Hammaslääkärit Suomessa 1892-1991

Hammaslääketieteen opetus alkoi Suomessa sata vuotta sitten. Vuotta myöhemmin tuli voimaan laki hammaslääkärintoimen harjoittamisesta. Uusi laki antoi myös lääkärintutkinnon suorittaneelle oikeuden toimia hammaslääkärinä, eikä tätä oikeutta rajoitettu ennen kuin 1930-luvulla. Viime vuonna Suomessa oli hammaslääkäreitä asukasta kohden kolmanneksi eniten koko maailmassa. Nyt hammaslääkärit kysyvät, olisiko lääketieteen ja hammaslääketieteen raja-aidat syytä jälleen kaataa.

Anne Nordblad

ETA-sopimus kieltää edellyttämästä kohtuuhintaa myyntilupaa myönnettäessä: Lääkkeiden hintoja ja lääkekustannuksia esitetään säänneltäväksi sairausvakuutuksen avulla

Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä lääkelain ja sairausvakuutuslain muutosesitykset, jotka ennakoivat melkoisia muutoksia lääkkeiden hintasääntelyyn ja sairausvakuutusjärjestelmään. Muutokset sysäsi liikkeelle ETA-sopimus, joka edellyttää nykyisen lääkelain muuttamista: EY-direktiivien mukaan kohtuullinen hinta ei enää saa olla lääkevalmisteen myyntiluvan edellytyksenä. Niinpä lääkkeiden hintoja ja yhteiskunnalle koituvia lääkekustannuksia säänneltäisiin sen sijaan sairausvakuutuksen avulla siten, että sairausvakuutus korvaisi vain hinnaltaan kohtuulliset lääkkeet. Lainmuutokset tulisivat voimaan samaan aikaan kuin ETA-sopimus.

EKG-tutkimusten, spirometrioiden ja kliinisten kuormituskokeiden määrät Itä- ja Keski-Suomessa 1991

Vuonna 1983 tehtiin selvitys EKG-tutkimusten ja spirometrioiden määristä Itä-Suomen alueella, ja samanlainen tilasto kliinisistä kuormituskokeista kerättiin 1985. Uusi selvitys vuodelta 1991 osoittaa, että näiden tutkimusten väestöön suhteutetut määrät ovat kasvaneet vastaamaan aiemmin arvioitua tarvetta. Potilaskohtaisten tutkimusten tuotantojärjestelmä näyttää toimineen hyvin, eikä sitä kannata romuttaa uuden valtionosuusjärjestelmän tullessa.

Esko Länsimies

Nyt ajankohtainen opas Lääkäriliitosta: Tulosmittaus terveydenhuollossa

Kiristyvä kilpailu resursseista ja tulossa oleva valtionosuusuudistus ovat johtaneet siihen, että terveydenhuollon tulosten mittaus on yhä tärkeämpää. Lääkäriliitto on vastannut ajankohtaiseen haasteeseen laatimalla käsikirjan Tulosmittaus terveydenhuollossa. Siihen on koottu keskeiset käsitteet ja menetelmät tuloshakuista terveysstrategiaa varten. Oppaassa esitellään sekä suomalaisia että ulkomaisia tulosmittaushankkeita.

Yhteistyön haasteet psykiatrisen kuntoutuksen perustasolla

Mielenterveyslain mukaan mielenterveyspalvelut on ensisijaisesti järjestettävä avopalveluina. Psykiatriselle kuntoutukselle avohoitopainotteisuus luo uusia haasteita. Uuden kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annetun lain mukaan kunnissa tulee olla nimetty moniammatillinen kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on kuntoutuksen koordinoiminen ja kehittäminen paikallistasolla eri hallintokuntien yhteistyönä. Psykiatrisen avokuntoutuksen kehittäminen perustasolla tulee olemaan yksi paikallisen yhteistyöryhmän tehtävistä. Perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, mielenterveystoimen, työvoimatoimen ja Kansaneläkelaitoksen henkilökunnan käsityksiä psykiatrisesta kuntoutuksesta selvitettiin Iissä ja Yli-Iissä. Koulutuksen, konsultaatiomahdollisuuksien ja työnohjauksen merkitys tulee selvästi esille. Psykiatrista kuntoutusta pidettiin useimmin sosiaalisena ja hoidollisena yksilökeskeisenä kuntoutuksena, vähäisemmässä määrin ammatillisena tai perhekeskeisenä.

