tulee tapahtua kliinisen lääketutkimuksen osana tai erityisessä haittavaikutuksien seurannassa, jossa mm. tarkkaillaan elektrolyyttejä ja EKG:tä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tutkijaa epäillään tutkimustuloksien tehtailusta

Esikosta saatavaa gamoleenihappoa (Efamol, Scotia Pharmaceuticals) tutkitaan Britanniassa diabeteksen polyneuropatian hoitona. Yhden tutkijoista epäillään tehtailleen tuloksia myönteisempään suuntaan. Kyseinen tutkija on erottunut joukosta ennenkin: vuonna 1996 hän väitti löytäneensä Irakin sodan veteraaneista neurologisia oireita, jotka olisivat johtuneet organofosfaattipestisidien ja hermokaasuantagonistien yhteisvaikutuksista. Tutkija on esiintynyt todistajana useissa korvausoikeudenkäynneissä mm. Britanniassa ja Australiassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Esikon gamoleenihappo pois markkinoilta Britanniassa

Britannian lääkevalvontaviranomainen (Medicines Control Agency, MCA) on päättänyt poistaa markkinoilta lokakuun alusta lukien gamoleenihappoa sisältävät Epogam ja Efamast valmisteet, joita on markkinoitu lasten atooppisen ekseeman ja aikuisten mastalgian hoitoon. Syynä on viranomaisen tekemä uusi arvio valmisteiden tehosta. Siinä todettiin, että näyttö on riittämätön valmisteiden hoidollisesta tehosta näissä käyttötarkoituksissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Keksintö lääkepiratismin ehkäisyyyn

Arvion mukaan 7 % maailman lääkekaupassa liikkuvista lääkkeistä on piraattilääkkeitä. Amoksisilliinin piraattivalmisteet ovat jäljitelmistä yleisimpiä. Kaakkois-Aasiassa piraattituotteiksi on todettu mm. peräti 38 % uuden malarialääke artesunaatin valmisteista. Nyt on keksitty merkintäjärjestelmä, jossa skannausta apuna käyttäen voidaan varmentaa lääkkeen aitous avaamatta kuljetuslaatikoita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Antihistamiini emedastiinista tablettiversio

Silmätippoina käytössä olevasta antihistamiini emedastiinista (Emadine, Alcon) on kehitetty tablettimuoto, jonka väitetään kliinisissä tutkimuksissa osoittaneen etuja verrattuna loratadiiniin, setiritsiiniin, mitsolastiiniin tai terfenadiiniin. Lääke on jo käytössä eräissä maissa ja EU-maihin sen odotetaan tulevan nk. tunnustamismenettelyn kautta, kun viitemaa Britannia on ensin arvioinut valmisteen tehon ja turvallisuuden.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tiukennus ohjeisiin lääketeollisuuden lahjoista lääkäreille

Britannian Royal College of Physician on tiukentanut ohjeitaan, joilla säädellään sairaalalääkäreiden ja terveysteknologiayritysten kuten lääketeollisuuden välisiä suhteita. Ohjeiden mukaan lääkärin ei tule mm. ottaa vastaan käteistä rahaa ja lahjat, palkkiot ja vieraanvaraisuus on selostettava. Yritykset eivät saa maksaa lääkärin puolisoa tai partneria kokouksiin. Kaikki suunnitellut tutkimukset on annettava eettisen komitean arvioitavaksi ja rahoitus on ohjattava laitoksen virallisia kanavia pitkin. BMJ on kerännyt samaan julkaisuunsa tiedot myös muissa maissa sovelletuista käytännöistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ikääntyvien ja iäkkäiden monilääkitys yleistyy

Yli 64-vuotiaita on noin 15 % Suomen väestöstä, mutta heidän lääkehoitojensa osuus kaikista lääkekustannuksista on noin 40 %. Tämä johtuu pääosin siitä, että ikääntyvillä ja iäkkäillä on samanaikaisesti useita pitkäaikaista lääkitystä vaativia sairauksia. Eläkeikäisten monilääkitystä on tutkittu Suomessa suhteellisen vähän. Tässä tutkimuksessa havaittiin kotona asuvien 64 vuotta täyttäneiden, erityisesti yli 84-vuotiaiden naisten, lääkkeiden käytön olevan runsasta ja monilääkityksen yleistyneen 1990-luvulla. Monilääkitys voi olla välttämätöntä, mutta siihen saattaa liittyä vakaviakin ongelmia.

Tarja Linjakumpu, Sirpa Hartikainen, Timo Klaukka, Juha Veijola, Sirkka-Liisa Kivelä, Raimo Isoaho

Nimesulidin haitat samat kuin muilla tulehduskipulääkkeillä?

