Uusien ryhmän III lääkkeiden asema rytmihäiriöiden hoidossa

Uusista ryhmän III rytmihäiriölääkkeistä laskimoon annettavan ibutilidin ainoa virallinen käyttöaihe on eteisvärinän ja -lepatuksen rytminsiirto. Dofetilidia puolestaan voidaan käyttää myös eteisperäisten rytmihäiriöiden estohoitoon. Nämä lääkkeet pidentävät sydänlihassolujen repolarisaatio- ja refraktaariaikaa, mutta eivät juurikaan vaikuta sydämen supistuvuuteen ja verenpaineeseen. Proarytmian (kääntyvien kärkien kammiotakykardia) vaaran takia hoidon on syytä olla rytmihäiriöihin perehtyneen erikoislääkärin vastuulla.

M. J. Pekka Raatikainen, Kai Lindgren

Biomateriaalit sydänkirurgiassa ja kardiologiassa 2 Tahdistimet, happeuttamislaitteet ja sydäntä avustavat laitteet

Hemodynamiikkaa avustavia laitteita on ollut käytössä 1950-luvulta lähtien. Ensimmäinen implantoitu sydämentahdistin asennettiin vuonna 1958. Veren happeuttamislaitetta eli sydän-keuhkokonetta käytettiin sydänleikkauksessa ensi kertaa viisi vuotta aiemmin. Sydämen pumppaustoiminnan tueksi on saatu laitteita, nykyään jo kokonaisia tekosydämiäkin. - Tämä kirjoitus päättää kaksiosaisen artikkelikokonaisuuden kardiologian alan biomateriaaleista.

Ville Waris, Martti Lepojärvi, Lauri Toivonen, Pasi Ruuttila, Yrjö T. Konttinen

Salmonelloosi perusterveydenhuollossa

Valtaosa Suomessa todetuista salmonellatartunnoista on peräisin ulkomailta. Bakteeri välittyy yleensä elintarvikkeista, joiden käsittelyssä tai säilytyksessä on ollut puutteita. Salmonelloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti, josta on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus. Hoidon kulmakiviä ovat taudin mikrobiologinen varmistaminen ja tartunnan leviämisen estäminen. Joissakin ammateissa on työntekijän pidättäydyttävä määräajaksi työnteosta salmonellan tai sen epäilyn vuoksi. Salmonellaenteriitti paranee yleensä spontaanisti, mutta tautiryhmän vaikeimmat muodot, lavantauti ja pikkulavantauti, on aina hoidettava antibiootein.

Pekka Kirstilä

Epilepsia ja ajokyvyn arviointi - suomalainen menettelyohje

Epilepsiakohtaukset ovat syynä vain murto-osaan liikenneonnettomuuksista, eikä epilepsian perusteella ole syytä kohtuuttomasti rajoittaa ihmisten autoilua. Epilepsiaa sairastavan kuljettajan riski aiheuttaa onnettomuus voidaan nykytiedolla melko tarkasti arvioida. Suomen Liikennelääketieteen yhdistys ja Epilepsialiitto ovat yhdessä valmistelleet menettelyohjeet lääkäreille epilepsiapotilaan ajokyvyn arvioimiseksi. Ohjeessa noudatetaan EU:n mukaista tiukkaa kantaa ammattimaisen ajon kieltämisestä jo yhdenkin kohtauksen jälkeen, kun taas yksityisajossa linjaus on sallivampi.

Mikael Ojala, Leena Hyvärinen, Juhani Juntunen, Tapani Keränen, Reetta Kälviäinen, Kiti Müller, Aulikki Wallin

Parisuhteen väkivaltaa tutkinut Leo Nyqvist: Uhrista etsitään yhä syytä nyrkiniskuihin

Kun puoliso pahoinpitelee, tuntee uhrikin syyllisyyttä. Lyönnit jäävät usein piiloon kodin seinien sisäpuolelle, sillä häpeä on yhä valtava. Parisuhteen koko dynamiikka muuttuu vuosien ja uusien lyöntien myötä. Ulkopuolisen auttajan voi olla vaikea ymmärtää sairasta ihmissuhdevyyhtiä, ja väkivallan kierre vain syvenee.

