Lääketieteen lisensiaatti Piritta Setälän Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin sairaalan ulkopuolisten elvytysten epidemiologiaa Pirkanmaan alueella. Samalla määritettiin elvytyksen tehokkuuteen tai tuloksettomuuteen vaikuttavia tekijöitä, sekä elvytyksestä aiheutuvia elvytysvammoja. Lisäksi tutkittiin ensihoidon aikana laskettavan yksinkertaisen riskipisteytyksen hyötyä kriittisesti sairaan potilaan sairaalahoitojakson ennusteen arvioinnissa.

Vuoden tutkimusjakson aikana sydänpysähdysten ilmaantuvuus oli Pirkanmaalla 52 tapausta 100 000 asukasta kohden.

Potilaan selviämiseen liittyviä hyviä ennustekijöitä olivat sivullisen aloittama maallikkoelvytys ennen ensihoidon saapumista paikalle sekä defibrilloitava rytmi. Setälän aineiston joukosta ei kuitenkaan aloitettu elvytystä 34 potilaan kohdalla, koska he eivät todennäköisesti olisi selviytyneet. Joka neljännen kohdalla elvytys lopetettiin varhain olemattoman kokonaisennusteen vuoksi.

Setälän tutkimista tapauksissa kaikkiaan 14 prosenttia potilaista selviytyi sydänpysähdyksestä. Euroopassa vain noin 10 prosenttia selviytyy kotiin sairaalahoidosta sydänpysähdyksen jälkeen. Suomessa selviytyneiden osuus nousi 19 prosenttiin, kun osittaisten elvytysyritysten osuus vähennettiin aineistosta.

– Huomattavaa on, että maailmalla raportoiduissa selviytymisluvuissa ei huomioida osittaisia elvytysyrityksiä, ja tämä voi sekä johtaa eroihin alueellisissa selviytymisluvuissa että peittää todellisten selviytymislukujen nousun hoitomuotojen parantuessa, toteaa väitöskirjan tekijä, lääkärihelikopterissa työskentelevä ensihoitolääkäri Piritta Setälä tiedotteessa.

Elvytysvammoja vähemmän

Pirkanmaalaisilla oli myös vähemmän elvytyksestä aiheutuneita vammoja verrattuna viimeisimpiin tutkimuksiin Euroopassa. Tyypillisimmät vammat olivat kylkiluunmurtuma ja rintalastan murtuma. Elvytysvammojen riski lisääntyy miessukupuolen, korkeamman iän ja julkisella paikalla tehdyn elvytyksen takia.

Ensihoidon aikana tehtävä riskipisteytys ennusti potilaan kuolleisuutta sairaalahoitojakson aikana riippumatta potilaan iästä tai sairauksista.

Setälän päätelmässä todetaan, että tulosten yhdenmukaisuus ja vertailtavuus paranisi, jos osittaiset elvytysyritykset raportoitaisiin kunnolla. Painantaelvytyksen laatudata tulisi liittää elvytyksen aikaisten menetelmien vertailuun. Hoitoketjussa pitäisi huomioida elvytysvammat ja niihin liittyvät riskitekijät. Lisäksi yksinkertainen ensihoidon riskipisteytys voi soveltua riskinarvioinnin työkaluksi kenttäolosuhteissa kriittisesti sairaan potilaan jatkoennusteen arviontiin.

LL Piritta Setälän anestesiologian ja tehohoidon oppialaan kuuluva väitöskirja Out-of-Hospital Cardiac Arrest and the Critically Ill Pre-Hospital Patient: Factors Affecting Cardiopulmonary Resuscitation and Patient Outcomes tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina.

Kuva: Fotolia