Vaikeita selittää
Vuoden tiedeartikkeli avaa pitkittyneitä kehollisia oireita infograafien avulla.
Hyvät kuvat motivoivat tekemään katsauksen, kertoo ensimmäinen kirjoittaja, ylilääkäri Helena Liira . Lääkärilehden toimitusneuvosto valitsi Liiran, Markku Sainion ja Hélène Virrantauksen katsauksen Pitkittyneiden kehollisten oireiden hoito – mitä uutta? vuoden 2023 parhaaksi tiedeartikkeliksi.
Kuvat lainattiin Lancetista sekä alan oppikirjasta, ja niistä teetettiin suomenkieliset versiot.
– Toivon, että laadukkaat infograafit auttavat lääkäreitä käytännön työssä, kun he puhuvat pitkittyneistä oireista potilaiden kanssa, Liira sanoo.
Hän on törmännyt selittämisen vaikeuteen myös omassa työssään.
Liira on yksi aihepiirin uranuurtajista Suomessa. Hän oli perustamassa maan ensimmäistä aiheeseen keskittyvää poliklinikka, joka aloitti Husissa viisi vuotta sitten. Sinne on keskitetty myös long covid -potilaiden hoito. Sainio johtaa klinikkaa, ja Virrantaus työskentelee siellä osastonlääkärinä.
Tavallisia esimerkkejä pitkittyneistä kehollisista oireista ovat krooninen väsymys, fibromyalgia, krooninen kipu, ärtyvä suoli ja ympäristöherkkyys. Osa täyttää toiminnallisten häiriöiden diagnostiset kriteerit.
Selittämisen haaste liittyy siihen, että oireet ovat monitekijäisiä eli niille ei ole yhtä selkeää syytä ja täsmällistä hoitoa. Vuorovaikutus ja lääkäriltä saatava informaatio ovat olennaisia hoidon onnistumisen kannalta.
Artikkelin mukaan pitkittyneet oireet voi ymmärtää niin, että liiallisen kuormituksen seurauksena stressijärjestelmien säätely on häiriintynyt eikä palaudu normaalisti. Esimerkiksi pitkittyneessä koronassa on yleensä taustalla yksilöllisiä psykologisia ja sosiaalisia stressitekijöitä.
– Laukaiseva tekijä voi olla virusinfektio, jonka oireita muut tekijät pahentavat. Siksi hoidossa ei voi keskittyä vain virukseen, selittää Liira.
Latautunut kenttä
Toiminnallisiin häiriöihin liittyy Liiran mukaan ikävää vastakkainasettelua. Latautuneisuus on yksi syy, miksi artikkelissa päätettiin käyttää neutraalimpaa ja kuvaavampaa termiä.
Artikkelin keskeinen anti Liiran mielestä on infograafien lisäksi biopsykososiaalisen selitysmallin avaaminen, jota suositellaan otettavaksi laajasti käyttöön potilastyössä. Malli havainnollistaa, miten biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät kaikki yhdessä vaikuttavat oireisiin.
Se ei ole kaikkien mieleen.
– Potilasjärjestöt ajavat voimakkaasti biomedikaalista selitysmallia eli sitä, että oireille olisi yksi selkeä syy. Tutkimustiedon valossa se ei näytä todennäköiseltä. Esimerkiksi kroonista väsymysoireyhtymää on tutkittu jo 40 vuotta, eikä sen aiheuttajasta vieläkään ole yhtenäistä näkemystä, sanoo Liira.
Hän uskoo, että konflikti liittyy potilasryhmän muita heikompaan asemaan. Esimerkiksi vakuutuslääketiede ei kohtele toiminnallisia häiriöitä samoin kuin muita sairauksia, eivätkä potilaat ole oikeutettuja sosiaalivakuutuksen etuihin.
Liiran mielestä ne tulisi tunnustaa sairauksiksi siinä missä muutkin.
Paljon kiinnostusta
Liirasta olisi toivottavaa, että kaikki lääkärit niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa ymmärtäisivät pitkittyneitä oireita nykyistä paremmin.
– Tämä on iso sairausryhmä, jonka potilaat eivät välttämättä saa hyvää hoitoa. Hoito vaatisi jatkuvuutta ja mielellään kokeneita lääkäreitä, mutta sitä ei tällä hetkellä ole tarjota perusterveydenhuollossa.
Artikkelin ilmestymisen jälkeen Liira on saanut kollegoilta valtavasti luentopyyntöjä. Hänestä se on ilahduttavaa.
– Aihe on kuitenkin mutkikas, eikä selviä yhdellä luennolla tai artikkelillakaan. Sitä pitäisi opiskella mielellään ihan perusopinnoista lähtien.
Suomessa toimii Husin pitkittyneiden oireiden poliklinikan lisäksi vain toinen vastaava, joka avattiin Tyksiin vuosi sitten.
– Kysymys on, miten saataisiin niihin kertynyttä osaamista paremmin levitettyä. Tarvittaisiinko lisää klinikoita? Liira pohtii.
Husin poliklinikalla on käynnissä parhaillaan kaksi kohorttitutkimusta, joista voi odottaa tuloksia lähiaikoina. Käynnissä on myös vuorovaikutukseen pureutuva tutkimus, joka tarkastelee palkitussa artikkelissa esiteltyjen kuvien vaikutusta.