Ulla Järvi

Perheväkivaltaan perehtynyt syyttäjä Helinä Lehtinen: Vasta tuomio saattaa herättää pahoinpitelijän

Osastopäällikkö Helinä Lehtinen Helsingin kihlakunnanvirastosta on nähnyt monen parisuhdeväkivalta-jutun päättyvän siihen, että asianomistaja, hakattu puoliso, vetää syytehakemuksensa pois. Naisiin ja lapsiin kohdistuvien rikosten avainsyyttäjänä toimivan Lehtisen mielestä niin käy aivan liian usein.

Ulla Järvi

Keneltä lääkäri kokee saavansa arvostusta?

Suomen Kuvalehden maaliskuussa teettämässä ammattien arvostusta mittaavassa mielipidekyselyssä lääkärit veivät arvohierarkiassa peräti seitsemän ensimmäistä sijaa. Lääkärien keskuudessa tehdyissä tutkimuksissa on puolestaan selvitetty lääkärien käsityksiä siitä, miten eri tahot arvostavat lääkärien työtä. Nuoret lääkärit kokivat saavansa eniten arvostusta itseltään, läheisiltään ja potilailtaan, sen sijaan päätöksentekijöiltä saatu arvostus koettiin niukaksi.

Esko Kumpusalo

Fysioterapiapalaute - käytäntö vai suositus?

Fysioterapiapalaute on keskeinen väline, jolla potilaan hoidosta vastaava lääkäri saa tietoa kuntoutuksen edistymisestä tai siinä mahdollisesti esiintyvistä ongelmista. Kirjallinen palaute on lääkärille usein ainoa tapa saada tietoa potilaan hoidosta, koska suurin osa fysioterapiapalveluista annetaan yksityisissä hoitolaitoksissa. Keski-Suomessa tehdyssä seurantatutkimuksessa todettiin, että ainoastaan 22 %:sta fysioterapiassa käyneistä saapui palaute lähettävälle lääkärille. Fysioterapiapalautteen edellyttäminen ja laatiminen vaatii vielä lääkärien ja fysioterapeuttien yhteistyön kehittämistä.

Jari Ylinen, Ari Kukka, Tiina Telakivi, Arja Häkkinen

Ravitsemusterapeutin palveluja tarvitaan lisää

Oikea ravitsemus on halpa ja tehokas tapa edistää terveyttä ja hoitaa sairauksia. Pirkanmaalla tehdyn kyselyn mukaan lääkärit ja hoitajat haluavat panostaa ravitsemushoitoon. Tarvetta on runsaasti potilasohjauksessa ja henkilökunnan ravitsemuskoulutuksessa. Mutta tekijät puuttuvat, sillä terveyskeskuksissa ja aluesairaaloissa ei ole juuri tarjolla alan asiantuntijan eli ravitsemusterapeutin palveluja.

Heikki Oksa, Ulla Siljamäki-Ojansuu, Terttu Peltola, Eliina Haapa, Timo Koivula, Juha Kukkonen, Anja Parikka, Leena Pentti, Seppo Ojanen, Timo Saaristo, Kalevi Saloranta

Juveniili neuronaalinen seroidi lipofuskinoosi; aivoperäiset oireet ja niiden hoito

7.9.2001 Helsingin yliopisto

Laura Åberg

Sydänlihaksen verenkierron ja virtausreservin mittaaminen magneetti-, ultraääni- ja PET-kuvauksella

8.9.2001 Turun yliopisto

Juha Koskenvuo

Insuliinin vaikutukset suurten valtimoiden jäykkyyteen

14.9.2001 Helsingin yliopisto

Jukka Westerbacka

Luun morfogeneettisen proteiinin käyttö luupuutoksessa

21.9.2001 Oulun yliopisto

Tapio Tuominen

Hitaiden ja nopeiden lihassolujen vaikutus liikunnan määrään, veren rasva-arvoihin ja sepelvaltimotaudin riskiin

22.9.2001 Helsingin yliopisto

Heikki Tikkanen

Mitkä tekijät vaikuttavat bakteerin soluseinän kykyyn aiheuttaa niveltulehdusta?

