Vuoden tiedeartikkeli -palkinnon voitti alkuperäistutkimus Maahanmuuttajien lapsilla on Suomessa paljon autismikirjon häiriöitä.

Artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, lastenneurologi Mirjami Jolma yllättyi tunnustuksesta.

– Olen hämmentynyt, sillä en edes tiennyt, että tällainen kilpailu on.

Tutkimuksen keskeinen tulos on, että yhdeksän kymmenestä vaikeasti autistisesta lapsesta pääkaupunkiseudulla tulee maahanmuuttajaperheestä.

Afrikasta ja Lähi-idästä muuttaneiden äitien lapsilla on noin 50-kertainen vaikean autismin riski verrattuna suomalaistaustaisten äitien lapsiin.

Kun Jolma työskenteli erikoistuvana lääkärinä Husin Uuden lastensairaalan autismiyksikössä, saattoi mennä parikin viikkoa ilman, että potilaissa oli yhtään suomenkielistä perhettä.

Tästä heräsi ajatus tutkia ilmiön yleisyyttä ja syitä.

Geneettinen tausta tai kulttuuri ei selitä tulosta, eikä autismiin ole yhtä syytä.

D-vitamiinin puutos vahvin ehdokas

Vahvin ehdokas selitykseksi näyttäisi olevan D-vitamiinin puute alkuraskaudessa. Sitä tulisi Jolman mukaan tutkia lisää.

Uudessa autismin Käypä hoito -suosituksessa mainitaan näyttöä olevan siitä, että äidin raskausaikainen D-vitamiinin puute lisää lapsen autismiriskiä.

D-vitamiinia tarvitaan sikiön aivojen rakentumiseen ja äidin immuunijärjestelmän normaaliin toimintaan, mutta mekanismeja ei tunneta riittävästi.

Autismia ilmenee muissakin Pohjoismaissa ja Kanadassa enemmän maahanmuuttajien lapsilla. Lisäksi maahanmuuttajanaisilla on Suomessa todettu D-vitamiinivajetta.

D-vitamiiniteorian puolesta puhuu sekin, että loppuvuodesta syntyneet lapset ovat yliedustettuina autismikirjon diagnoosin saaneissa.

Jolma työskentelee osastonylilääkärinä Päijät-Hämeen keskussairaalassa, jossa on otettu käytännöksi mitata pieniltä autistisilta lapsilta D-vitamiinitasot. Maahanmuuttajaperheiden lapsilta paljastuu usein D-vitamiinin puute, vaikka he ovat saaneet suositellun vitamiinilisän.

– Suositus ei ainakaan näille lapsille tunnu riittävän.

Jolma toivoo keskustelua siitä, ovatko nykyiset suositukset koko väestölle riittäviä ja pitäisikö äitiysneuvoloissa tarkistaa D-vitamiinitaso tietyiltä väestöryhmiltä.

Maahanmuuttajilta tuli yhteydenottoja

Tutkimustulosten uutisoinnin jälkeen Jolma on saanut monta yhteydenottoa maahanmuuttajilta.

– He olivat onnellisia, että joku tuo tätä asiaa esiin. Suomen maahanmuuttajapiireissä ilmiö on tunnistettu ja ihmetelty, mistä se voisi johtua.

On perheitä, joissa voi olla kaksi tai kolme vaikeasti autistista lasta. Voisiko D-vitamiini olla keino vaikuttaa siihen, ettei seuraavalle lapselle tulisi samaa ongelmaa?

Terveydenhuollon käytäntöihin tutkimus ei näytä vielä vaikuttaneen.

– Siihen olen vähän pettynyt. En ole saanut tietoa, että tätä olisi laajasti otettu huomioon.

Maahanmuuttajaperheiden lasten lähettäminen autismitutkimuksiin näyttää viivästyvän, kun oletetaan, että poikkeava käyttäytyminen tai viiveinen kehitys johtuisi kulttuuri- tai kieliongelmista.

Maahanmuuttajaperheet, joissa on vaikeasti autistisia lapsia, tarvitsisivat Jolman mukaan enemmän tukea.

Kirjoitus julkaistiin Lääkärilehdessä 7. joulukuuta 2022. Vuoden kirjoituksen valitsi lehden toimitusneuvosto.

Palkinto meni neljän hengen kirjoittajajoukolle. Muut kirjoittajat ovat LuK Mikko Koivu-Jolma, LT, lastenneurologi Anne Sarajuuri ja dosentti, lastenneurologi Raija Vanhala.

Kunniamaininnan kilpailussa saa katsausartikkeli Mitä tehdä, kun aikuisen keuhkokuume ei parane antibioottihoidosta huolimatta? Sen kirjoitti professori, ylilääkäri Heikki Koskela Itä-Suomen yliopistosta ja Kysistä.