Maailman lääkevuodet 2004 ja 2005

Lääkemyynnin kasvu on maailmanlaajuisesti hidastunut hieman. Uusien lääkkeiden virta markkinoille on ehtynyt, eikä kansantautien hoitoon ole saatu merkittäviä uutuusvalmisteita. Länsimaat pyrkivät hidastamaan lääkekustannusten kasvua, ja osa keinoista näyttää vaikuttavan. Kaikkea tätä lääkeyritykset luonnehtivat tällä hetkellä vaikeaksi toimintaympäristöksi, eivätkä aiheetta.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Varoitus syöpäriskistä myös takrolimuusiin

Tällä palstalla kerrottiin äskettäin (SLL 2006;61:316) Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomaisen (FDA) pimekrolimuusin tuoteselosteeseen vaatimasta laatikoidusta varoitustekstistä, jossa tiedotetaan mahdollisesta, joskin harvinaisesta syöpäriskistä. FDA edellyttää saman tekstin lisäämistä myös takrolimuusiin (Protopic, Fujisawa). Tuoteseloste muistuttaa edelleen, ettei takrolimuusi ole ekseeman ensisijainen, vaan vasta toisen vaiheen hoito, ja lääke on vasta-aiheinen alle 2 vuoden ikäisillä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimusvilppi johti jatkotoimiin

Lancetissa julkaistiin vuoden 2005 lopulla Norjan terveysrekisterissä (Cohort of Norway, CONOR) tehty tutkimus, jossa todettiin tulehduskipulääkehoidon vaikuttavan edullisesti suun alueen syöpäkasvaimiin. Lancet on epäillyt tuloksia tehtailusta, kuten tässä lehdessä on kerrottu (SLL 2006;61:278-279), ja tutkii parhaillaan tapausta. Nyt toinen johtava tiedelehti NEJM on julkaissut verkkosivuillaan tiedotteen, jonka mukaan saman norjalaistutkijan lehdessä vuosina 2001 ja 2004 julkaisemat kaksi artikkelia ovat joutuneet suurennuslasin alle. Epäily kohdistuu mm. suun epiteelin dysplasiasta otettuihin kuviin, joiden epäillään edustavankin vain yhtä samaa tapausta, eikä kahta eri potilasta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sydämen vajaatoiminnan hoitosuositukset Ruotsissa

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) on julkaissut asiantuntijaryhmän suositukset sydämen vajaatoiminnan hoidosta. ACE:n estäjät ja beetasalpaajat katsotaan hoidon peruslääkkeiksi. Angiotensiinireseptorin salpaajia suositellaan mm. silloin, kun potilas saa ACE:n estäjistä haittavaikutuksia, kuten yskää tai yliherkkyysoireita. Diureeteista suositellaan aldosteronin antagonisteja, kuten spironolaktonia. Ohjeet korostavat varhaisen diagnoosin tärkeyttä, ja oikein valitun hoidon katsotaan parantavan potilaan ennustetta ja elinolosuhteita. Suosituksista on laadittu myös selkokielinen versio potilaille. Siinä korostetaan mm. lääkkeettömän hoidon - kuten suolan ja alkoholin käytön kohtuullisuuden - merkitystä. Ohjeet ovat luettavissa osoitteessa www.mpa.se

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Klotsapiinihoidon turvaseurantaa tehostettiin edelleen

Skitsofrenian hoitoon käytetyn klotsapiinin (Clozaril, Suomessa Leponex, Novartis) hoidon erityisseurantaa on taas tehostettu Yhdysvalloissa mm. agranulosytoosiriskin välttämiseksi. Klotsapiiniin liittyviä varotoimenpiteitä on käsitelty aikaisemmin tällä palstalla (SLL 2003;58:4138 ja 2005;60:1811). Säännöllisin väliajoin tehtävissä verenkuvatutkimuksissa on nyt aina määritettävä sekä valkosolujen että neutrofiilien absoluuttinen määrä, jotka tulee ilmoittaa Novartiksen ylläpitämään rekisteriin. Jos potilaalla on todettu leukopenia, josta hän on toipunut, klotsapiinin käytön uudelleen aloitukseen liittyy suurentunut agranulosytoosin vaara, ja verenkuvaa on seurattava viikottain. Lisäksi varoitetaan käyttämästä lääkettä paralyyttistä ileusta sairastavilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO tarkisti lintuinfluenssan hoito-ohjeita

