Vantaalaisen vauvan äidinmaitokausi

Imetys on vastasyntyneen luonnollinen ruokintatapa. Imetys mahdollistaa optimaalisen ravitsemuksen sekä vahvistaa äidin ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta. Valtakunnallisten ravitsemussuositusten mukaan täysimetystä jatketaan 4-6 kuukauteen ja imetystä 6-12 kuukauteen saakka. Lisäruoat suositetaan aloitettavan yksilöllisen tarpeen mukaan 4-6 kuukauden iästä. Rintaruokinnan tukeminen ja edistäminen kuuluu neuvoloiden perustehtäviin. Kansainvälisen vauvamyönteisyysohjelman tavoitteena on, että 4-6 kuukauden ikäisistä lapsista 80 % olisi täysimetettyjä.

Sirpa Sairanen, Annika Nurttila

Ikääntyvä työikäinen kuntalainen tyytyväinen avoterveydenhuollon fysioterapiapalveluun

Fysioterapiapalvelujen käyttäjiin kohdistuneet aikaisemmat tutkimukset ovat perustuneet tilastoihin lääkäreissä käynneistä, fysioterapiakäynneistä ja diagnostisoituihin sairauksiin. Tässä artikkelissa esitetyt tulokset ovat asiakaspalautekyselystä terveyskeskusten ja yksityisten avoterveydenhuollon fysioterapiapalvelujen käyttäjistä. Palvelujen käyttäjäprofiilit eivät ole muuttuneet merkittävästi kymmenen vuoden aikana. Asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun, vaikka odotusajat ovat pitkiä.

Arja Piirainen, Johanna Leskelä, Elina Viitanen

Rotan amygdalan sentraalitumake

26.10.2001 Kuopion yliopisto

Esa Jolkkonen

Syöttösolun välittäjäaineet välittömässä allergisessa paukamareaktiossa

20.10.2001 Kuopion yliopisto

Jari Saarinen

Uusi Alzheimerin taudin muoto

2.11.2001 Helsingin yliopisto

Auli Verkkoniemi

Voiko vaurioitunut sydän korjata itsensä?

Luuytimen ja muutamien muiden kudosten vauriot voivat korjautua solujen regeneraatiokyvyn ansiosta. Meille on opetettu, että sydänlihassolut eivät voi jakautua eikä kuolleiden sydänsolujen tilalle siis kasva uusia. Olemassa olevat solut voivat korkeintaan kasvaa kooltaan, hyper-trofioitua, mutta tämä mekanismi ei ole riittävä korjaamaan lihaskatoa. Tämäkin vanha lääketieteellinen totuus on nyt kokemassa kovia. Jokin aika sitten sydänlihassoluissa todettiin mitoottisia kuvioita solun jakautumisen merkkinä heti sydäninfarktin jälkeen, eniten juuri infarktin reuna-alueilla. Epäselväksi jäi, olivatko jakautuvat solut paikallisia myosyyttejä vai sydämen ulkopuolelta paikalle vaeltaneita kantasoluja.

Juhani Airaksinen

Kenen leipää syöt, sen lauluja...

Lääketutkijoiden ja teollisuuden kytkökset ovat havaittujen lieveilmiöiden seurauksena joutuneet suurennuslasin alle - eivätkä ilmeisesti aiheetta. Julkaistujen tutkimusten objektiivisuus on lääkkeitä määräävien kliinikoiden kannalta keskeistä.

Seppo Yt Junnila

Lyhyesti: Antibioottien käyttö yhteydessä astmalääkkeen tarpeeseen?

Bostonissa selvitettiin retro-spektiivisesti, käyttävätkö sellaiset 6-55-vuotiaat astmapotilaat, joilla on käytössä etupäässä vain keuhkoputkia laajentava lääkitys, enemmän antibiootteja kuin ne, joilla on myös anti-in-flammatorinen astmalääkitys hoidon osana. Hypoteesi ei pitänyt kutiaan, vaan antibioottien käyttö oli se sijaan yhteydessä astmalääkkeiden kokonaiskäyttöön ja kasvoi molempien lääkeryhmien käytön lisääntyessä. Antibioottien käytön asianmukaisuutta ei kyetty arvioimaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Diagnostiikka vaikuttaa dementian määrään

Ei ole uutinen, että diagnostiset kriteerit vaikuttavat siihen, miten paljon eri sairauksia västöstä löytyy. Esimerkiksi skitsofreniaa diagnosoitiin samojen sairauskertomustietojen perusteella New Yorkissa noin kaksi kertaa niin paljon kuin Lontoossa; tämä johtikin tautiluokitusten uusimiseen. Nyt on vertailtu dementian määriä kahden tautiluokituksen perusteella. Saksalaisen väestötutkimuksen perusteella 75 vuotta täyttäneistä sai 17,4 % dementiadiagnoosin DSM-III-R-luokittelulla, kun vastaava osuus ICD-10-luokittelulla oli 12,4 %. Viiden prosenttiyksikön eroa ei voida pitää pienenä. Erityisesti yli 90-vuotiaiden ryhmässä ICD-10:n perusteella diagnosoitiin vähemmän dementiaa kuin DSM-III-R:n perusteella. Näyttää siltä, että nimenomaan ICD-10:ssä, joka on siis meilläkin käytössä, ilmenee ongelmia vanhimpien henkilöiden dementian arvioinnissa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Psykososiaalinen tukihoito ei pidennä rintasyöpäpotilaiden elinikää

