Ympäristömykobakteerin aiheuttama imusolmuketulehdus on kiusallinen, mutta vaaraton, kirjoittavat Antti Kontturi ym. Lääkärilehdessä.

Lapsilla tulehdus ilmenee yleensä pattina kaulan alueen imusolmukkeessa. Patti ei arista tai kuumota, eikä siihen liity kuumeilua tai merkittävää tulehdusarvojen nousua.

Tulehduksen hiljalleen edetessä imusolmuke nekrotisoituu, kudos hajoaa ja kaulalle kehittyy märkäkertymä, joka voi erittää märkää jopa useiden viikkojen ajan.

Lapsen yleiskunto pysyy hyvänä, ja tulehdus paranee itsekseen. Patin kohdalle jää hiljakseen vaaleneva arpi.

Jos tauti tunnistetaan varhaisessa vaiheessa, kokenut korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkäri voi harkita imusolmukkeen poistoa. Tämä voi nopeuttaa paranemista, mutta toimenpiteeseen liittyy kasvohalvauksen riski.

Mikrobilääkkeiden hyödyistä ei puolestaan ole näyttöä, eikä niitä ole syytä käyttää.

Usein pelkkä seuranta ja perheen kanssa keskusteleminen riittävät. Lapsi voidaan ohjata plastiikkakirurgin arvioon, jos tulehduksesta jäänyt arpi huolestuttaa.

Ympäristömykobakteereita esiintyy maaperässä ja vesistöissä, ja altistuminen niille on jatkuvaa. Lasten epäkypsä immuunipuolustus lisää ympäristömykobakteeritulehduksen riskiä, mutta viljelyvarmistettuja tapauksia on Suomessa alle 5-vuotiailla vain noin 10 vuosittain.

Lasten mykobakteeri-infektiot ovat lisääntyneet BCG (Bacillus Calmette-Guérin) -rokotusohjelman loputtua, mutta perusterveen lapsen sairastumisriski on edelleen pieni, eikä rokotteen käyttäminen taudin ehkäisyyn kannata.

Tartunta saadaan todennäköisesti suun tai hengitysteiden limakalvojen kautta, esimerkiksi hampaiden puhkeamisen aikaan. Riskiä lisännevät eläinkontaktit ja veden äärellä asuminen.

Lähde: Kontturi A, Nokso-Koivisto J, Lyly A, Salo E. Lapsen kaulapatti – milloin epäillä ympäristömykobakteeritulehdusta. Suom Lääkäril 2019;74:1193–1197.

Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 19/2019.

Kuva: Fotolia