Uudessa työturvallisuuslaissa myös henkinen kuormitus on riskitekijä

Työn henkinen ja fyysinen kuormittavuus, ergonomiaongelmat, väkivallan uhka, häirintä ja yksintyöskentely ovat asioita, jotka uhkaavat työntekijän terveyttä.

Ulla Järvi

Perhekeskeinen kriisi-interventio osana psykiatrisen avohoidon kehittämistä Kokeilu Etelä-Pohjanmaalla

Ensiapupsykiatrista toimintaa toteutettiin kokeiluluonteisesti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 1.8.1997-31.8.1998. Ensiapupsykiatrisen työryhmän intervention pääasiallisena syynä oli useimmiten itsemurhakriisi. Myös perhekriisi ja psykoosi olivat usein hoidon syynä. Kokeilu osoitti kriisiluontoisen työskentelyn tavoittavan hyvin akuuttiin psykoosiin sairastuvat. Suuri osa vaikeastikin psykoottisesti oireilevista voitiin hoitaa kotikäynnein avohoidossa. Perheet ottivat mielellään hoitovastuuta, kun saivat informaatiota sairaudesta ja ammatti-ihmisten tuen. Yhteistyötahojen näkemysten mukaan toiminta vastasi hyvin ennakkoinformaatiota ja odotuksia.

Ulla Tulisalo, Esa Nordling, Katri Ylihärsilä

Ensimmäiset Suomen Musiikkilääketieteen päivät Helsingissä joulukuussa Musiikkilääketiede ottaa tukevia ensiaskeleita

Kun muusikon terveys reistailee, oire voi aiheuttaa suurta haittaa työssä. Kipeytynyt olkapää, kireät niskalihakset, käheä ääni tai voimakas stressi tuntuu soittamisessa ja laulamisessa. Muusikon terveydenhoito vaatii toisinaan eri ammattiryhmien yhteistyötä - lääkärin, fysioterapeutin ja psykologin.

Merja Koivuniemi

Finsk student på hård läkarutbildning i Budapest

Den internationella läkarutbildningen i Ungern är känd för att vara oerhört krävande och hård - och för att ge mycket goda resultat. Studenter från hela världen deltar i denna utbildning av läkare. För närvarande finns det en enda finsk student bland de blivande läkarna vid Semmelweis medicinska universitetet i Budapest, Kati Jukantupa från Jyväskylä. Hon har just påbörjat sitt femte utbildningsår. Norge har drygt 160 läkarstudenter på plats, Sverige ett 20-tal.

Åke Landquist

Vasta-aineiden kehittyminen pneumokokkibakteerin proteiineille alle kaksivuotiailla lapsilla

5.10.2001 Helsingin yliopisto

Satu Rapola

Koulujen kosteusvauriot ja koululaisten terveys

5.10.2001 Kuopion yliopisto

Taina Taskinen

Raskausmyrkytyksestä toipuminen, sairauden uusiminen ja ennuste

6.10.2001 Kuopion yliopisto

Nonna Makkonen

Ylipaino ja korkea veren insuliinipitoisuus sydän- ja verisuonitautien riskitekijöinä

12.10.2001 Kuopion yliopisto

Hanna-Maaria Lakka

Välilevyn magneettikuvaus

12.10.2001 Oulun yliopisto

Liisa Kerttula

Lastenreumaan liittyvä värikalvontulehdus

12.10.2001 Helsingin yliopisto

Kaisu Kotaniemi

Gluteeniton kasvisruokavalio lievittää reuman oireita

Nivelreumapotilaat ovat vaivojaan lievittääkseen kokeilleet aikojen kuluessa mitä moninaisimpia dieettejä. Näistä kasvisruokavaliot ovat eniten kokeiltuja, ja moni on niistä apua saanutkin. Tieteellinen näyttö ruokavalion tehosta nivelreuman hoidossa on kuitenkin melko vähäistä.

Matti Viljanen

Verisuonet astman hoidon kohteeksi?

