Melanooman ennuste

Kolmen saksalaisen yliopistokeskuksen melanooma-aineisto analysoitiin vuosilta 1970-87. Se käsitti kaikkiaan 2 495 ihon invasiiviseen pahanlaatuiseen melanoomaan sairastunutta potilasta, joiden primaarikasvain oli poistettu kokonaisuudessaan kirurgisesti. Monimuuttuja-analyysissä havaittiin kasvaimen paksuuden ("Breslow'n luokka") olevan tärkein ennustekijä tapauksissa, joissa kasvainsolukon leviämistä primaarikasvaimen ulkopuolelle ei havaittu. Clarkin invaasiotaso, jossa määritetään kasvaimen ulottuminen papillaariseen tai retikulaariseen verinahkaan tai ihonalaiseen kudokseen, jäi vähemmän merkitseväksi kuin kasvaimen sijainti tai potilaan sukupuoli. Kasvaimen paksuus oli käytännöllisesti kat-soen lineaarisesti kääntäen verrannollinen viiden vuoden kuluttua elossa olevien potilaiden prosenttiosuuteen.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 10/1993 Kommentteja

Miten hoitoaika psykiatrisella osastolla määräytyy

Hoitoyhteisönä toimivan suljetun psykiatrisen osaston hoitojaksojen pituus oli keskimäärin 63 päivää ja mediaani 40 päivää. Logistisen puumallin avulla todettiin, että pitkään yli 40 päivän hoitoon valikoituvat nuorimmat, sairaimmat, mutta myös yhteisöhoitoon motivoituneet potilaat. Yli 40 päivän hoitoaika oli yhteydessä hoidon tavoitteiden saavuttamiseen. Vaikka kehittyvä avohoito vähentää sairaalahoidon tarvetta ja kestoa, tulisi säilyttää mahdollisuus joidenkin motivoituneiden ja vaikeiden potilaiden pitkäänkin sairaalahoitoon hoitoyhteisössä.

Matti Isohanni Pentti Nieminen Ilkka Winblad
Terveyden­huolto 10/1993 Kommentteja

Sairaaloiden hallinto ja organisaatio mukautuvat tulosvastuuseen

Tämän vuoden alusta voimaan astuneet rahoitusjärjestelmän ja lainsäädännön uudistukset ovat käynnistäneet muutoksia sairaanhoitopiireissä. On syytä uskoa, että niin kunnat kuin kansanterveystyön tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymätkin selviävät tästä tilanteesta niin, että potilaat voidaan hoitaa tulevaisuudessakin ainakin yhtä hyvin kuin ennen. Se on tosin pakko tehdä vähemmin kustannuksin, niin että rakenteita joudutaan muuttamaan. Nyt on kuitenkin otettu ensimmäiset askeleet niin organisaatioiden kuin toimintojenkin muuttamiseen uuden rahoitusjärjestelmän ja taloudellisen niukkuuden asettamien haasteiden voittamiseksi.

Jorma Back
Terveyden­huolto 10/1993 Kommentteja

Potilasvahinkoilmoitukset anestesiatoiminnasta

Potilasvahinkolaki tuli voimaan vuoden 1987 toukokuussa. Lain kolmena ensimmäisenä voimassaolovuonna anestesiatoimintaan liittyviä vahinkoilmoituksia tehtiin vain 119. Määrä on erittäin pieni, sillä Suomessa tehdään vuosittain arviolta 360 000 sellaista leikkausta, joissa tarvitaan anestesialääkärin toimenpiteitä. Potilasvahinkoilmoituksen tekeminen on yksinkertaista, joten vahingoista tulee kuitenkin todennäköisesti tietoon huomattavasti suurempi ja edustavampi osa kuin ennen lain voimaantuloa. Lain vakiinnuttua ilmoitetaan luultavasti kaikki vähänkin merkitykselliset vahingot. Tämä mahdollistaa vahinkojen analysoinnin, niiden syiden selvittelyn ja helpottaa vahinkojen ehkäisyä.

Ulla Aromaa Matti Lahdensuu
Terveyden­huolto 9/1993 Kommentteja

Kuntoliikunnan taloudellinen tuotto

Yhdysvaltalainen työryhmä on laajassa väestötutkimuksessaan laskenut konkreettisen hinnan liikunnanpuutteelle. Elinajan saldo liikuntaa harrastavalle ja toisaalta istuvaa elämää viettävälle saatiin vähentämällä kunkin henkilön käyttämien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset hänen maksamastaan verosummasta. Tulosten mukaan terve henkilö, joka ei harrastanut mitään liikuntaa, aiheutti Yhdysvaltain sosiaali- ja terveydenhuollolle 11 000 dollaria suuremmat nettokulut kuin vastaavanlainen liikunnanharrastaja. Kun summa diskontataan viiden prosentin mukaan, liikkumattomuuden hinnaksi tuli 1 900 dollaria. Laskelmat eivät tietenkään ole numerotarkkoja, mutta tutkimus on huolellisesti tehty, ja tulokset antavat käsityksen liikunnan taloudellisesta merkityksestä sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Ilkka Vuori
Terveyden­huolto 9/1993 Kommentteja