WHO on uusinut tammikuun lopussa ohjeet, jotka se on aiemmin antanut lintuinfluenssan hoidosta. Rajalliseen näyttöön perustuen oseltamiviiri (Tamiflu, Roche) näyttäisi vähentävän viruksen lisääntymistä. Lääke saattaa parantaa ennustetta, jos hoito käynnistetään kahden päivän kuluessa oireiden ilmaantumisesta. Suositeltu hoitoannos on 150 mg päivässä jaettuna kahteen annokseen. Hoidon jatkamista 7-10 päivään asti ja annoksen lisäämistä on syytä harkita vaikeammissa tapauksissa, mutta yli 300 mg:n päiväannoksiin liittyy lisääntyvästi haittavaikutuksia. Oseltamiviiriä ei tule käyttää alle yhden vuoden ikäisten lasten hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Telitromysiinin maksahaitat

Euroopan lääkelaitos (EMEA) tiedottaa EU:n jäsenmaille telitromysiinin (Ketek, Sanofi-Aventis) käyttöön liittyneistä maksahaitoista. Lääke hyväksyttiin runsaat neljä vuotta sitten mm. pneumonian, kroonisen bronkiitin ja sinuiitin hoitoon. Äskettäin julkaistiin kolme vakavaa maksavauriotapausta, ja EMEA on selvittänyt muut telitromysiinistä ilmoitetut maksahaittatapaukset. Kun maksan toiminnan häiriöistä on ilmaantunut oireita ja lääkehoito lopetetaan, maksan toiminta yleensä normalisoituu. Muutamissa tapauksissa maksan toimintahäiriö on kuitenkin johtanut vakaviin seuraamuksiin. Maksaentsyymien nousu, kolestaattinen ikterus ja hepatiitti mainitaan mahdollisina haittoina tuoteyhteenvedossa. EMEA on vaatinut Sanofi-Aventikselta tuoteyhteenvetoon korjauksen, jossa mm. kehotetaan seuraamaan maksan toiminnan häiriön oireita ja lopettamaan hoito, jos niitä ilmenee.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkkeitä turvatarkastukseen

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomaisen (FDA) asiantuntijakomitea tulee pohtimaan helmikuussa pidettävässä kokouksessa useiden lääkkeiden käytön turvallisuutta. Esillä on muun ohella koksibien ja aknelääke isotretinoiinin käyttöihin liitettyjen riskienhallintaohjelmien antamat kokemukset. Myös tarkkaavaisuushäiriöiden ja ylivilkkausoireiden hoitoon tarkoitettujen nk. ADHD-lääkkeiden käyttöön lapsilla ja aikuisilla liittyneet hypertensio-, sydäninfarkti- ja aivohalvaustapaukset tulevat tarkasteluun. FDA toteaa, että näillä lääkkeillä tehdyissä kontrolloiduissa pitkäaikaistutkimuksissa ei ole saatu riittävästi tietoa kardiovaskulaaristen haittojen arvioimiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Keuhkosyövän diagnostiikkaa pitäisi nopeuttaa

Turussa analysoitiin takautuvasti 132 keuhkosyöpäpotilaan hoitoonpääsyyn kohdistuneet viipeet ja niiden vaikutukset hoitotuloksiin. Avohoitolääkärin vastaanotolle pääsy kesti oireista keskimäärin 14 pv, lähetteen kirjoitukseen lisää tuli 16 pv, läheteviive 8 pv, spesialistin luona diagnoosin pääsyn viive oli 15 pv ja edelleen hoidon aloitukseen viivettä tuli 15 pv (mediaanit). Kuukaudessa hoito järjestyi 30 %:lle, 2 kk:ssa 61 %.lle. Oireista hoitoon tuli viipeeksi 4 kk. Nopeimmin hoitoon pääsivät edennnyttä tautia tai pienisoluista syöpää sairastavat. Potilasviipeen vähentäminen osoittautui yhdeksi oleelliseksi seikaksi, mutta myös hoitojärjestelmän hiomisen tarvetta tuli esiin. Jos tauti on rajoittunut, viipeen vähentäminen olisi keskeistä: näin päästäisiin syövän resekointiin.