Kardiologit lienevät innoissaan, kun lopulta alkaa paljastua entistä selvemmin, että astmapotilaidenkin verisuonissa taitaa olla perustavaa laatua olevaa poikkeavuutta. Lisääntynyttä verisuonitusta on löydetty jo varsin lievää astmaa sairastavien keuhkoputkien submukoosasta. Tuoreesta huippulehdestä löytyy aiheesta pääkirjoitus ja uusi tutkimus.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Rituksimabia AIHAan

Lasten - ja aikuistenkin - autoimmuunihemolyyttinen anemia on joskus vaikeasti hoidettavissa eikä plasmanvaihdolla, immuunisupressiolla tai suoneen annettavalla gammaglobuliinilla aina saada riittävää tulosta. Äärimmäisenä keinona voidaan kokeilla luuytimensiirtoa. Kuusi lasta, joilla oli kaikelle hoidolle resistentti AIHA, sai viikon välein 4-8 rituksimabi-infuusiota. Ajatuksena oli, että B-solujen depleetiolla saataisiin vastetta, sillä autoreaktiiviset B-lymfosyytit ovat ilmeisesti oleellisia taudin patofysiologiassa. Ja vastettahan saatiin: retikulosyyttiluku pieneni, hemoglobiiniarvo normaalistui ja steroidiannos käytännössä lopetettiin kaikilta. Vaste ilmaantui nopeasti ja säilyi ainakin puolitoista vuotta ilman lisäinfuusioita. Uusi vaihtoehto vaikeaan sairauteen on löytynyt.

Robert Paul

Lyhyesti: Aivojen serotoniinireseptorien heikko aktiivisuus altistaa ahdistuneisuudelle?

Kaksostutkimusten mukaan puolet ahdistuneisuusherkkyydestä selittyy perimällä, mutta sitä, mikä periytyy, ei tiedetä. 19 terveelle vapaaehtoiselle tehdyssä PET-tutkimuksessa kävi ilmi, että useilla aivoalueilla serotoniinireseptorien (5-HT1A) kyky sitoa serotoniinia oli kääntäen verrannollinen koetun ahdistuneisuuden määrään. Näyttääkin mahdolliselta, että aivojen serotoniinireseptorien heikko aktiivisuus herkistää ihmistä ahdistuneisuuden kokemiselle. Eläinkokeet samoin kuin se, että buspironi (5-HT1A-agonisti) vähentää ahdistusta, tukevat myös näkemystä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Yöllinen ja kuiva yskä naisilla tavallisempaa kuin miehillä

Laajassa 16:n Euroopan maan 18 277 henkilön (ikä 20-48 v) tutkimuksessa kartoitettiin yskän esiintyvyyttä väestötasolla. Selvitys perustui haastatteluun ja osalle tehtyihin IgE-määrityksiin ja spiromet-rioihin. Yskä luokiteltiin yölliseksi, kuivaksi (limaa tuottamattomaksi) tai limaiseksi. Yöllinen yskä oli melko tavallista, sitä esiintyi 30,7 %:lla, kun taas kuivaa tai limaista yskää oli kumpaakin 10,2 %:lla. Naisten osuus korostui sekä yöllä yskivien (OR 2,08) että kuivasta yskästä kärsivien (OR 1,27) joukossa. Yöyskä ja limainen yskä olivat yhteydessä nuhaan. Kaikki yskätyypit korreloivat astmaan, tupakointiin (omaan tai passiiviseen altistumiseen) sekä ylipainoon. Tutkijat pohtivat naisten yskäreseptorien herkkyyden hormonaalisia syitä (epäilty mm. ACE:n estäjien yhteydessä) sekä toisaalta ylipainon ja gastroesofageaalisen refluksin yhteyden vaikutusta tuloksiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Erytromysiinistä pylorusstenoosia

Isossa amerikkalaisessa kohorttitutkimuksessa on osoitettu, mitä jo aikaisemminkin epäiltiin: vauvalle annettu erytromysiini lisää pylorusstenoosin riskiä. Tiedot diagnooseista ja lääkityksistä retrospektiivisesti varsin kattavalta kuulostavasta alueellisesta ATK-rekisteristä vuosina 1993-99. Suun kautta alle kahden viikon iässä nautittu erytromysiini lisäsi pylorus-stenoosiriskin kymmenkertaiseksi, alle kolmen kuukauden iässä nautittu kuuri lisäsi riskin viisinkertaiseksi. Erytromysiinisilmätippahoito ei ollut yhteydessä pylorusstenoosiin. Uudempia makrolideja vauvat eivät juuri saaneet, joten niistä päätelmiä ei voitu tehdä.

