Tuuppaamalla terveyttä
On monta tapaa muokata ympäristöä niin, että ihminen tekee automaattisesti parempia valintoja.
Perinteiset terveyden edistämisen keinot, kuten tiedon jakaminen, uusien käyttäytymismallien opettelu ja motivointi, kohdistuvat tietoiseen käyttäytymisen säätelyyn. Tällaisten interventioiden vaikutukset jäävät kuitenkin usein vaatimattomiksi, kirjoittavat Marjukka Kolehmainen ym. Lääkärilehdessä nyt julkaistavassa katsauksessa.
Merkittävä osa käyttäytymisestä on automaattista ja ympäristön ärsykkeiden ohjailemaa, eikä perustu tietoiseen harkintaan toiminnan seurauksista. Valinta- ja toimintaympäristöllä on ratkaiseva vaikutus siihen, miten yksilö ylipäätään voi vaikuttaa omiin elintapoihinsa ja kuinka paljon tietoista päätöksentekoa se häneltä vaatii.
Ihmisten valintoihin vaikuttaminen heidän tiedostamattaan on ollut markkinoinnissa arkipäivää jo kauan. Vastaavia keinoja on alettu hyödyntää niin ikään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tähän pyrkii käyttäytymistieteistä juontava toimintamalli tuuppaus (nudging).
Tuuppauksessa muutetaan elinympäristöä ja sen vihjeistöä niin, että terveyttä edistävät vaihtoehdot ovat helppoja, houkuttelevia ja sosiaalisesti hyväksyttäviä. Valinnanvapauteen ei kuitenkaan puututa. Kuvaava esimerkki on lautaskoon pienentäminen, jolloin ruokaa otetaan automaattisesti vähemmän. Terveellinen vaihtoehto voidaan myös asettaa oletusvaihtoehdoksi tai muita näkyvämmin esille. Hissin hidastaminen taas tekee portaista entistä houkuttelevamman valinnan.
Menetelmä on tehokas ainakin lyhyellä tähtäimellä. Pitkän tähtäimen vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimusta. Tuuppaus on myös tasa-arvoista – se tuo terveyttä edistävät vaihtoehdot yhtäläisesti kaikille. Mikä parasta, vaikutukset näyttävät olevan suurimpia siellä, missä tarvekin on suurin.
Kolehmainen M, Poutanen K, Absetz P, Karhunen L. Tuuppaamalla terveyttä: vihjeet vaikuttavat valintoihin. Suom Lääkäril 2019;74:811–5.
Kuva: Fotolia
Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 13/2019.