Jorma Kiuttu Tuovi Jokela Erkki Väisänen Helinä Hakko

Vastaanotolta poisjääminen varattua aikaa peruuttamatta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Helsingin terveydenhoitoasemalla selvitettiin potilaiden jäämistä pois lääkärien ja hammaslääkärien vastaanotoilta varattua aikaa peruuttamatta. Tyypillisin tällainen potilas oli miesopiskelija, jonka kotikunta oli Helsinki. Hän jäi pois hammaslääkärin vastaanotolta alkuviikosta ja aamuisin. Useimmat potilaat olivat muistaneet aikavarauksensa mutta jääneet silti tulematta. Potilaat ehdottivat poisjääntien määrän vähentämiseksi erilaisia sanktioita, kuten sakkomaksua.

Tuire Kaitila-Tarvainen Ville Laaka Timo Niemi Lauri Turtola

Proteiinin saannin rajoitus munuaisten kroonisen vajaatoiminnan hoidossa

Proteiinin ja fosfaatin saantia rajoittava ruokavalio on munuaisten kroonisen vajaatoiminnan perinteinen oireenmukainen hoito. Toistaiseksi on epäselvää, voidaanko tällä tavalla hidastaa tai estää munuaistautien etenemistä. Laajoja seurantatutkimuksia on parhaillaan käynnissä, ja lähivuosina selvinnee, onko ruokavaliohoito syytä aloittaa jo vajaatoiminnan varhaisvaiheessa. Nykyisten tietojen perusteella munuaispotilaan ei kuitenkaan ole syytä käyttää runsaasti eläinvalkuaista sisältävää ravintoa.

Jukka Mustonen

Lasten spirometriatutkimukset

Spirometriatutkimuksia voidaan tehdä lapsille 6-7 ikävuodesta lähtien. Niiden avulla saadaan objektiivista, monipuolista tietoa ventilaatiokyvystä. Esimerkiksi astman diagnostiikassa ja seurannassa spirometriatutkimus on keskeinen mutta lapsilla liian vähän käytetty menetelmä. Kuitenkin jotta tulos olisi luotettava, vaaditaan sekä tutkimuksen suorittajalta että tuloksen tulkitsijalta kokemusta.

Pekka Malmberg

Influenssaepidemioiden virologinen valvonta Suomessa

Molekyyliepidemiologinen ja -geneettinen tutkimus on nykyisin keskeinen osa influenssaepidemioiden virologista valvontaa. Yhdessä influenssadiagnostiikan ja perinteisten antigeenianalyysien kanssa se auttaa pitämään influenssarokotteet ajan tasalla.

Reijo Pyhälä Leena Kinnunen Niina Ikonen Tiia Forsten

Tupakkako vain tavallinen sepelvaltimotaudin vaaratekijä?