Ryhmäterapiana annetun psykososiaalisen tukihoidon on aiemmin havaittu pidentävän etäpesäkkeistä rintasyöpää sairastavien potilaiden elinikää. Tulos ei kuitenkaan saanut tukea uudessa huolellisesti tehdyssä tutkimuksessa, jossa 235 etäpesäkkeistä rintasyöpää sairastavaa naista satunnaistettiin joko viikoittain psykososiaalista tukihoitoa saavaan joukkoon tai vertailuryhmään. Terapiaa annettiin ryhmäterapiana, se oli luonteeltaan tukea antavaa ja potilaita rohkaistiin tuomaan esiin syöpään liittyviä tunteitaan. Terapiaa saaneiden mieliala säilyi parempana kuin verrokkien, ja heillä oli vähemmän kipuja osin mahdollisesti tehostuneesta kivun hoidosta johtuen. Elinajan pituus oli kuitenkin riippumaton siitä, annettiinko psykoterapiaa vai ei.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Aum Shinrikyolla surkeat mikrobiologit - onneksi

Japanilainen Aym Shinrikyo -kultti tuli tunnetuksi vuonna 1995 Tokion metroon tekemästään sariinikaasuiskusta. Kesäkuussa 1993 tämä samainen porukka levitti pernaruttobakteerisuspensiota päämajansa katolta eräässä Tokion esikaupungissa. Touhusta ei ollut kenellekään mitään terveydellistä haittaa, ja se paljastui naapurien ihmetellessä rakennuksesta leviävää karmeaa hajua. Käytetty bakteerikanta on nyt tukittu ja se on osoittautunut Japanissa eläinten rokottamiseen käytetyksi kannaksi, joka on täysin avirulentti. Tämä osoittaa, ettei lahkoon ainakaan ammattitaitoisia mikrobiologeja ollut haksahtanut. Viime syksynä Yhdysvalloissa olivatkin sitten liikkeellä ammattilaiset.

Matti Viljanen

Voiko oireettoman skitsofreniapotilaan psykoosilääkityksen lopettaa?

Psykoosilääkkeitä käytetään skitso-freniapotilailla positiivisten psykoottisten oireiden hoitamiseen ja niiden uudelleenilmaantumisen ehkäisyyn. Mutta voidaanko lääkitys lopettaa, kun potilaan psykoosioireet ovat poistuneet? Tätä tutkittiin 54:n äskettäin sairastuneen vapaaehtoisen skitsofreniapotilaan aineistosta. Potilaat olivat ennen tutkimusta saaneet flufenatsiini-injektiolääkitystä vähintään vuoden ajan ja olivat olleet oireettomia vähintään 3 kuukautta. Tutkimusasetelmassa potilaat jaettiin kahteen ryhmään. Kaksoissokkovaiheessa molemmat ryhmät saivat 12 viikkoa flufenatsiinia ja 12 viikkoa lumetta. Tämän jälkeen potilaita seurattiin avoimella asetelmalla siten, että tutkimus kesti kokonaisuudessaan lähes 2 vuotta. Jos potilaalle ilmaantui psykoottisia oireita tai hän pyrki jättäytymään pois hoidosta, lääkehoito aloitettiin uudelleen.

Raimo Kr Salokangas

Hengitysteiden inflammaatio säilyy, vaikka astma olisikin remissiossa

Atooppisen astman oireet poistuvat usein puberteetissa ja astman sanotaan hävinneen. Mutta onko myös hengitysteiden inflammaatio hävinnyt - useinhan oireet sitten myöhemmällä iällä palaavatkin. Hollantilaiset selvittivät tätä ottamalla bronkusbiopsioita 19 atooppista astmaa sairastavalta, 18 remissiossa olevalta astmaatikolta ja 17 verrokilta; henkilöiden iät olivat 18-25 vuotta. Remission mediaani oli 5 vuotta.

Hannu Puolijoki

Meluherkkyys tulisi ottaa huomioon meluntorjunnassa

Melu on tyypillinen ympäristön stressitekijä, jolla on selviä terveysvaikutuksia. Meluherkkyys lisää melun häiritsevyyttä ja se oli tässä tutkimuksessa merkittävä tekijä melun raportoinnissa. Yksilöt, jotka ovat erityisen herkkiä melulle, ovat myös muita alttiimpia melun vaikutuksille. Melun häiritsevyyden ja meluherkkyyden on todettu ennakoivan melun terveysvaikutuksia, kuten verenpainetta, paremmin kuin itse melutaso. Melualtistuksen, melun häiritsevyyden ja meluherkkyyden tutkiminen kyselyin voi täydentää melukartoituksia meluntorjuntaa suunniteltaessa.