Hannu Puolijoki

Pitäisikö peräpukamat hirttää vai leikata?

Englantilainen tutkijaryhmä kävi systemaattisesti läpi tutkimukset, joissa verrattiin peräpukamien kumilenkkiligaatiota leikkaushoitoon. Tutkimuksista selvitettiin mm. oireiden lievittyminen, uusintahoitojen tarve ja komplikaatiot. Löytyneistä 729 artikkelista vain kolme täytti tutkimusryhmän kriteerit. Peräpukamavaivat hoituivat tehokkaimmin hemorroidektomialla ja leikkauksen jälkeen harvemmat potilaat tarvitsivat uusintahoitoa. Tutkimuksissa ei kuitenkaan otettu kantaa lievempiin oireisiin, kuten kutinaan, ulostamispakkoon tai perianaaliseen vuotoon. Komplikaatioita, kuten anaalistenoosia, verenvuotoa ja flatusinkontinenssia, oli kuitenkin useammin leikkauksen jälkeen.

Tom Scheinin

Nuhaa kannattaa astman yhteydessä hoitaa

Sekä allergisen että ei-allergisen nuhan on pitkään tiedetty kulkevan käsi kädessä astman kanssa. Siitä huolimatta näiden hoitaminen yhdessä on usein puutteellista, vaikka hoidon antajana olisi yleislääkäri eikä elinkohtaista ajattelua noudattava spesialisti. Brasilialaiset tutkivat 74:n astmasta ja allergisesta nuhasta kärsivän kohdalla (kolme eri ryhmää) pelkän nenään annettavan beklometasonin (400 myyg/pv), vain keuhkoihin inhaloitavan beklometasonin (1 000 myyg/pv) tai edellisten kombinaatiohoidon vaikutuksia 16 viikon hoidon aikana. Johtopäätöksenä oli, että jos nenäoireet jäivät ilman hoitoa, jouduttiin inhaloitavan steroidin annoksia nostamaan, ja toisaalta lievä astma saattoi pysyä vähäoireisena, jos vain nenää hoidettiin. Eli keuhkot ja nenä keskustelevat keskenään.

Hannu Puolijoki

L-arginiini - luontaislääke voi olla vaarallinen sydäninfarktipotilaalle

Arginiini on uusi luontaistuotekaupan "ihmepilleri", joka vaikuttaa typpioksidituotantoon. Sitä markkinoidaan lisäravinteena mm. korkean kolesterolin ja verenpaineen hoitoon sekä parantamaan sukupuolista halukkuutta ja kykyä. Koska tällä välttämättömällä aminohapolla oli tiettyjä teoreettisia etuja sydänpotilaille, päättivät amerikkalaisen Johns Hopkins -sairaalan kardiologit tutkia L-arginiinin vaikutuksia sydäninfarktipotilaiden hoidossa. Satunnaistettuun lumekontrolloituun tutkimukseen osallistui yhteensä 153 ensimmäisen ST-nousuinfarktinsa sairastanutta henkilöä. Päätetapahtumina seurattiin vasemman kammion pumppaustoiminnan ja verisuonten jäykkyyden muutoksia sekä kliinisiä tapahtumia puolen vuoden hoitojakson aikana infarktin jälkeen. Minkäänlaisia edullisia muutoksia verisuonten elastisuudessa tai sydämen pumppauksessa ei todettu. Kuusi arginiiniryhmän potilasta kuoli seurannan aikana, lumeryhmässä ei kukaan. Tutkimus jouduttiin keskeyttämään arginiiniin liittyvien haittatapahtumaepäilyjen takia. Tutkijoiden mukaan L-arginiinia ei saa suositella sydäninfarktipotilaille.

