Simo Kokko: Terveyskeskuksen perustyö ei edellytä suuria yksikköjä

- Suomessa on pitkään pyritty pieniin terveyskeskusyksiköihin - eroon kaupunkien suurista kasvottomista vastaanotoista. Tämä kehitys yhdessä omalääkärijärjestelmän kanssa on ollut valtava edistysaskel, sanoo Stakesin kehittämispäällikkö Simo Kokko.

Suvi Sariola

Viidesosa maan kunnista irtautunut kuntayhtymästä

Terveyskeskuskuntayhtymistä on Simo Kokon laskelman mukaan irtautunut 20 viime vuoden aikana noin viidennes maan kunnista eli 96 kuntaa. Niiden yhteenlaskettu asukasmäärä on 12 prosenttia maan väestöstä.

Terveydenhuollon valvonta-asiat lääninhallituksissa ja terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa vuonna 2000

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) ja lääninhallitukset ovat pyrkineet yhdessä kehittämään terveydenhuollon valvonta-asioiden käsittelyn yhdenmukaisuutta ja laatua mm. ottamalla käyttöön 1.1.2000 alkaen yhtenäisen kantelujen ja muiden valvonta-asioiden tilastointi- ja seurantajärjestelmän. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pyysi lääninhallituksia lähettämään sovituilla yhtenäisillä tilastopohjilla puolivuosittain lukumäärätiedot seuranta-aikana vireille tulleista uusista kanteluista ja muista terveydenhuollon valvonta-asioista sekä tarkemmat erittelytiedot ko. aikana ratkaistuista asioista.

Tarja Holi, Kirsti Riihelä

Ravintolatyöntekijöiden tupakointi ja tupakansavu-altistus - toteutuuko tupakkalaki?

Tupakkalain uudistus vuonna 1995 rajoitti tupakointia työpaikoilla ja lain tiukentumisen myötä työntekijöiden tupakointi ja altistuminen tupakansavulle työssä on vähentynyt merkittävästi. Ravintolat tulivat tupakkalain piiriin vuoden 2000 maaliskuusta alkaen, ja lain velvoitteet ovat tulleet voimaan portaittain. Tässä artikkelissa esitellään syksyllä 1999 ja keväällä 2001 hotelli- ja ravintola-alan työntekijöille suunnatun kyselytutkimuksen tuloksia. Tulokset vahvistivat ennakkokäsityksiä ravintolatyöntekijöiden runsaasta tupakoinnista ja altistumisesta tupakansavulle työssä.

Lotta Autio, Antero Heloma, Kristian Taskinen, Kari Reijula

Kurssimuotoisen koulutuksen laatu ja vaikuttavuus ja niiden arviointi erikoislääkärikoulutuksessa

On ilmeistä, että huomion kiinnittyessä entistä enemmän koulutuksen vaikuttavuuteen ja siitä saatavaan hyötyyn samalla kun laatu paranee, lääkäreiden kurssimuotoisen ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen luonne tulee muuttumaan entistä selvästi vaativammaksi. Tästä syystä mielestämme koulutuksen laatuun ja sen arviointiin on aivan uudella tavalla panostettava.

Pauli Puolakkainen, Juha Pekka Turunen, Leena Kivisaari, Pertti Kekki

Elektroniset hoitosuositukset käytännön lääkärin päätöksenteon tukena

14.9.2001 Kuopion yliopisto

Jukkapekka Jousimaa

Kohti lasten sairaalahoitoisten infektioiden täsmällistä diagnostiikkaa ja yksinkertaista mikrobilääkitystä

28.9.2001 Helsingin yliopisto

Elina Vuori-Holopainen

Iskiasoireyhtymä - oireista, geneettisestä taustasta ja hermojuuripuudutuksen tehosta iskiaksen hoitomuotona

28.9.2001 Oulun yliopisto

Jaro Karppinen

I kollageenin C-terminaaliset hajoamistuotteet ja niiden mittaaminen.