HPV-tulehduksen vallitsevuus

Ihmisen syylävirus (papilloomavirus, HPV) on väestössä hyvin yleinen. Eri tyyppejä tunnetaan jo 68, joista 30 on eristetty naisen sukuelinten alueelta. Erityisesti kohdunkaulan HPV-tulehdukset ovat olleet laajenevan tutkimuksen kohteena 1970-luvun puolivälistä lähtien, jolloin ensimmäisen kerran esitettiin epäily HPV:n ja kohdunkaulan pahanlaatuisten muutosten välisestä yhteydestä. Samaan aikaan todettiin, että eksofyyttiset klassiset "visvasyylät" olivatkin vain pieni osa HPV:n aiheuttamaa tautikirjoa. Huomattavan paljon yleisempi on ns. litteä kondylooma, joka saadaan näkyviin vasta kohdunkaulan kolposkopiatutkimuksessa. Viime vuosien aikana on käynyt ilmeiseksi, että tulehdus saattaa esiintyä myös latenttina (piilevänä). Tässä tapauksessa kolposkopiassa ja solu/kudosnäytteessä normaaliksi tulkittava kohdunkaulan limakalvosolukko sisältää HPV:n DNA:ta, joka voidaan todeta nykyaikaisilla DNA-hybridisaatiotekniikoilla ja/tai polymeraasiketjureaktiolla (PCR).

Väitös 9/1993 Kommentteja

Tarkkavaisuutta voidaan parantaa

Nykyisen käsityksen mukaan tiedonkäsittely aivoissa tapahtuu peräkkäisissä ja rinnakkaisissa hermostoverkostoissa, jotka rakentuvat paikallisista tiedonkäsittely-yksiköistä ja näiden yksiköiden välisistä yhteyksistä (välittäjäaineina glutamaatti ja GABA). Aivokuoren alta nousevien välittäjäainejärjestelmien (mm. noradrenerginen, kolinerginen ja serotonerginen järjestelmä) on ehdotettu säätelevän näiden hermoverkostojen tiedonkäsittelyn tehokkuutta. Tässä kokeellisessa neuropsykofarmakologisessa tutkimuksessa selvitettiin aivojen noradrenergisten, serotonergisten ja kolinergisten hermoratojen merkitystä otsalohkon ja limbisen järjestelmän toimintaa vaativien käyttäytymismuotojen, kuten tarkkaavaisuuden ja lyhytaikaisen työmuistin, säätelyssä.

Väitös 9/1993 Kommentteja

Alkoholi ja luu

Osteoporoosi on yleistynyt viime vuosikymmeninä kaikissa teollisuusmaissa. Se todetaan tavalli-sesti mittaamalla luun mineraalitiheys. Vain n. 60 % tästä lisääntymisestä voidaan selittää väestön vanhenemisella. Syyksi onkin epäilty myös elintapojen, kuten alkoholinkäytön osuutta. Aikaisempien tutkimusten mukaan alkoholinkäyttö voi olla jopa merkittävä osteoporoosin riskitekijä. Tosin aiempia tutkimuksia on usein häirinnyt sekoittavien tekijöiden osuus.

Väitös 9/1993 Kommentteja

Totuus HIV-negatiivisista CD4-T-lymfosytopenioista

Helmikuun 11. päivän numerossaan New England Journal of Medicine leikkaa lopullisesti siivet "uudelta" HIV:n kaltaiselta virukselta. Viime kesänä Amsterdamissa pidetyssä AIDS-kongressissa raportoitiin useita potilastapauksia, joissa CD4-positiivisten T-solujen puutosta sairastavilta ei pystytty eristämään mitään tunnettua immunosuppressiota aiheuttavaa virusta. Tieto aiheutti maailmalaajuisen pelon uudesta tuntemattomasta AIDS-viruksesta. Pelko heijastui mm. luottamukseen verensiirtojen turvallisuudesta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 8/1993 Kommentteja

Mikroalbuminuria ei aina ennusta diabeteksen kulkua

Ainakin lyhyen aikaa insuliinihoitoista diabetesta sairastaneilla tiedetään mikroalbuminurian (vuorokausivirtsan albumiinieritys 30-300 mg) ennustavan makroalbuminurian kehittymistä ja potilaan ennusteen huononemista. Hyksiläiskollegat ovat seuranneet pitkään (yli 15 vuotta) insuliinihoitoista diabetesta sairastaneiden potilaiden mikroalbuminurian ennustearvoa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 8/1993 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030