Kuntien mahdollisuudet terveyspalvelujen järjestäjänä

Kunnilla on Suomessa keskeinen osa terveyspalvelujen järjestämisessä. Vaikka suomalaiset ovat nyt keskimäärin tyytyväisiä terveyspalveluihinsa, voi niiden taso heikentyä monissa kunnissa uhkaavien rahoitusongelmien ja henkilöstöpulan vuoksi. On tullut aika miettiä uusia yhteistyömuotoja kuntien kesken palvelujen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi niin muuttotappio- kuin kasvukunnissa.

Jorma Back

Sepelvaltimoiden pallolaajennukset Pohjois-Karjalan keskussairaalassa

Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on jo lähes kahden vuoden ajan tehty sepelvaltimoiden pallolaajennustoimenpiteitä, vaikka sairaalassa ei ole sydänkirurgian osastoa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä, vakavia komplikaatioita ei ole sattunut ja tutkimusjonoista on päästy eroon. Kirjoittajien mielestä toimenpide voidaan laadukkaasti tehdä myös keskussairaalassa, ja liiallisella keskittämisellä ei välttämättä saavuteta niitä etuja, joita ulkomaisissa tutkimuksissa tuodaan esiin.

Juha Mustonen, Jaakko Eränen

Kuvantamiskeskuksen toiminta-analyysi ja alkuvaiheen käyttökokemuksia kuvaverkosta

Lokakuussa 1995 TYKS:n Kuvantamiskeskukseen asennettiin ATM -runkoverkko, 500 GB:n digitaalinen nauha-arkisto ja joukko radiologisia työasemia. Tavoitteena oli välttää lisärakentaminen ja tehostaa kuvantamistoimintaa tarjoamalla parempaa palvelua kliinikoille ja potilaille sekä säästää materiaalikustannuksissa vähentämällä filmien käyttöä. Vuonna 1997 aloitettiin kuvaverkon arviointitutkimus, joka koski mm. Kuvantamiskeskuksen asiakashenkilökunnan tyytyväisyyttä palvelutoimintaan, työprosesseja ja kustannuksia.

Marianne Maass, Marjatta Kosonen, Martti Kormano

Lyhyesti: Astman vaihtoehtohoidot suosittuja USA:ssa

Kaliforniassa jopa 42 % astmasta ja ylähengitysteiden oireista kärsivistä turvautuu vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin, joista osaan saattaa liittyä voimakkaidenkin sivuvaikutusten riski (efedra, kiinalaiset yrtit ja kofeiinituotteet). Tietoa asiasta saatiin strukturoidulla puhelinhaastattelulla 350:ltä näitä sairauksia potevalta. Chest-lehden pääkirjoituksen laatijakin on huolissaan asiasta. Syytä on varmasti lääkärien asenteissa ja Yhdysvalloissa noudatetussa astman hoidon logiikassa, mutta myös median luomassa kuvassa vaihtoehtotuotteiden vaikutuksista.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Statiinit tulossa myös aorttaläpän ahtauman hoitoon?

Äskettäin on havaittu valtimotaudin vaaratekijöiden olevan yhteydessä nopeaan aorttaläpän ahtautumiseen. Aorttaläpän kalkkeutuminen on tärkeä ahtauman etenemisnopeuden ennustaja ja mittari. Saksassa tutkittiin LDL-kolesterolin vaikutusta 104 potilaan aorttaläppään. Kalkkeutuminen oli matalamman LDL-kolesteroliarvon (3,36 mmol/l) ryhmässä merkitsevästi (p < 0,001) hitaampaa keskimäärin 15 kuukauden seurannassa. Clevelandissa selviteltiin puolestaan 174 aorttaläppäahtaumapotilaan jälkianalyysissä statiinien vaikutusta taudin etenemiseen. Kolmas-osalla potilaista oli käytössä statiini, ja kalkkisen aorttaläpän ahtautuminen oli heillä merkitsevästi hitaampaa kuin potilailla ilman statiinihoitoa vähintään vuoden seurannassa. Satunnaistettua tutkimusta odotetaan varmistamaan tätä mielenkiintoista löydöstä.

Juhani Airaksinen

Lapsuus- ja nuoruusiän masennus on riski aikuisiän masennukselle

Kuuluisassa Maudsleyn sairaalassa vuosina 1970-83 hoidetuille, masennusdiagnoosin saaneille lapsipotilaille (keski-ikä 14 vuotta) tehtiin seurantatutkimus 20 vuotta hoidon jälkeen. Tällöin kävi ilmi, että kolme neljäsosaa heistä sairastui aikuisiässä depressioon. Sillä, oliko masentuneella lapsella ilmennyt myös käytöshäiriöitä, ei ollut vaikutusta aikuisiän depression yleisyyteen. Sen sijaan alkuvaiheen käytöshäiriöt ennakoivat aikuisiässä antisosiaalista persoonallisuushäiriötä, huumeriippuvuutta ja alkoholismia.

Raimo Kr Salokangas

Ranskassa korkein oikeus antoi päätöksen sikiötutkimuksista

Ranskan korkein oikeus on äskettäin määrännyt korvauksia kahdessa tapauksessa, joissa sikiön synnynnäisen sairauden diagnostiikan puutteellisuuden tai laiminlyönnin takia äidillä ei ollut mahdollisuutta harkita raskauden keskeytystä. Toisella lapsella oli 21-trisomia ja toisella vihurirokon aiheuttamat vammat. Synnytyslääkäri ei tiedottanut riittävästi lisääntyneestä trisomiariskistä ja raskaudenaikainen vihurirokko jäi hoitavalta obstetrikolta toteamatta, joten lääkärit velvoitettiin täysiin korvauksiin syntyneiden lasten sairauksien elinikäisistä haitoista.

