Hengityslihasten voiman mittaus maksimaalisten sisään- ja uloshengityspaineiden avulla

Maksimaaliset staattiset sisään- ja uloshengityspaineet kuvaavat hengityslihasten voimaa. Ne ovat alentuneet neuromuskulaarisissa sairauksissa. Maksimaalisen sisäänhengityspaineen arvoihin vaikuttavat myös sisäänhengityslihasten vauriot, voimakas hyperinflaatio, vaikea rintakehän epämuotoisuus, pitkäaikainen steroidihoito ja rauhoittavat lääkkeet. Maksimaalinen uloshengityspaine on tärkeä tekijä yskäisyrefleksissä; sen aleneminen saattaa olla syynä yskimiskyvyn puuttumiseen ja eritteiden kertymiseen keuhkoputkiin.

Juha Karvonen Seppo Saarelainen Markku M. Nieminen

Ulkusperforaation esiintyvyys ja hoitotulokset: selvitys OYKS:n kirurgian klinikan potilaista

Ulkusperforaatio on äkillinen maha-suolikanavan katastrofi, jonka leikkaushoidosta on ratkaisu tehtävä nopeasti. Tavallisesti perforaation päällimmäinen oire on voimakas äkillinen parietaalinen kipu, joka muuttuu peritoniitin kehittyessä jatkuvammaksi ja terävämmäksi ja leviää ylävatsalta koko vatsaan. Kolmella neljäsosalla potilaista voidaan todeta kliiniset peritoniitin oireet sekä ilmaa vapaassa vatsaontelossa perforaation merkkinä. Ulkusperforaation hoito on lähes aina leikkaus, ja nopean diagnosoinnin ja tehokkaan hoidon myötä ennuste on varsin hyvä.

Jyrki Mäkelä Tuula Jokiniemi Seppo Laitinen

Varjoainekuvaus ja sytologinen tutkimus maitotiehyen vuodon syyn selvittelyssä

Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa tutkittiin 149 potilasta maitotiehyen varjoainekuvauksella yhdestä tai useammasta maitotiehyestä tulevan vuodon syyn selvittämiseksi. Heistä kuudelta löytyi karsinooma ja yhdeksältä tiehyensisäinen papillooma. Papillomatoosi, fibrokystinen tauti, duktektasia, fibroosi, fibroadenooma tai tulehdus todettiin eritteen syyksi 34 potilaalla.

Ari Karttunen Jukka Merikanto Matti Kallioinen Heikki Kiviniemi

Tunnistatko depression?

Depressio on yksi yleisimmistä psyykkisistä sairauksista. Hoitamattomana se aiheuttaa paljon tarpeetonta kärsimystä: ihmisen psykososiaalinen taso heikkenee, hänelle koituu taloudellisia menetyksiä, hän sairastuu ruumiillisesti ja kuihtuu, ja varsinkin vanhukset tarvitsevat usein laitoshoitoa depression vuoksi. Asiantuntijoiden mukaan valtaosa masennuksesta kärsivistä potilaista hoidetaan nykyisin väärin - tai heitä ei hoideta lainkaan. Suurin ongelma hoidossa on se, etteivät terveyskeskusten yleislääkärit tunnista depressiota, vaan lääkitsevät niitä oireita, joita potilas valittaa. Esimerkiksi unettomuutta ja väsymystä valittava potilas saa helposti unilääkereseptin ja näiden lääkkeiden käytöstä voi tulla jatkuva hoito ilman, että perussairaus välttämättä yhtään paranee.

Teuvo Koskinen

Röntgentutkimusten säteilyannokset ja kuvan laatu EY-suositusten mukaisiksi

Euroopan yhdentyminen on tuonut tarpeen röntgentutkimusten teknisestä vertailemisesta ja yhdenmukaistamisesta. Ensimmäiset EY-suositukset on tässä mielessä annettu. Vuoden 1992 alussa voimaan tuleva uusi säteilylaki edellyttää laadunvalvonnan järjestämistä lääketieteellisten röntgentutkimuslaitteiden ja -välineiden toimintakunnon varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Potilaiden saamien säteilyannosten mittaukset ja kuvan laadun arviointi sekä vertailu EY-suosituksiin paljastavat, ovatko röntgentutkimuksista aiheutuvat säteilyannokset tarpeettoman suuret tai onko kuvan laatu tavanomaista huonompi.

