Lääkäreille ja avustavalle henkilökunnalle annettava jatkuva koulutus aseptiikan periaatteista on potilasturvallisuuden vuoksi tärkeää, kirjoittavat Esa Rintala ja Tiina Kurvinen Lääkärilehdessä.

Aseptiikka tarkoittaa ennen ja jälkeen toimenpiteen sekä toimenpiteen aikana tehtäviä toimia, joilla suojellaan potilasta omien ja ympäristöstä tulevien mikrobien aiheuttamalta kontaminaatiolta.

Hyviä aseptisia käytäntöjä tulisi noudattaa myös pientoimenpiteissä hoitoon liittyvien infektioiden välttämiseksi.

Pientoimenpiteitä ovat yleensä ilman yleisanestesiaa ja osastohoitoa tehtävät toimenpiteet, joissa rikotaan ihoa tai limakalvoja tai kajotaan steriiliin ruumiinosaan.

Esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä ovat selkäydintilaan kohdistuvat toimenpiteet, verisuonikanyylin asettaminen, luomen poisto ja virtsarakon katetrointi.

Yhdenmukaiset, kansalliset suositukset aseptiikan pelisäännöistä olisivat tarpeen. Kirurgisista pientoimenpiteistä on Suomessa käytössä lääketieteen opiskelijoiden opetusmateriaalia sekä sairaalakohtaisia ohjeita, mutta ei kansallista ohjeistusta.

Kansainvälisetkin ohjeet koskevat usein steriilejä toimenpiteitä yleisesti.

Aseptisen tekniikan keskeisiä osa-alueita ovat käsien puhdistus, henkilökohtaiset suojaimet, potilaan valmistelu toimenpiteeseen ja aseptisen toimenpidealueen luominen ja ylläpito.

Olennaisia ovat myös turvallinen toimenpidetekniikka, turvallisen ja puhtaan toimenpideympäristön luominen sekä tarvikkeiden asianmukainen huolto.

Lähde: Rintala E, Kurvinen T. Pientoimenpiteiden aseptiikka. Suom Lääkäril 2019;74:1944–48.

Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 36/2019.

Kuva: Adobe/AOP