Marja Heinonen-Guzejev, Heikki S. Vuorinen, Jaakko Kaprio, Markku Koskenvuo, Kauko Heikkilä, Helena Mussalo-Rauhamaa

Milloin lapsi tarvitsee sairaalahoitoa infektion takia?

Kynnys pienen lapsen sairaalatutkimuksiin lähettämiselle on matala. Lapsi tarvitsee välitöntä sairaalahoitoa ripulin yhteydessä kuivuman vuoksi tai hengitystieinfektiossa, kun siihen liittyy selvä hengenahdistus. Septistä infektiota epäiltäessä lapsi on syytä lähettää välittömästi sairaalaan, ja myös muiden invasiivisten bakteeri-infektioiden, erityisesti pyelonefriitin ja pneumonian, tutkimukset ja hoidon aloitus kuuluvat sairaalatasolle. Vakavien bakteeri-infektioiden tunnistaminen alkuvaiheessa on tärkeää, mutta usein vaikeaa. Kliinisen silmän avuksi on kehitetty pisteytysmalleja lapsen yleistilan arviointiin. Avohoidossa otettavista laboratoriokokeista on vain rajallisesti apua, ja jos kliininen epäily vakavasta infektiosta on vahva, ei kokeita kannata lainkaan ottaa.

Merja Helminen, Timo Vesikari

Hammasperäinen infektio

Suun streptokokit ovat yleisimpiä hammasperäisen infektion aiheuttajia. Aggressiivinen infektio vaatii usein kirurgista hoitoa ja suonensisäistä mikrobilääkitystä. Märkäpesäkkeen avaus ja oikean antibiootin valinta sekä hampaan juurihoito tai poisto ovat tärkeimmät päivystystoimenpiteet hammasperäisen infektion hoidossa. Mikäli infektio hoitotoimenpiteistä huolimatta leviää, on potilas lähetettävä keskussairaalan suusairauksien klinikkaan. Lopullisesta hoidosta akuutin vaiheen jälkeen huolehtii hoitava hammaslääkäri.

Tero Soukka, Kimmo Vähätalo

Verisuonikirurgiassa käytettävät biomateriaalit 2 Endovaskulaariset istutteet ja embolisaatiomateriaalit

Verisuonisairauksien hoito toteutetaan nykyään yhä useammin primaarivaiheessa endovaskulaaristen hoitotoimenpiteiden avulla. Kehittyneet ja vähemmän invasiiviset hoitotoimenpiteet soveltuvat myös huonompikuntoisille potilaille. Kuitenkin pitkäaikaistuloksia endovaskulaaristen biomateriaalien käytöstä tarvitaan vielä, ennen kuin voidaan arvioida tarkemmin eri materiaalien ja menetelmien paremmuutta. - Kaksiosainen artikkelisarja verisuonikirurgian biomateriaaleista alkoi Lääkärilehden edellisessä numerossa.

Ilkka Uurto, Leo Keski-Nisula, Juha-Pekka Salenius

Pentti Silvola selvitti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työnjakoa Alueellinen ohjelmatyö mitoittaa palvelutuotannon

- Tämä oli vaikea aihepiiri näin kireässä aikataulussa, arvioi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola, joka hoiti vastuullisena selvityshenkilönä kansallisen terveysprojektin osuuden julkisen terveydenhuollon, yksityisen ja kolmannen sektorin työnjaosta ja yhteistyöstä.

Suvi Sariola

Lääkäriliiton Heikki Pälve: Väliraportti ei madalla raja-aitaa yksityissektorille

Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve pitää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työnjakoa käsitellyttä väliraporttia konservatiivisena. Hänen mielestään siitä henkii pitäytyminen julkisen terveydenhuollon aseman korostamiseen.

Suvi Sariola

Palvelujärjestelmä seutukuntapohjalle, erikoissairaanhoidon suunnittelu viidelle erityisvastuualueelle

Terveydenhuollon kehittämisprojektin hallintotyöryhmän tuli toimeksiantonsa mukaisesti tehdä ehdotuksia yhteistoiminnan, työnjaon ja palvelujen tuottamistapojen uudelleenorganisoimisesta siten, että palvelujärjestelmän rakenteet uudistuvat ja tehokkuus ja taloudellisuus lisääntyy. Tähän työhön kutsuttiin selvityshenkilöiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen ja terveydenhuollon hallinnon professori Mats Brommels Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitokselta. Selvityshenkilöiden tukiryhmän jäsenten nimet ovat taulukossa 1.

Taito Pekkarinen