Biopsioiden yhdistelmä parantaa eturauhassyövän diagnosointitarkkuutta

Kohdistamalla eturauhasnäytteen otto magneettikuvauslöydöksen ja reaaliaikaisen transrektaalisen kaikututkimuksen perusteella on todettu löytyvän enemmän korkean maligniteettiasteen syöpia kuin systemaattisilla biopsioilla. Yhdistämällä menetelmät pystytään merkittävästi tarkentamaan diagnoosia ja löytämään enemmän aktiivista hoitoa vaativia syöpiä kuin kummallakaan menetelmällä yksin.

Ossi Lindell

Statiinien hyödyt ja haitat laitoshoidon asukkailla

Kuinka pitkään hauraiden vanhusten tulisi käyttää statiineja? Pitäisikö ehkäisevät lääkkeet lopettaa laitoshoitoon tullessa? Onko statiineilla mahdollisen myopatian vuoksi toiminnanvajeiden riskiä lisäävä vaikutus? Nämä ovat olleet vaikeita kysymyksiä geriatriassa. Satunnaistettuja vertailututkimuksia ei ole tulossa, joten näyttöä pitää hakea havainnoivista pitkittäistutkimuksista.

Kaisu Pitkälä

Riittäisikö reumapotilaan hydroksiklorokiiniannos COVID-19-taudissa?

Riittäisikö reumapotilaan hydroksiklorokiiniannos COVID-19-taudissa?

Monet asiantuntijat ja presidentti Trump ovat viime aikoina keskustelleet klorokiinista COVID-19-taudin hoidossa. Klorokiini on vanha malarialääke, jolla on paljon haittavaikutuksia. Reumasairauksien hoitoon on vakiintunut paremmin siedetty hydroksiklorokiini. Tutkijat halusivat selvittää, päästäänkö lääkkeen tavanomaisilla annoksilla lääkepitoisuuteen, jolla in vitro -tutkimuksissa on saavutettu 50-prosenttinen SARS-CoV-2-virusinhibitio (EC50).

Markku Kauppi

Keliakia lisää hoidettunakin hiukan kuoleman vaaraa

Keliakiaan on tiedetty liittyvän pieni kuolleisuuden lisääntyminen, jonka syy on toistaiseksi epäselvä. Se voi johtua tautiin liittyvästä lievästä kroonisesta tulehduksesta. Koska keliakia tunnistetaan nykyisin aikaisempaa varhemmin ja gluteenittoman ruokavalion avulla suoliston pintanukka normaalistuu nopeasti, voisi ajatella, että lisääntynyttä kuoleman vaaraa ei enää olisi – mutta onpa kuitenkin.

Helena Liira

Refluksikirurgian uusintaleikkaukset

Närästysvaivasta kärsii länsimaissa jopa 20–30 % väestöstä, mutta onneksi protonipumpun estäjät (PPI-lääkkeet) ovat merkittävästi vähentäneet refluksikirurgian tarvetta. Suomen sairaaloissa tehtäneen vuodessa enää noin 10–20 leikkausta 100 000 asukasta kohti. Selviä leikkausaiheita ovat vaikea regurgitaatio, korkea refluksi (esim. hampaiden kiillevauriot) tai vaikeaoireinen Barrettin ruokatorvi. Englantilaiset kirurgit analysoivat rekisteritutkimuksessa vuosilta 2000–2014 refluksikirurgian tuloksia ja uusintaleikkauksien määrää.

Hannu Paajanen

Sairaalahoidon pituus  ei vaikuta toiminnanvajeiden riskiin

Sairaalahoidon pituus ei vaikuta toiminnanvajeiden riskiin

Akuuttiin sairaalahoitoon tiedetään liittyvän lihaskatoa ja toiminnanvajeiden riskiä riippumatta sairaalaan joutumisen syystä ja indeksisairaudesta. Sairaalahoitojen pituudet ovat joka puolella maailmaa merkittävästi lyhentyneet vuosikymmenien saatossa. Meta-analyysi selvitti, onko sairaalajaksojen lyhentyminen vähentänyt sairaalahoitoon liittyvää toiminnanvajeiden riskiä. Näin ei ollut käynyt.

Kaisu Pitkälä

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028: Parempaa terveysvaikutusten arviointia ja potilaiden hoitoa

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028: Parempaa terveysvaikutusten arviointia ja potilaiden hoitoa

Kansallisen ohjelman tavoitteena on parantaa sisäympäristöissä oireilevien hoitoa ja toimintakykyä.

Juha Pekkanen, Anne Hyvärinen, Markku Sainio, Marina Erhola, Tari Haahtela, Ulla Haverinen-Shaughnessy, Kyösti Haukipuro, Kaisa Jalkanen, Kirsi Karvala, Sanna Lappalainen, Kari Reijula, Hannele Rämö, Anniina Salmela, Mika Salminen, Tuula Vasankari, Jussi Lampi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030