24.9.2001 Turun yliopisto

Xiang Zhang

Inaktivoitu influenssarokote on turvallinen astmaa sairastaville

Astmaatikoilla saattaa paitsi flunssa, niin itse influenssakin aiheuttaa melkoisia ongelmia: perussairaus voi pahentua ja komplikaatiot ovat toisinaan kiusallisempia kuin terveillä. Toisaalta influenssarokotteen on pelätty aiheuttavan juuri astman pahenemista. Pari vuosikymmentä sitten A-viruksen istuttamista käytettiinkin testinä bronkiaalisen hyperreaktiviteetin syntymekanismeille.

Hannu Puolijoki

Vesirokko on vakava tauti

Saksassa kerättiin tiedot kaikistavuonna 1997 sairaalahoitoa vaatineista vesirokon komplikaatioista muuten terveillä lapsilla. Kysely lähti kaikkiin maan 485 lastensairaalaan joka kuukausi. Vastausprosentti oli huimat 93,4 % ja tapauksia kertyi 119, yhtä paljon tyttöjä ja poikia. Komplikaatioiden ilmaantuvuudeksi saatiin 8,5/100 000 lasta/vuosi. Kuolemantapauksia ei ollut. Komplikaatioita esiintyi eniten alle 10-vuotiailla, infektiokomplikaatioiden ja serebelliittien esiintymishuippu osui 4-vuotiaisiin.

Marjo Renko

Lyhyesti: Inhaloidulla beeta2-agonistilla väljyyttä ruokatorven alempaan sulkijaan

Gastroesofageaalisen refluksin ja astman yhteydestä on hiljattain tarkastettu Turussa väitöskirja, jossa refluksi todettiin varsin yleiseksi astmaatikoilla. Amerikkalaistutkimuksessa havaittiin yhdeksällä terveellä hengitettävän salbutamolin vähentävän ruokatorven alemman sulkijan tonusta ja supistumiskykyä; löydös oli annosriippuvainen. Tutkijat päättelivät, että myös happorefluksin todennäköisyys kasvaa potilailla, jotka käyttävät enemmän tätä lääkitystä, ja pohtivat, onko lääkityksestä johtuva lisääntyvä refluksi pahentamassa astmaa ja toisaalta haittaamassa hoidon onnistumista mm. akuuttitilanteissa, jolloin yleensä inhaloidaankin suuria annoksia sympatomimeettejä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sauna parantaa sydänpotilaiden endoteelin toimintaa

Japanilaiset tutkijat ovat selvittäneet päivittäisen saunahoidon (15 min, 60 C) vaikutuksia endoteelin toimintaan 25 keski-ikäisellä miehellä, joilla oli sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä. Heidän endoteelitoimintansa oli huonompi (p < 0,0001) kuin 10:llä täysin terveellä verrokkimiehellä. Kahden viikon saunahoito korjasi huomattavasti (p < 0,001) riskiryhmän endoteelin toimintaa. Tutkijat päätyivät suomalaisesta näkökulmasta varsin rohkeaan päätelmään, että sauna saattaa ehkäistä valtimon kovettumataudin kehittymistä. Lieneekö suomalaisilla epidemiologeilla lisätietoa aiheesta?

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Mikä urbaanielämässä aiheuttaa skitsofreniaa?

Useissa tutkimuksissa on todettu, että skitsofrenia on kaupungeissa yleisempää kuin maaseudulla. Tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa kontrolloitiin myös muuttoliikkeen vaikutus ja havaittiin, että sitä mukaa kun syntymäpaikan kaupungistuneisuusaste kasvoi, suureni myös skitsofrenian riski; kun harvimmin asutulla alueella syntyneiden riski oli 1,0, pääkaupunkiseudulla syntyneiden riski oli 1,7-2,3-kertainen. Yksilötasolla voimakkain skitsofrenian riskitekijä oli edelleen perheenjäsenellä todettu skitsofrenia, mutta väestötasolla kaupungissa syntyminen vaikuttaa eniten. Mitkä kaupunkielämän tekijät sitten ovat tämän löydöksen takana, on edelleen epäselvää.

Raimo Kr Salokangas