Pernaruton tahallisen levittämisen uhka Suomessa

Pernarutto eli antraks on Bacillus anthracis -bakteerin aiheuttama harvinainen infektiotauti. Se tunnetaan perinteisesti nautakarjan, lampaiden, vuohien ja muiden kasvissyöjäeläinten sairautena. Ihmisten luonnolliset tartunnat ovat erittäin harvinaisia ja yleisimmin seurausta kontaktista sairaisiin eläimiin tai niistä peräisin oleviin tuotteisiin. Tahallisesti aiheutetuissa sairaustapauksissa tartunnat ovat tapahtuneet joko hengittämällä aerosolimuodossa olevia pernaruttoitiöitä tai suorassa ihokosketuksessa itiöihin. Käytännössä kliinikot ja mikrobiologit ovat avainasemassa mahdollisten tautitapausten nopeassa havaitsemisessa, mikrobilääkityksen aloituksessa ja raportoinnissa.

Pekka Nuorti, Outi Lyytikäinen, Markku Kuusi, Peter Klemets, Tarja Heiskanen-Kosma, Katri Jalava, Heli Siikamäki, Martti Vaara, Matti Viljanen, Petri Ruutu

Nivelrikon lääkehoito

Nivelrikko on yleisin nivelkipua aiheuttava sairaus. Kipujen lisäksi se aiheuttaa toimintakyvyn heikentymistä ja huonontaa elämän laatua. Nivelrikon syytä ei tiedetä, mutta sairauden edetessä nivelrusto hajoaa ja nivel rappeutuu ennen aikojaan. Nivelrikon lääkehoito perustuu rustovaurion etenemisen hidastamiseen, nivelkalvon tulehduksen rauhoittamiseen ja kivun hoitoon.

Riitta Myllykangas-Luosujärvi

Yleisimmät luuston kasvaimet

Luukasvaimet muodostavat hyvin epäyhtenäisen ryhmän. Yleisin hyvänlaatuinen luussa tavattava muutos on enkondrooma, johon ei useimmiten tarvita mitään hoitoa. Hyvänlaatuisetkin muutokset voivat kuitenkin paikallisesti käyttäytyä aggressiivisesti ja aiheuttaa huomattavan luupuutoksen. Lasten yleisin pahanlaatuinen primaarinen luukasvain on herkästi metastasoiva osteosarkooma, aikuisilla taas myelooma, joka on hematologisesti hoidettava tauti. Patologis-anatominen diagnoosi luubiopsiasta tai leikkausmateriaalista määrittelee luumuutosten hoidon lopulliset suuntaviivat. - Kolmiosainen artikkelisarja luuston kasvaimista jatkuu Lääkärilehden seuraavassa numerossa.

Olli Tähtinen, Martti Hirn, Riitta Karikoski

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa lääkärin työssä

Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa siirretään huomio ongelmista ja niiden perimmäisten syiden ymmärtämisestä potilaan toiveisiin ja tavoitteisiin sekä keinoihin, joiden avulla tavoitteet voidaan saavuttaa. Tämän lähestymistavan avulla saadaan usein tuloksia lyhyemmässä ajassa tai vähemmillä käyntikerroilla kuin perinteisemmässä terapiassa, jossa lähdetään siitä, että ongelmia ei voida voittaa, ellei niiden perimmäisiä syitä ymmärretä.

Ben Furman

Kustannuslaskennan kehittäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Palvelujen tuotteistaminen ja kustannuslaskenta on viime vuosina ollut keskeinen kuntien ja kuntayhtyminen laskentatoimen kehittämisalue. Taustalla ovat mm. niukkenevat resurssit, joiden kohdentaminen järkevällä tavalla edellyttää entistä parempaa kustannustietoisuutta sekä vertailutietoa muiden kuntien toimintatavoista ja palvelujen kustannuksista.