Juhani Airaksinen

Äidin kuukautisten alkamisikä ei vaikuta lapsen allergiariskiin

Äidin raskaudenaikaisten sukupuolihormonipitoisuuksien on epäilty vaikuttavan sikiön immuunisysteemin ja allergioiden kehittymiseen. Aikainen kuukautisten alkaminen on yhdistetty kohonneeseen estrogeenipitoisuuteen. Iso-Britanniassa tehtyyn tutkimukseen osallistui 5 765 äiti-lapsiparia. Seitsemän vuoden ikään mennessä astmaa oli esiintynyt 20 %:lla, ihottumaa 59:llä, heinänuhaa 12:lla ja atopiaa 21 %:lla. Eroa äidin menarkeiän ja edellämainittujen välillä ei ollut, lähinnä merkitsevää oli myöhäisen menarken (> 16 v) ja astman yhteys.

Hannu Puolijoki

Yrittäjämiehen pitkittynyt yskä - osa 2

55-vuotias mies hakeutui päivystykseen neljä kuukautta kestäneen ja vähitellen pahentuneen yskän vuoksi. Aikaisemmin hän oli ollut hyväkuntoinen ja terve. Vielä alkusyksystä pitkätkään polkupyörämatkat eivät tuottaneet hänelle vaikeuksia. Kohonnutta verenpainetta oli seurattu neljä vuotta ja potilas oli syönyt ACE:n estäjää vain satunnaisesti, joten hoitotavoitetta ei ollut saavutettu (RR 150/100 mmHg).

Raili Kauppinen

Pudotus uusien lääkkeiden lukumäärässä

Yhdysvaltojen lääkevalvontavirasto (FDA) hyväksyi vuonna 2005 vain 20 uutta lääkettä, kun lukumäärä vuonna 2004 oli 36. Vuonna 1996 uusia lääkkeitä hyväksyttiin peräti 52, mutta sen jälkeen määrä on vähentynyt jyrkästi. Kymmenvuotisjaksolla 1996-2005 uusien lääkkeiden kehittelyyn käytetty rahamäärä on kuitenkin kaksinkertaistunut, samoin varhaisessa kehitysvaiheessa olevien lääkeaihioiden määrä. Potilastutkimuksiin ja kliiniseen käyttöön uutuuksista on edennyt vain pieni osa. Satsaukset bioteknologiaan ovat vieneet tutkimusresursseja, mutta tulokset ovat olleet vaatimattomia. Viime vuosien lukuisat lääketehtaiden fuusiot ja niitä seuranneet leikkaukset tutkimustoiminnoissa ovat myös keskeyttäneet monien lääkeuutuuksien kehittelyn.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lintuinfluenssaviruksen lääkeresistenssistä lisätietoa

Tällä palstalla on äskettäin käsitelty lintuinfluenssaviruksen (H5N1) oseltamiviirihoitoa (Tamiflu, Roche) vastaan kehittyvää resistenssiä (SLL 2005;60:5129). Lääkkeellä (annos 75 mg x 2) on nyt hoidettu kahdeksaa lintuinfluenssapotilasta Vietnamissa. Heistä kaksi kuoli. Näiden potilaiden virus kehitti oseltamiviirihoidon aikana resistenssin lääkkeeseen. Samanlainen tapaus on jo julkaistu aikaisemmin Vietnamissa. Tutkijat epäilevät, että oseltamiviirin suositeltu hoitoannos on liian pieni, jolloin viruksen lisääntyminen voi jatkua ja resistenssin kehittymisen vaara kasvaa. Myös lääkkeen farmakokinetiikka saattaa muuttua vaikeasti sairailla, joilla esiintyy mm. ripulia. Tutkijat ehdottavat oseltamiviirin hoitoannoksien nostamista, hoitoaikojen pidentämistä ja muiden viruslääkkeiden lisäämistä lääkehoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030