Ovulaatioriski matalahormonisten yhdistelmäehkäisypillereiden käytön aikana

9.11.2001 Helsingin yliopisto

Kaisa Elomaa

Lyhyesti: Sydänperäisen äkkikuoleman ehkäisy edelleen ongelma

Suomalainen tutkimus sai harvinaisen suurta arvostusta, kun New England Journal of Medicine julkaisi professori Heikki Huikurin ym. katsauksen sydänperäisen äkkikuoleman syistä ja ehkäisymahdollisuuksista. Sydänsairaudet ovat tärkein kuolemansyy länsimaissa ja noin puolet sydänkuolemista tapahtuu äkillisesti. Nykyisin pystytään tunnistamaan varsin luotettavasti useita harvoin esiintyviä sydänsairauksia ja tiloja, joissa äkkikuoleman vaara on suuri, ja ehkäisykeinotkin, kuten lääkkeet ja etenkin rytmihäiriötahdistimet, ovat tehokkaita näissä pienissä riskiryhmissä. Kuitenkin valtaosa äkkikuolemista ilmenee näennäisen satunnaisesti ns. terveessä väestössä. Toistaiseksi ei ole riittävän tarkkoja menetelmiä, joilla riskialttiit henkilöt voitaisiin seuloa väestöstä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: B6-vitamiini lievittää tardiivia dyskinesiaa

Tardiivi dyskinesia on yksi hankalimmista ja vaikeimmin hoidettavista psykoosilääkkeiden haittavaikutuksista. Pienessä, vain 15 potilasta käsittävässä kaksoissokkotutkimuksessa todettiin, että 400 mg:aan vuorokaudessa nostetulla B6-vitamiiniannoksella dyskineettiset ja parkinsonismioireet lievenivät kolmanteen hoitoviikkoon tultaessa merkitsevästi enemmän kuin lumelääkkeellä. Aktiivista vaihetta seuranneen wash-out -jakson aikana oireet palasivat ennalleen. Hoitoon ei liittynyt haittavaikutuksia. Näyttääkin siltä, että B6-vitamiinilla voidaan ainakin tilapäisesti lievittää tardiivin dyskinesian hankalia oireita.

Raimo Kr Salokangas

Pieni kortisoniannos ja pitkävaikutteinen avaava lääke hyvä yhdistelmä astmassa

Astman hoidossa on taitettu pitkään peistä siitä, millainen inhaloitavan steroidin annoksen tulisi varsinkin hoidon alkuvaiheessa olla: suuriko vai pienikö, ja miten liittää siihen muuta lääkitystä. Nyt on valmistunut laaja asiaa koskeva selvitys, ns. OPTIMA-tutkimus, jossa käytettiin pieniä budesonidiannoksia ja avaavaa nopea- mutta samalla pitkävaikutteista formoterolia.

Hannu Puolijoki

Naisetkin kärsivät eturauhasvaivoista

Eturauhasen liikakasvuun liittyvät oireet heikentävät ikääntyvän miehen elämänlaatua, kuten kaikki käytännön lääkärit hyvin tietävät. Aina ei ehkä riittävästi selvitetä, millä tavoin miehen eturauhasvaivat heijastuvat elämänkumppanin arkeen.

Seppo Yt Junnila

Bakteriofagin entsyymillä pneumokokin kimppuun

Bakteriofagit ovat bakteerien viruksia. Niille on tyypillistä erittäin suuri spesifisyys bakteerilajien ja alatyyppien suhteen. Bakteriofageja käytetäänkin hyvän erottelukykynsä vuoksi monien bakteerilajien epidemiologisessa tutkimuksessa. Näitä bakteerien vitsauksia on jonkin verran käytetty infektioiden hoidossakin, mutta siihen tarkoitukseen ne ovat liiankin spesifisiä. Onnistunut hoito edellyttää infektion aiheuttajan tarkan tunnistamisen ja juuri siihen iskevien bakteriofagien käytön.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Tupakoinnin lopettamiseen tähtäävästä ohjelmasta hyötyä

Astman vuoksi päivystyksessä käyneiden 3-12-vuotiaiden, lähinnä kalifornialaisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten vanhempiin yritettiin vaikuttaa hoitajavetoisella ohjelmalla, jossa tähdättiin tupakoinnin lopettamiseen ja annettiin informaatiota astmasta. Tutkimukseen kului virtsan nikotiinipitoisuuksien määritys ryhmän lapsilta muiden parametrien kuten pahenemisvaiheiden tilastoinnin ohella. Koordinoidulla ohjelmalla saatiin hyötyä: astman hoitoepisodit vähenivät ja virtsan nikotiinimääritykset tukivat interventioiden hyödyllisyyttä, joskin tilastollisen merkitsevyyden kannalta ongelmia oli mm. seurannasta putoamisen vuoksi.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lisääntynyt kortisolin eritys psykoottisessa depressiossa