Juha Heino, Lasse Kärki, Anneli Ermes

Tapaturmavakuutukseen liittyvä oikeuskäytäntö tavallisimmissa nivel- ja jännevammoissa

Akillesjänteen, olkanivelen kiertäjäkalvosimen ja polven nivelkierukan repeämät ovat tavallisia tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvia vammoja. Vakuutettu voi kuitenkin jäädä ilman korvausta jos katsotaan, että vamman syynä ovat esim. rappeumamuutokset. Kirjoittaja on tutkinut korvauspäätöksistä tehtyjä valituksia ja niiden ratkaisuja eri oikeusasteissa. Artikkelin tiedot perustuvat ensimmäiseen lakimieskoulutuksen saaneen henkilön suorittamaan vakuutuslääketieteelliseen tutkimukseen Suomessa.

Jarmo Kinnunen

Suomalainen fysiatria - erikoislääkäreistä joka kolmas on tehnyt väitöskirjan

Ensimmäinen fysiatrian alan väitöskirja tehtiin maassamme 1930-luvulla. Väitöstutkimusten tahti oli aluksi melko verkkainen, mutta 1980-luvulla fysiatrian erikoislääkärit alkoivat suuntautua yhä selvemmin tieteelliseen tutkimukseen. Väitöstutkimukset ovat käsitelleet tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia tai neurologisia sairauksia. Kirjoittajat toivovat lisää alan professuureja yliopistoihimme, koska tällä hetkellä niitä on vain yksi.

Hannu Alaranta, Timo Pohjolainen, Olavi Airaksinen, Jouko J. Salminen

Riittävän pitkä tromboosiprofylaksia lonkkaleikkauspotilaille

Lonkkanivelen artroplastiaan liittyvää alaraajatukos- ja keuhkoemboliariskiä voidaan tehokkaasti vähentää perioperatiivisella tromboosiprofylaksialla. Yleensä käytetään pienimolekyylistä hepariinia, mutta myös varfariini tepsii. Leikkauksen jälkeen ehkäisyhoitoa on syytä jatkaa - mutta kuinka pitkään? On näyttöä siitä, että tromboosiprofylaksiaa kannattaa jatkaa ainakin sairaalassaoloajan eli 7-10 vuorokautta leikkauksen jälkeen. Amerikkalaiset hemostaasin ja biostatistiikan asiantuntijat ovat tehneet meta-analyysin, joka pyrkii vastaamaan kysymykseen, kannattaako tromboosiprofylaksiaa jatkaa, kun potilas siirtyy kotihoitoon.

Robert Paul

Estrogeenihoito pahentaa sarveiskalvon kuivumista

Androgeenit kiihdyttävät ja estrogeenit hidastavat ihon rauhasten toimintaa. Niinpä myös sarveiskalvon kostuminen on näiden hormonien vaikutuksen alainen. Oireita aiheuttavaa sarveiskalvon kuivumista esiintyy noin 5 %:lla postmenopausaalisista naisista, ja se on heillä yleisempää kuin miehillä. Pahimmillaan tämä kiusallinen ongelma, keratoconjunctivitis sicca, johtaa hankaliin sarveiskalvon tulehduksiin ja näön huonontumiseen.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Isorokkorokotuksen antama suoja kestää yllättävän pitkään

Viimeiset isorokkorokotukset annettiin 30 vuotta sitten. Koska isorokkoa pidetään mahdollisena bioaseena, vanhoja tilastoja penkomalla on pyritty selvittämään, kuinka pitkään rokotteen antama suoja kestää. Liverpoolissa sairastui vuosina 1902-1903 toistatuhatta ihmistä isorokkoon. Rokottamattomien kuolleisuus oli 27,2 %, mutta rokotettujen vain 3,0 %. Kuolleisuus oli vain 5,5 % niilläkin, joiden rokottamisesta oli kulunut yli 50 vuotta. Rokottaminen suojasi myös pitkään taudin vaikeilta muodoilta. Kohtalaisen laumaimmuniteetin vuoksi isorokkoepidemia ei Suomessakaan pääsisi leviämään samalla voimalla kuin täysin rokottamattomassa populaatiossa.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Psykoosilääkkeiden pitkäaikainen käyttö lisää veren leptiinipitoisuuksia

