Uutiset

Aivoinfarktipotilaiden elämänlaadun arviointi antaa potilaan voinnista lisätietoa

Vaikka masennukseen viittaavia oireita esiintyi potilailla huomattavan vähän, niillä todettiin olevan selkeä yhteys heikoksi koettuun elämänlaatuun.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1
Kansikuva

Aivoinfarktipotilaiden elämänlaadun arviointi antaa potilaan voinnista lisätietoa, jota perinteisillä neurologisilla arviointimenetelmillä ei saada esille, kertoo Sari Numminen väitöstutkimuksessaan.

Elämänlaadun arvioiminen terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa ei kuitenkaan ole vielä systemaattista, joten sitä tulee tehostaa.

Liuotushoidon saaneet potilaat toipuivat aivoinfarktista hyvin. Huolimatta hyvästä fyysisestä kuntoutumisesta ja toimintakyvyn palautumisesta potilaat kokivat elämänlaadun alentuneeksi energian osa-alueella, jolla kartoitetaan lähinnä sitä, kuinka väsyneeksi ihmiset tuntevat itsensä eri tilanteissa.

Vaikka masennukseen viittaavia oireita esiintyi aineistossa huomattavan vähän, niillä todettiin olevan selkeä yhteys heikoksi koettuun elämänlaatuun. Myös sairastumisen alkuvaiheessa todetuilla kielellisillä oireilla todettiin yhteys heikkoon elämänlaatuun.

Muita elämänlaatua heikentäviä tekijöitä olivat keskimääräistä pidempi akuuttivaiheen sairaalassaoloaika sekä se, että potilaalla todettiin tilavuudeltaan suurikokoinen infarkti vielä vuosi sairastumisen jälkeen.

Vaikea-asteinen aivoinfarkti, heikentynyt itsenäinen toimintakyky ja infarktin aiheuttama suuri haitta olivat yhteydessä heikkoon elämänlaatuun. Myös kuntoutustarve oli yhteydessä potilaan heikkoon elämänlaatuun.

Lue myös

Tutkimukseen osallistuneille potilaille tehtiin aivojen kuvantamistutkimuksia, neurologisia arviointeja sekä kielellinen arviointi ja kartoitettiin heidän mielialaansa liittyviä mahdollisia muutoksia. Elämänlaatua arvioitiin itsearviointimenetelmän avulla kuusi kuukautta ja vuosi sairastumisen jälkeen.

FM Sari Nummisen väitöskirja Ensimmäisen aivoinfarktin sairastaneiden liuotushoidon saaneiden potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu – kliininen seurantatutkimus tarkastetaan Tampereen yliopistossa 22. helmikuuta.

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030