Ritva Havukainen

Talvimasennuksen kirkasvalohoito

Talvisin toistuvan masennustilan, talvimasennuksen, oireet alkavat yleensä lokakuussa, voimistuvat muutamien viikkojen ajan ja hellittävät keväällä. Talvimasennuksen oireet ovat samankaltaisia kuin vakavan masennustilan oireet yleensäkin, mutta lisäksi potilaat esimerkiksi nukkuvat tavallista enemmän, ja heidän ruokahalunsa kasvaa. Talvimasennuksesta kärsiviä potilaita on alettu hoitaa kirkkaalla valolla. Sen depressiota lievittävää vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta hoito on otettu käyttöön monissa maissa.

Timo Partonen

Säästötoimet kansanterveystyössä

Kunnat ja kuntainliitot säästävät tinkimällä mm. sijaisten käytöstä sekä laite- ja tarvikemenoista, ilmenee sosiaali- ja terveyshallituksen suorittamasta tiedustelusta. Suhteellisesti eniten on karsittu avohoidosta ja sen sisällä työterveydenhuollosta, terveyskasvatuksesta ja -neuvonnasta sekä hammashoidosta. Vaikka säästöt ovat lopulta olleet suhteellisen vähäisiä, on niillä vaikutuksia kuntalaisten kannalta. Kuntien tavoitteena on edelleen nykyisten palvelujen määrän ja tason turvaaminen. Tämä merkitsee jatkossa menojen karsinnan lisäksi asiakasmaksujen korotuksia ja uusien maksujen käyttöönottoa.

Tuire Sihvo

Uusi säteilylaki voimaan 1.1.1992

Uusi säteilylaki tuo muutoksia säteilyannosrajoihin, sädelomakäytäntöön ja säteilylle altistavaa työtä tekevien henkilöiden terveyden tarkkailuun. Työ- ja potilasturvallisuutta tehostetaan säteilylaitteiden pakollisella laadunvalvonnalla ja tyyppitarkastuksilla. Naisten sädetutkimuksissa noudatetun 10 päivän säännön korvaa uusi menettelytapa.

Olavi Pukkila

Elvytyksestä yleinen kansalaistaito - SPR:n kampanja lähtenyt käyntiin

Suomen Punaisen Ristin kampanja suomalaisten elvytystaidon parantamiseksi on lähtenyt alkuun. SPR:n järjestämiä kursseja on pidetty jo kymmeniä eri puolilla maata. Kampanjaa tukevat Suomen Kardiologinen seura ja Sydäntautiliitto, ja siihen osallistuvat monet kansalaisjärjestöt, mm. Lions-yhdistys on ottanut elvytyskurssit tämänvuotiseen ohjelmaansa. Käytännön järjestelyistä vastaavat SPR:n 650 paikallisosastoa. Raha-automaattiyhdistykseltä on saatu varoja mm. kurssien materiaalihankintoihin.

Eeva Pekari

Kuntien terveyspalvelut uuteen järjestykseen

Terveydenhuollon toimintaperiaatteiksi ovat lisääntyvässä määrin muodostumassa tulosvastuu ja palvelujen tuottajien välinen kilpailu. Kirjoittaja esittää vision, jossa kuntien luottamushenkilöiden tehtävänä on määritellä palvelujen käyttäjien tarpeet sekä rajata niiden tyydyttämiseen käytettävät varat ja virkamiehille kuuluu sen jälkeen etsiä kuntalaisten etua parhaiten palvelevat ratkaisut. Palvelut hankitaan sieltä, mistä ne edullisimmalla hinta-laatusuhteella saadaan. Palvelujen tuottamisvastuun sijasta kunta ottaisi niiden järjestämis- ja kilpailuttamisvastuun.

Kalevi Lauslahti

Kiinnostaako Eurooppaa terveys?

Koska terveyteen liittyvät ongelmat Euroopan alueella ovat monelta osin yhteisiä, voisi kuvitella, että niiden ratkaisemiseksi tehtäisiin paljon yhteistyötä eri maiden kesken. Yhteistyötä tehdäänkin, mutta foorumista riippuen varsin erilaisista lähtökohdista ja erilaisin painotuksin. Terveyttä koskevaa asiantuntemusta lienee eniten Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimistolla, arvoihin ja oikeuksiin voi vaikuttaa Euroopan neuvoston kautta, mutta Euroopan yhteisön anti terveyteen liittyvissä kysymyksissä on toistaiseksi ollut melko vähäinen.

Harri Vertio