5.10.2001 Oulun yliopisto

Mirja-Liisa Sassi

Vaaratekijät ja kaulavaltimoiden valtimonkovetustauti verenpainetautipotilailla ja verrokeilla

5.10.2001 Oulun yliopisto

Asko Rantala

Ruokatorven refluksitaudin yhteys astmaan, keuhkoputkien reaktiivisuuteen ja pitkittyneeseen yskään

5.10.2001 Turun yliopisto

Toni Kiljander

Miehet Marsista, naiset Venuksesta - uniapneankin suhteen

Chestin pääkirjoittaja käsittelee John Grayn kuuluisaa kirjaa siteeraten miesten ja naisten eroja uniapnean suhteen, samasta numerosta löytyvän artikkelin tuoman uudenlaisenkin tiedon valossa. Miesten suuremmalle obstruktiivisen uniapnean riskille on etsitty syitä eri seikoista.

Hannu Puolijoki

Varfariini vai ASA iskeemiseen aivohalvaukseen?

Yhä useammassa tutkimuksessa on osoitettu, että aivohalvauksen estossa varfariini päihittää asetyylisalisyylihapon. Tulokset on saatu potilailla, joilla on ollut sydäninfarkti, ja eteisvärinäpotilailla. Sen sijaan ei ole varmuutta, mikä on paras iskeemisen aivohalvauksen sekundaaripreventiolääke. Varsinkaan ei ole verrattu antikoagulantteja trombosyyttiaggregaatiota hillitseviin lääkkeisiin. Vastaus rohkeaan kysymykseen, kumpi on parempi iskeemisen aivohalvauksen estossa, varfariini vai ASA, on poikinut ajatuksia herättävän tuloksen.

Robert Paul

Lyhyesti: Laskevatko statiinit verenpainettakin?

Eräät kliinikot ovat havainneet potilastyössään, että statiinilääkityksen aloittamisen jälkeen verenpainetaudin hoitaminenkin saattaa yllättävästi helpottua. Italialaiset tutkijat julkaisivat aiheesta vastikään erinomaisen katsauksen, jossa tämä havainto saa vahvistusta. Useissa pienissä tutkimuksissa statiinilääkityksen on todettu alentavan verenpainetta sekä verenpainelääkettä käyttävillä että lääkkeettömillä potilailla. Edullinen yhteisvaikutus näyttäisi olevan selvin ääreisvastukseen vaikuttavien verenpainelääkkeiden kanssa. Verenpaineen lasku ei riipu kolesterolivaikutuksesta, mutta sen arvellaan liittyvän statiinien endoteelivaikutuksiin. Aiheesta odotellaan mielenkiinnolla lisätutkimuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Paniikkihäiriön hoito ehkäisee masennusta?

Suuri osa paniikkihäiriöpotilaista sairastuu myöhemmin masennukseen. Kiintoisa kysymys on, ehkäiseekö paniikkihäiriön hoito masennuksen puhkeamista. Amerikkalaisessa väestötutkimuksessa kävi ilmi, että jos paniikkihäiriöstä kärsivä potilas oli saanut häiriöönsä hoitoa, oli hänen riskinsä sairastua masennukseen 19 %, kun hoitoa vaille jääneillä vastaava osuus oli 45 %. Onkin mahdollista, että tehokas paniikkihäiriön hoito voi vähentää näillä potilailla tavallisia depressioepisodeja.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Kenguruhoidon teho osoitettu

Arvovaltaisessa Pediatrics-lehdessä julkaistiin Kolumbiassa tehty satunnaistettu, kontrolloitu työ keskosten kenguruhoidosta. 746 alle 2 kg:n painoisena syntynyttä satunnaistettiin heti kun vointi salli, keskimäärin noin 8 vrk:n iässä, viettämään 24 h/vrk joko keskoskaapissa tai sidottuna äidin ihoa vasten. Keskoskaapista lapset pääsivät, kun pystyivät pitämään lämpönsä, kenguruhoito taas lopetettiin, kun lapsi halusi. Lapsia seurattiin 12 kk:n korjattuun ikään asti. Kenguruhoitoa saaneilla oli vähemmän sairaalainfektioita, heidän päänympäryksensä kasvoi paremmin ja he saivat useammin rintamaitoa. Kuolleisuuskin oli melkein merkitsevästi vähäisempi kenguruhoitoryhmässä.