Pertti Kirkinen

Nefrektomiasta hyötyä myös metastasoineessa munuaissyövässä

Paikallisen munuaissyövän hoito on tunnetusti nefrektomia, mutta nefrektomian hyödyllisyydestä etäpesäkkeitä lähettäneen munuaissyövän hoitona on esitetty eriäviä mielipiteitä. Primaarituumorin poisto saattaa tässäkin tilanteessa vähentää paikallisia syöpään liittyviä komplikaatioita, ja se saattaisi edistää mahdollisuuksia saada systeemihoidoilla aikaan hoitovaste, mutta toisaalta itse leikkaukseen voi liittyä haittavaikutuksia, jopa kuolleisuutta.

Heikki Joensuu

Serotoniinin takaisinoton estäjillä ei tehoeroja

Masennuslääkkeinä käytettävät serotoniinin takaisinoton selektiiviset estäjät ovat purjehtineet myötätuulessa ja hoidoissa palaa rahaa. Jokaisen SSRI-lääkkeen teho on parempi kuin lumeen ja trisyklisiin masennuslääkkeisiin verrattuna haitat ovat pienemmät. Eri molekyylien keskinäiset tehovertailut ovat kuitenkin olleet niukkoja ja pääosin laitospotilaiden lyhytkestoiseen seurantaan perustuvia. Hoitovuosista pääosa sen sijaan toteutuu avohoitona ja seurannasta vastaavat yleislääkärit.

Seppo Yt Junnila

Lyhyesti: Kenen omaisuutta olet?

Anglosaksisessa maailmassa on herännyt keskustelu elinten ja solujen omistusoikeudesta. Englannissa sysäys on tullut skandaaleista, joissa elimiä ja kudoksia on omaisten tai potilaiden luvatta säilötty tutkimusta varten. Siellä selvityskomiteat ovat esittäneet, että jopa patologian näytelasit pitäisi omaisten niin toivoessa toimittaa haudattavaksi vainajan mukana. Yhdysvalloissa on aiemmin käyty oikeutta, kun herra Mooresta poistetun pernan soluista oli tehty kaupallisesti merkittävä solulinja. Tuomioistuimen mukaan herra Moorella ei ole oikeutta osuuteen tuotteesta. Kyse näyttää olevan omaisuuden määritelmästä. Jos solusi ovat omaisuuttasi, oletko oikeutettu korvauksiin, jos joku suurella työllä kehittää niistä tuotteen? Entä jos näytteesi katoavat patologian arkistosta tulipalossa?

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Putamen ja skitsofrenia

Dopamiini, jota esiintyy runsaasti aivojen tyvitumakkeissa putamenissa ja caudatuksessa, on liitetty skitsofrenian syntyyn. Samoin on havaittu, että skitsotyyppinen persoonallisuushäiriö altistaa skitsofrenialle, mutta läheskään kaikki eivät sairastu. Amerikkalaistutkijat havaitsivat, että terveillä henkilöillä putamen oli suurempi mutta skitsofreniapotilailla pienempi kuin skitsotyyppistä häiriötä sairastavilla, mutta caudatuksen koossa ei eroja ollut. Terveisiin verrattuna skitsotyyppisillä potilailla putamenin glukoosimetabolia oli vilkkaampaa ja skitsofreniapotilailla vaimeampaa; potilailla, jotka eivät olleet koskaan saaneet lääkettä, ero oli voimakkaampi. Tutkijat olettavat, että putamenin pieni koko mutta suuri metabolia-aktiivisuus voi suojata psykoottiselta häiriöltä. Tulevaisuus näyttää, onko oletuksessa perää vai onko kyse taas kerran sattumalöydöksestä.

Raimo Kr Salokangas

Epästabiilia angina pectorista sairastavien potilaiden hoidon toteutuminen Seurantatutkimus TAYS:n potilaista

TAYS:aan sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen lähetettyjen epästabiilia angina pectorista sairastavien potilaiden hoidon toteutumista ja vointia seurattiin puolen vuoden ajan. Viiveet sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen ovat pitkät. Perinteinen lääkehoito toteutuu hyvin. Sen sijaan uudempien verihiutaleitten aggregoitumiseen vaikuttavien glykoproteiinin reseptorin salpaajien käytössä on tehostamisen varaa. Sitä paitsi statiinilääkitys oli käytössä viiden kuukauden kuluttua vain 46 %:lla kaikista ja ainoastaan

Saila Vikman, Matti Tarkka, Kari Niemelä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 3/2002 Kommentteja

Luuston kasvainten hoito

Luuston kasvainten kirurginen hoito ei ole koskaan päivystyskirurgiaa, ja patologis-anatominen diagnoosi on aina varmistettava ennen mitään hoitotoimenpiteitä. Primaaristen kasvainten kirurginen poisto on oleellista, mikäli halutaan päästä kuratiiviseen lopputulokseen. Kirurgisen hoidon laajuuteen vaikuttavat kasvaimen sijainti, levinneisyys ja patologis-anatominen diagnoosi. Joidenkin kasvainten hoidossa solunsalpaajat parantavat selvästi hoitotulosta. Luuston kasvainten hoito on keskitettävä yksiköihin, joissa voidaan saumattomasti käyttää avuksi onkologian ja kirurgian eri osa-alueiden tietämystä. - Tämä artikkeli päättää kolmiosaisen artikkelisarjan luuston kasvaimista.

Martti Hirn, Tuula Lehtinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030