Nimesulidin turvatarkastus on vielä kesken Euroopan lääkevalmistelautakunnassa Lontoossa, mutta Irlannin lääkelaitos kertoo tiedotteessaan lääkäreille, etteivät nimesulidin haitat - mukaan lukien vaikutukset maksaan - eroa muiden tulehduskipulääkkeiden, kuten ibuprofeenin tai diklofenaakin aiheuttamista haitoista. Näkemys perustuu noin 9 000 potilasta käsittävän seurantatutkimuksen alustaviin tuloksiin. Lääkelaitos määräsi viime helmikuussa valmisteen (Nimed, Aventis) toistaiseksi myyntikieltoon ilmoitettujen maksahaittaepäilyjen vuoksi. Suomessa nimesulidista sai vuonna 2001 korvausta noin 260 000 henkilöä. Näin suuren käyttäjämäärän siirtäminen muille lääkkeille lienee ollut oloissamme ennätys. Lääke on ollut käytössä yli 15 vuotta, sen käyttäjiä väitetään olleen noin 50 maassa ainakin 280 miljoonaa ja lääke on edelleen käytössä mm. useissa EU-maissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Efedriiniä sisältävästä laihdutuslääkkeestä huolia Tanskassa

Tanskassa on käyty viime viikkoina vilkasta keskustelua siitä, tulisiko efedriiniä ja kofeiinia sisältävä laihdutuslääke Letigen (Nycomed Danmark A/S) poistaa käytöstä. Maan kuluttajaneuvosto on kääntynyt valmisteen haittavaikutuksien vuoksi maan lääkevalvontaviranomaisen (Danish Medicines Agency) puoleen. Arvion mukaan lääkkeellä on hoidettu noin 750 000 laihduttajaa ja samankaltaiset valmisteet ovat olleet maassa käytössä yli 20 vuotta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pimekrolimuusi atooppiseen ekseemaan

Tanskan lääkevalvontaviranomainen (Lægemiddelstyrelsen) on hyväksynyt paikallisesti vaikuttavan immunomodulaattorin pimekrolimuusin (Elidel, Novartis) atooppisen ekseeman hoitoon. Kahdentoista muun EU-maan - mukaan lukien mm. Suomi, Saksa ja Britannia - odotetaan hyväksyvän lääkkeen markkinoille parin kuukauden sisällä. Alankomaissa ja Ruotsissa epäillään lääkkeen vaikuttavan alle 2-vuotiaiden rokotusten tehoon ja näissä maissa on vaadittu tästä lisätutkimuksia. Lääkkeen valmistaja väittää aineen vaikuttavan immunomodulaattorina vain paikallisesti ihossa, eikä se siten vaikuttaisi rokotteiden systeemiseen tehoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Epävarma tippuritesti pois käytöstä

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomaisen (Food and Drug Administration, FDA) kehotuksesta Abbott laboratories on vetämässä maailmanlaajuisesti pois laboratoriotestin, jota on käytetty tippurin toteamiseen. Syynä on testin epäluotettavuus, eli väärät negatiiviset tulokset. Potilaita, jotka on testattu tammikuun 2002 jälkeen ja joilla testi on antanut negatiivisen tuloksen, kehotetaan nyt menemään uuteen testiin, jonka testin valmistaja kustantaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

E-pillerien haitoista käydään Britanniassa oikeutta

Vuonna 1995 Britannian lääkeviranomainen (Medicines Control Agency, MCA) totesi, että desogestreeliä tai gestodeeniä sisältäviin nk. kolmannen polven ehkäisypillereihin liittyi suurempi tromboemboliariski kuin vanhempiin valmisteisiin, joissa oli pelkkää levonorgestreeliä. Useat alan asiantuntijat, WHO ja Euroopan lääkelaitos (EMEA) päätyivät samaan johtopäätökseen, mutta e-pillerien valmistajat ja heidän asiantuntijansa ovat olleet edelleenkin eri mieltä. Useat tromboembolisia komplikaatioita kokeneet käyttäjät veivät korvausasiansa oikeuteen, josta nyt on saatu Britannian korkeimman oikeuden (The English High Court) kielteinen päätös. Noin 85 sivua käsittävästä päätöspöytäkirjasta on löytynyt puutteita ja virheitä, jotka ovat kirvoittaneet vilkkaan keskustelun ja koko tuomion pätevyys on asetettu kyseenalaiseksi. Näyttää selvältä, että asian käsittely jatkuu.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Huumausaineiden käyttö nousussa Alankomaissa

Alankomaat on soveltanut jo vuosia liberaalia huumausainepolitiikkaa, jonka on väitetty jarruttaneen tai jopa vähentäneen maan huumeongelmaa. Noin 18 000 teini-ikäisen keskuudessa tehty seurantatutkimus osoitti, että kannabiksen käyttäjien määrä oli lisääntynyt 15,6 %:sta 17 %:iin verrattuna tilanteeseen neljä vuotta sitten ja 20-24 vuotiaista 42 % oli käyttänyt kannabista ja 8,6 % kokaiinia, kun vastaavat prosenttiosuudet neljä vuotta sitten olivat 32 ja 3,9 %.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030