Leptiinihormonin taso veressä korreloi kehon rasvakudoksen määrään, ja ainakin jotkut psykoosilääkkeet lisäävät akuutisti leptiinin määrää veressä. Sen sijaan psykoosilääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksista on vähemmän tietoa. Avohoidossa olevien kroonisten skitsofreniapotilaiden ja heille sukupuolen, iän ja painoindeksin osalta kaltaistettujen terveiden verrokkien seerumin leptiinipitoisuuksia verrattaessa kävi ilmi, että leptiinipitoisuuksissa ei ollut eroa, mutta skitsofreniapotilailla painon lisäys sairastumisajankohtaan verrattuna korreloi seerumin leptiinipitoisuuteen, vaikka potilaiden painokin oli kontrolloitu. Suurimmat painonlisäykset esiintyivät klotsapiinia ja olantsepiinia saaneilla potilailla.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Lähes puolet nuorten depressioista muuttuu kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöiksi

Osa yksisuuntaisista depressioista muuttuu ajan myötä kaksisuuntaisiksi mielialahäiriöiksi, mutta tarkkaan ei tiedetä, miten yleistä tämä muutos on ja missä määrin mielialalääkitys on syynä muutokseen. Nuorista (keski-ikä 23 v), masennustilan vuoksi sairaalassa hoidetuista depressiopotilaista 45 % sairastui 15 vuoden seurannan aikana joko hypoma- niaan, maniaan tai molempiin. Psykoottisista oireista kärsineistä peräti 80 %:lla häiriö muuttui kaksisuuntaisiksi; myös bipolaarinen perhehistoria lisäsi kaksisuuntaisen häiriön todennäköisyyttä. Sen sijaan mielialalääkityksellä ei ollut selvää yhteyttä muutokseen.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tuberkuloosia TNFalfa-vasta-ainehoidon jälkeen

Infliksimabi (TNFalfa-vasta-aine) on jonkin aikaa ollut käytössä vaikean reuman ja Crohnin taudin menestyksellisessä hoidossa. Raportit ovat aiemminkin kertoneet sen käyttöön liittyvästä tuberkuloosin aktivoitumisen vaarasta. Nyt julkaistiin selvitys 70:stä tuberkuloosiin sairastuneesta, joista 48:lla sairaus puhkesi kolmen tai harvemman infuusion jälkeen. Peräti 40:llä tauti oli keuhkojen ulkopuolella, disseminoituneena 17:llä. Tutkijat varoittavat lääkettä määrääviä nopeasti ilmenevän tuberkuloosin vaarasta ja kehottavat erityisesti tarkistamaan piilevän infektion mahdollisuuden; profylaktisen tubilääkityksenkin he ottavat harkinnan alle. Asiaan on syytä kiinnittää huomiota Suomessa, jossa aiemmin tuberkuloosia sairastaneita on kohtalaisen paljon.

Hannu Puolijoki

B-vitamiineja kaikille pallolaajennuspotilaille?

Plasman suuren homokysteiinipitoisuuden on todettu ennustavan restenoosia pallolaajennuksen jälkeen, mutta pitoisuuden pienentämisen vaikutusta restenoosin ilmenemiseen ei ole tutkittu. Arvovaltainen New England Journal of Medicine julkaisi kontrolloidun tutkimuksen, jossa satunnaistettiin 205 pallolaajennuspotilasta saamaan 6 kuukauden ajan onnistuneen pallolaajennuksen jälkeen joko B-vitamiineja (foolihappo 1 mg, B12-vitamiini 400 myyg ja pyridoksiini 10 mg) tai lumelääkettä.

Juhani Airaksinen

Passiivisuus lisää astman riskiä?

Väite, että fyysinen passiivisuus lisää riskiä sairastaa astmaa, saa tukea tuoreesta genetiikan alaan kuuluvasta raportista. Siinä amerikkalaiset osoittivat, että Gly 16 -alleelin esiintyminen on yhteydessä aikuisiässä puhkeavaan astmaan, mutta vain erittäin vähän liikkuvilla; tutkimuksessa oli mukana 171 astmaa sairastavaa sairaanhoitajanaista (perusaineiston keruuvaiheessa vuonna 1976 ikä 30-55 vuotta) ja 137 kaltaistettua verrokkia. Geenitutkimus perustui suun limakalvon näytteisiin.

Hannu Puolijoki

Miksi verenpainelääkitys usein vaikuttaa tehottomalta kohonneen verenpaineen hoidossa?