Marjo Renko

aVR - aliarvostettu EKG-kytkentä valokeilaan

EKG:n tulkinnassa aVR-kytkennän muutoksia on usein väheksytty ja niiden on katsottu vain heijastavan vasemman puolen kytkentöjä. Rytmihäiriöiden diagnostiikassa aVR-kytkennän P-aaltoa on kuitenkin jo pitkään käytetty hyväksi varsinkin eteisperäisten rytmihäiriöiden erottelussa. Vähemmän tunnettua on, että aVR antaa arvokasta tietoa myös äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikassa ja riskin arvioinnissa.

Juhani Airaksinen

Depression lääkehoidon laatua voidaan parantaa

Depression hoitoon on olemassa tehokkaita lääkkeitä, mutta tarpeelliseksi arvioiden lääkehoidon keskeyttäminen on yleinen syy hoidon epäonnistumiseen. Amerikkalaisessa perusterveydehuollon potilaita koskevassa tutkimuksessa vertailtiin depression tavanomaisen hoidon saaneiden ryhmää kahteen hoidon laadun parantamiseen tähtäävään interventioryhmään. Molemmissa laadunparannusryhmissä toimi lääkärin kanssa yhteistyössä paikallinen depressiohoitaja, joka antoi potilaille depressioon liittyvää koulutusta, arvioi heidän tilaansa ja seurasi heidän lääkehoitoaan (ryhmä 1) tai ohjasi heidät psykoterapeutin hoitoon (ryhmä 2).

Raimo Kr Salokangas

Avohoidon potilaista eristettyjen bakteerien lääkeresistenssi Suomessa 1997-2000 FINRES 2001 -raportti

Mikrobilääkkeille resistenttien bakteerien maailmanlaajuinen leviäminen on merkittävä uhka terveydenhuollolle. Suomessa resistenssitilanteen seuranta perustuu alueellisten kliinisen mikrobiologian laboratorioiden FiRe-verkostolle. Meillä avohoidon potilaista eristettyjen bakteerien resistenssitilanne on vielä kohtuullisen hyvä, mutta koska bakteerit eivät tunne rajoja, kansainvälinen kehitys heijastuu vääjäämättä meillekin. Erityisen tarkkailun kohteena ovat tällä hetkellä pneumokokkien makrolidiresistenssi ja gonokokkien fluorokinoloniresistenssi.

Pentti Huovinen, Heikki Kaukoranta, Marja-Leena Katila, Antti Nissinen, Martti Vaara, Fire-Verkosto

Pernaruton tahallisen levittämisen uhka Suomessa

Pernarutto eli antraks on Bacillus anthracis -bakteerin aiheuttama harvinainen infektiotauti. Se tunnetaan perinteisesti nautakarjan, lampaiden, vuohien ja muiden kasvissyöjäeläinten sairautena. Ihmisten luonnolliset tartunnat ovat erittäin harvinaisia ja yleisimmin seurausta kontaktista sairaisiin eläimiin tai niistä peräisin oleviin tuotteisiin. Tahallisesti aiheutetuissa sairaustapauksissa tartunnat ovat tapahtuneet joko hengittämällä aerosolimuodossa olevia pernaruttoitiöitä tai suorassa ihokosketuksessa itiöihin. Käytännössä kliinikot ja mikrobiologit ovat avainasemassa mahdollisten tautitapausten nopeassa havaitsemisessa, mikrobilääkityksen aloituksessa ja raportoinnissa.

Pekka Nuorti, Outi Lyytikäinen, Markku Kuusi, Peter Klemets, Tarja Heiskanen-Kosma, Katri Jalava, Heli Siikamäki, Martti Vaara, Matti Viljanen, Petri Ruutu