Markkinoille tulee koko ajan terveysteknologian tuotteita, joilla mitataan yksilön fyysistä tai henkistä kuormitusta, fyysistä aktiivisuutta, voimavaroja tai energiatasoa tai palautuneisuutta ja palautumiskykyä sekä unen määrää ja laatua. Työterveyshuoltokin voisi hyödyntää mittarien tuottamaa tietoa, lakisääteiset rajoitteet huomioon ottaen. Tähän pääsemiseksi on kuitenkin saatava lisää tietoa mittaamisen hyödyistä ja vaikuttavuudesta, kirjoittaa Arja Uusitalo Lääkärilehdessä.

Seurantalaitteiden tarkkuus, toistettavuus ja pätevyys eivät usein ole tiedossa, ja tutkimusnäyttöä mittarien käytön hyödyistä ja vaikuttavuudesta on hyvin vähän. Tutkimustyössä ja ammattimaisessa toiminnassa käytön pitää olla hallittua ja osaavaa.

Aktiivisuusmittarien avulla on järjestelmällisen katsauksen mukaan pystytty lisäämään käyttäjien liikkumista. Ei kuitenkaan ole tutkimuksia siitä, miten aktiivisuusmittarien käyttö tai sykkeen ja sykevaihtelun mittaaminen auttaisi säätelemään työkuormitusta.

Lähde: Uusitalo A. Työntekijän kuormittumisen ja palautumisen mittaaminen työterveyshuollossa. Suom Lääkäril 2017;72:2893–7.

Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 49/2017.