Tupakointi on tärkein yksittäinen ennenaikaista kuolevuutta ja sairastuvuutta aiheuttava ympäristötekijä länsimaissa. Tupakointiin liittyvästä kuolleisuudesta suurin osa aiheutuu sepelvaltimotaudista. Tupakoinnilla on ateroskleroosia kiihdyttävän vaikutuksensa lisäksi muitakin vähintään yhtä tärkeitä, mutta nopeammin ilmeneviä ja väistyviä vaikutuksia. Tupakointi lisää verihiutaleiden adheesio- ja aggregaatiotaipumusta, suurentaa plasman fibrinogeenipitoisuutta, pienentää kammiovärinäkynnystä ja nostaa sepelvaltimoiden supistumista suosivaa alfa-adrenergista tonusta. Siten ei olekaan ihme, että tupakointi näyttää lisäävän sydäninfarktin ja äkkikuoleman vaaraa enemmän kuin pelkän ateroskleroosin kiihtymisen perusteella voisi olettaa. Näiden haittojen nopeasta väistymisestä ilmeisesti johtuu se, että sydäninfarktin ja sydänkuoleman vaara pienenee nopeasti ensimmäisten 1-2 vuoden aikana tupakoinnin lopettamisen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Läpileikkaus 59-vuotiaiden turkulaisnaisten gynekologisesta anamneesista

Turussa on tehty selvitys vuonna 1932 syntyneiden, tutkimuksen aikaan 59-vuotiaiden naisten gynekologisista anamneeseista. 59-vuotiaan turkulaisnaisen kuukautiset alkoivat keskimäärin 13-vuotiaana. Hän on synnyttänyt keskimäärin kaksi lasta, joista ensimmäisen 24-vuotiaana. Joka neljäs on käyttänyt e-pillereitä, keskimäärin noin neljä vuotta. Kuukautiset loppuivat keskimäärin 50-vuotiaana. Joka neljänneltä on poistettu kohtu, ja hieman yli neljäsosa käyttää vaihdevuosiongelmiin tarkoitettua hormonikorvaushoitoa.

Juha Mäkinen Tuula Salmi Jouko Pirhonen Matti Grönroos Maarit Vuento

Sydänsairaudet ja ammattiautoilu: milloin ajolupa myönnetään?

Euroopan kardiologiseuran asiantuntijakomitea on Euroopan Yhteisön pyynnöstä laatinut suosituksen ammattiautoilijoiden sydänsairauksien vaikutuksesta ajoluvan myöntämiseen. EY:n tarkoitus on antaa suosituksen pohjalta direktiivi yhtenäistämään käytännön, joka tällä hetkellä on varsin kirjava. Suomen Kardiologista Seuraa edusti komiteassa dosentti Matti Halinen, joka seuraavassa esittelee suosituksen.

Matti Halinen

Ammattimaisten autonkuljettajien sydänsairauksien vaikutus ajolupaan Euroopan kardiologiseuran asettaman asiantuntijakomitean suositus

Raskaan ajoneuvon (kuorma-auton) tai linja-auton kuljettamislupaa ei tule myöntää eikä aiemmin myönnetyn luvan sallita jatkuvan EY:n direktiivin mukaan seuraavissa tilanteissa:

Aivosairaudet ja työkyvyttömyys

On selvää, että aivosairaudet synnyttävät suuria inhimillisiä ongelmia, mutta niiden vaikutus on myös yhteiskunnallisesti merkittävä. Työkyvyttömyyseläkkeellä kansaneläkejärjestelmässä ja työeläkejärjestelmässä olevista 13 %:lle eläke on myönnetty kehitysvammaisuuden, hermoston sairauksien ja aivoverenkiertosairauksien vuoksi. Tehokkailla ehkäisy-, hoito- ja kuntoutustoimilla voitaisiin vaikuttaa sekä eläkkeiden määrään että kestoon, joka eri sairausryhmissä on luonnollisesti erilainen. Vaikutus eläkekustannuksiin näkyisi eri sairausryhmissä eri tavoin.

Juha Liira Jari Kannisto Juhani Juntunen

Sopimusohjaus terveydenhuollossa - kokemuksia Yhdysvalloista

Terveydenhuolto Yhdysvalloissa on kallis ja sosiaalisesti eriarvoinen, mutta toiminnan tuottavuutta on järjestelmässä pystytty parantamaan tavoilla, joista voitaisiin kehittää sovellutuksia myös Suomen oloihin. Tällaisia ovat mm. kannustejärjestelmä ja sopimusohjaus, jota tässä esitellään yhden vakuutusyhtiön järjestelmien kautta.