Kohonneen verenpaineen hoitotulokset eivät ole olleet hyviä uusista verenpainelääkkeistä huolimatta. Lääkärikunnan keskuudessa verenpainetaudin aiheuttamat kohde-elinvauriot ja liitännäissairaudet tunnetaan jo melko hyvin. Varsinkin lääketeollisuus on järjestänyt kiitettävästi koulutustilaisuuksia verenpaineen hoidosta, jolloin kuitenkin on vaarana, että uutta kallista lääkettä saatetaan esitellä tutkimuksiin perustuvana tehokkaana lääkkeenä, joka on muita lääkkeitä parempi. Vertailevissa tutkimuksissa kaikki lääkeaineryhmät ovat kuitenkin periaatteessa yhtä tehokkaita, vaikka ryhmien sisällä ja potilaskohtaiset erot saattavat olla huomattavia.

Matti Nikkilä

Polven ja lonkan nivelrikon ehkäisy - haavettako vain?

Polven ja lonkan nivelrikon ehkäisymahdollisuuksia voidaan tarkastella entistä realistisemmin, kun tiedot nivelruston biologisista ominaisuuksista ja sen kuormitusvasteista täsmentyvät. Parhaiten tautia voidaan torjua huolehtimalla sopivasta nivelkuormituksesta yksilöllisesti vauvaiästä vanhuuteen asti. Kohtuullisen liikunnan omaksuminen elämäntavaksi ja lihavuuden välttäminen suojaavat hyvin nivelten terveyttä. Lasten ja nuorten liikuntaharrastukset ovat tärkeitä tukikudosten ja lihaksiston kehittymisen kannalta. Vammojen ja sairauksien varhainen tehokas hoito sekä nivelvammoilta suojautuminen ehkäisevät tehokkaasti nivelrikkoa. Saattaa myös olla, että ravinnolla voidaan vaikuttaa ehkäisevästi taudin ilmaantumiseen ja etenemiseen.

Heikki J. Helminen, Jari P. A. Arokoski, Ilkka Kiviranta

Psykoosilääkkeiden käyttöön liittyvä painonnousu ja metaboliset muutokset

Tavanomaiset ja toisen polven psykoosilääkkeet ovat tehokkaita psykoosien hoidossa. Niiden käyttöön liittyvä painon nousu sekä veren rasva-arvojen ja sokeritasapainon muutokset ovat kuitenkin osalla potilaita merkittäviä haittoja ja terveysriskejä, jotka voivat vaikuttaa heidän ennusteeseensa. Painonnousu on monitekijäinen, mutta se liittyy todennäköisesti pääasiassa psykoosilääkkeiden serotoniini- ja histamiinivälitteiseen hermotoimintaan kohdistuviin salpausvaikutuksiin.

Hannu Koponen, Kaisa Saari, Markku Savolainen, Matti Isohanni

Tunnistatko ornitiinitranskarbamylaasin puutoksen myöhään ilmenevän taudinkuvan?

Ornitiinitranskarbamylaasin (OTC) puutos on ureakierron perinnöllisistä häiriöistä yleisin. Taudin luonne voi kuitenkin olla vaihteleva, kuten tässä artikkelissa esitettävien neljän potilaan oireiden alku ja taudin kulku osoittavat. Kaikkien potilaidemme taudinkuva oli OTC-puutokselle tyypillisesti salakavala. Se johtaa usein diagnoosin viivästymiseen. Yhden potilaamme kuolema olisi ollut estettävissä, mikäli aineenvaihduntasairautta olisi osattu epäillä ajoissa. Hänellä oli myöhään ilmenevälle taudille tyypillinen geenivirhe. Taudin luonteen tunteminen estäisi diagnoosin viivästymisen ja erityisesti poikapotilaiden kuoleman.

Rüdiger Schultz, Anna Siitonen, Matti K. Salo

Simo Kokko: Terveyskeskuksen perustyö ei edellytä suuria yksikköjä

- Suomessa on pitkään pyritty pieniin terveyskeskusyksiköihin - eroon kaupunkien suurista kasvottomista vastaanotoista. Tämä kehitys yhdessä omalääkärijärjestelmän kanssa on ollut valtava edistysaskel, sanoo Stakesin kehittämispäällikkö Simo Kokko.

Suvi Sariola