Marjo Renko

Lyhyesti: Kirkossa on munaa

Astmakohtauksia voi saada yllättävissäkin tilanteissa, esimerkki tästä on tämä espanjalaisen nuoren naisen tarina. Hänellä oli aiemmin todettu astma ja raju atooppinen ihottuma, joka osoittautui ihotestien ja IgE-määritysten perusteella munan aiheuttamaksi. Ruokavaliohoidolla ongelma hävisi. Nyt hän tuli sairaalaan uuden astmakohtauksen takia. Vastapäätä hänen asuntoaan oli 1500-luvun katedraalissa aloitettu pölyävä restaurointi. Laborotoriotestit osoittivat pölystä munan pro-teiineja. Vaikka heti ei tule sitä ajatelleeksi, jo Rooman ajoista on kivirakennuksissa käytetty munapitoisia pinnoitteita ja vanhoissa maaleissa oli myös munaa. Matkailu- ja työterveyslääketieteen näkövinkkelistä asialla voi olla merkitystä nykylääkärillekin.

Heikki Arvilommi

Pieni annos inhaloitavaa steroidia sittenkin riittävä?

Suomessakin on tutkittu, millä annoksella inhaloitava steroidi astman hoidossa tulisi aloittaa. Samaa asiaa ovat selvittäneet nyt ranskalaiset asetelmassa, jossa 169 lievää ja kohtalaisen vaikeaa astmaa sairastavaa 18-70-vuotiasta potilasta jaettiin sokkoutetusti saamaan joko 1 600 myyg tai 400 myyg budesonidia inhalaationa päivää kohti. Potilaat olivat käyttäneet aiemmin korkeintaan 500 myyg inhaloitavaa beklometasonia päivää kohti, tai steroidia ei ollut ollenkaan lääkearsenaalissa aiemmin.

Hannu Puolijoki

Käytöshäiriöt 3 vuoden iässä ennakoivat tulevaa rikollisuutta

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuusiän käyttäytymisen häiriöt ennakoivat aikuisiän rikollisuutta. Englantilaiset tutkijat ulottivat tutkimuksensa varhaislapsuuteen asti. Kuten odottaa saattaa, kaikenlainen rikollisuus oli pojilla yleisempää kuin tytöillä. Käytöshäiriöistä 3 vuoden iässä ilmennyt tuhriminen, päiväkastelu, hyperaktiivisuus ja sopeutumisvaikeudet ennakoivat jonkinlaisen tuomion saamista aikuisiässä. Hyperaktiivisuus ja sopeutumisvaikeudet olivat edelleen merkitsevästi yhteydessä rikollisuuteen, vaikka sukupuolen vaikutus otettiin huomiin. Päiväkastelun ja sopeutumisvaikeuksien ohella hillitsemättömät raivokohtaukset varhaislapsuudessa ennakoivat väkivaltarikollisuutta. Sukupuolen vaikutuksen jälkeenkin raivokohtaukset liittyivät myöhempään vakivaltarikollisuuteen. Ehkä yllättävintä oli se, että mitkään perheen sosiaalista ja stressiä kuvaavat tekijät eivät ennakoineet myöhempää rikollisuutta.

Raimo Kr Salokangas

Kliininen kuormituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa

Sepelvaltimotaudin epäilyn vuoksi kliiniseen kuormituskokeeseen tulevat potilaat lähetetään herkästi tutkimuksiin. Kuopion seudulla tehdyssä tutkimuksessa verrattiin avoterveydenhuollon ja sairaalan kliinisen fysiologian osaston kuormituskoepotilaiden tietoja ja todettiin, että avoterveydenhuollossa on kannattavaa tutkia potilaita, joilla on suuri ennakkotodennäköisyys sairastua sepelvaltimotautiin. Tulosten perusteella ei näytä olevan estettä kuormituskokeiden lisäämiselle avoterveydenhuollossa, kunhan ne suunnataan oikealle kohderyhmälle.

Katri Jauhiainen, Jussi Helin, Esko Länsimies, Esko Vanninen