Ilkka Vohlonen Robert Modrow Markku Pekurinen

Valtion talousarvioesityksen linjaukset kuin tilkkutäkistä: Missä viipyy kokonaisvaltainen keskustelu terveydenhuollon rahoituksesta?

Valtion talousarvioesityksen mukaan terveydenhuoltoa koskevat säästötoimet kohdistuvat ensi vuonna ennen kaikkea sairausvakuutusetuuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus valtion ensi vuoden budjettiesityksessä on 51,6 miljardia markkaa. Näyttävästi säästetään myös heikentämällä sosiaaliturvaa ja oikeutta päivähoitoon.

Kulutustavaroiden kemialliset terveysvaarat

Kemikaaleja on kaikkiaan käytössä noin 300 000, ja ihminen on päivittäin kosketuksissa noin 5 000 kemikaaliin. Kulutustavarat ovat tärkeimpiä kemikaalilähteitä, ja niiden kulutus on kasvussa. Kuluttajien suojana Suomessa on paljon määräyksiä kulutustavaroiden kemiallisesta koostumuksesta. Kulutustavaroiden aiheuttamat terveyshaitat voivat olla akuutteja myrkytyksiä, kemikaalikertymien aiheuttamia pitkäaikaisvaikutuksia, kuten syöpä tai erilaisia iho-oireita, ja lääkärin olisi käytännön työssään kyettävä tunnistamaan ne.

Eeva-Liisa Sainio Matti Hannuksela Riitta Jolanki Lasse Kanerva Leena Partanen

Valtakunnallinen suunnitelma ei enää anna yksityiskohtaisia ohjeita

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon on vahvistettu ensimmäinen uuden valtionosuusjärjestelmän mukainen valtakunnallinen suunnitelma. Nelivuotiskaudeksi laadittu suunnitelma poikkeaa monessa suhteessa edeltäjistään. Sitovista ja yksityiskohtaisista tehtäväryhmittäin annetuista ohjeista samoin kuin esimerkiksi henkilöstön määrän ja tehtävien ohjauksesta virkakiintiöin on luovuttu. Niiden sijasta siinä osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tärkeimpiä tavoitteita ja toimintaperiaatteita.

Sydänsairauksista aiheutuvat leikkausriskit ja niiden arviointi

Sydänpotilaiden ei-kardiologisista leikkaushoidoista päätettäessä joudutaan ottamaan huomioon perussairauden mahdollinen reagointi anestesian ja toimenpiteen aikana. Verenkiertoelimistön tilan yksinkertaiset perustutkimukset ovat suunnittelussa yleensä aina tarpeen, samoin tehostettu valvonta toimenpiteen aikana. Vaikeissa tapauksissa tarvitaan eri erikoisalojen edustajien yhteistyössä muodostama täsmällinen käsitys potilaan sydänsairaudesta sekä aina tieto potilaan omasta kannasta. Joskus toimenpiteen lykkääminen tai siitä luopuminenkin ovat paikallaan. Kirjoituksessa esitetään suuntaviivoja näiden ratkaisujen tueksi.

Juhani Partanen Markku S. Nieminen Markku Hynynen

Kaikukuvauksen avulla tehtävät invasiiviset gynekologis-obstetriset tutkimukset ja hoidot

Kaikukuvaustekniikka on laajentanut erityisesti obstetrisen diagnostiikan mahdollisuuksia. Kaikuohjauksessa voidaan myös tehdä polikliinisesti gynekologisia toimenpiteitä, jotka muutoin vaativat leikkauksen ja sairaalahoidon. Artikkelissa käsitellään lyhyesti yleisimmät naistentautien ja synnytysten erikoisalan kaikuohjauksiset invasiiviset tutkimukset ja hoidot.

Pertti Palo Olli Piiroinen