Epidemiologisten ja geneettisten tutkimusten mukaan psykoottinen ja ei-psykoottinen masennus eroavat toisistaan, ja myös ennuste on erilainen. Pienehkössä tutkimuksessa vertailtiin masennuspotilaiden ja terveiden neuropsykologisia testituloksia ja kortisolineritystä. Psykoottisilla masennuspotilailla oli enemmän puutteita muistisuorituksissa ja suurempi iltapäivän kortisolineritys kuin muilla masennuspotilailla ja terveillä. Tutkijat olettavatkin, että psykoottinen masennus eroaa endokriinisesti muusta masennuksesta ja että lisääntynyt kortisolineritys voi olla syy kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen. Jos näin on, myös endokriinisen hoidon mahdollisuus voi olla tärkeä.

Raimo Kr Salokangas

Sosioekonomisen aseman yhteys aivoinfarktiin ja aivoverenvuotoon suomalaisessa aikuisväestössä

Huonoon sosioekonomiseen asemaan liittyy lisääntynyt sairastuvuus ja kuolleisuus aivohalvaukseen. FINMONICA-aivohalvausrekisterin tietojen perusteella vuosina 1983-92 aikuisväestön ikävakioitu aivoinfarktin ilmaantuvuus oli alimmissa sosioekonomisissa ryhmissä lähes kaksinkertainen verrattuna ylimpiin sosioekonomisiin ryhmiin. Myös kuolleisuus aivoinfarktiin väheni pienituloisista keskituloisiin ja siitä edelleen suurituloisiin siirryttäessä. Aivoverenvuodon ikävakioidussa ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa erot olivat samansuuntaiset ja yhtä selvät. Korkeampi sosioekonominen taso merkitsi myös laadukkaampia tutkimuksia ja lyhyempää hoitoaikaa sairaalassa.

Juhani Sivenius, Dimitrije Jakovljevic, Jaakko Tuomilehto, Cinzia Sarti, Jorma Torppa, Markku Mähönen, Pirjo Immonen-Räihä, Esko Kaarsalo, Kari Kuulasmaa, Kari Alhainen, Aapo Lehtonen, Minna Kaarisalo, Veikko Salomaa

Värttinäluun distaalisten murtumien hoitoa tulee kohentaa

Suurin osa värttinäluun distaalisista murtumista paranee ongelmitta, mutta silti huonoja tuloksia esiintyy valitettavan usein. Tavallisimmin seurauksena on ranteen virheasento, pitkittynyt kiputila, liikerajoitus, tuntohäiriö, toimintakyvyn huononeminen, pitkittynyt tai pysyvä työkyvyttömyys - ja tyytymätön potilas. Radiologisen anatomian tunteminen, leikkaushoitoa tarvitsevien murtumatyyppien tunnistaminen, riittävän tarkka seuranta ja oikeaoppinen kuntoutus ovat hoidon kulmakiviä. Hoitomuoto tulee aina valita murtumatyypin ja potilaan tilanteen mukaan. Useimmiten repositio ja kipsaus ovat edelleen ensimmäinen vaihtoehto, mutta leikkaushoidon kynnys ei saa olla liian korkea.

Jarkko Vasenius, Timo Raatikainen

Ihon ja kynsien sieni-infektioiden hoito

Ihon ja kynsien sieni-infektioiden aiheuttajana on meillä lähes aina dermatofyytti eli silsasieni. Infektio varmistetaan sieninäytteen natiivi- ja viljelytutkimuksella, joka rajaa pois monet muut sienitauteja muistuttavat ihon ja kynsien sairaudet. Sieni-infektion hoito vaatii pitkää, jopa kahden vuoden seurantaa. Hoitona käytetään sisäistä ja ulkoista lääkehoitoa sekä jalkahoitajan suorittamaa kynnen mekaanista ohennusta tai kemiallista urealiuotushoitoa. Kynnen kirurgista poistoa ei suositella.

Inkeri Helander

Veripalvelu tulevaisuudessa

Veripalvelun tulee jatkuvasti kehittää omaa osaamistaan ja yhteistyötään kliinikoiden kanssa, jotta se pystyisi jatkossakin nauttimaan terveydenhuollon ammattilaisten ja suuren yleisön arvostusta. Tulevaisuudessa mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia tarjoavat koko hoitoketjun kehittäminen, verivalmisteiden turvallisuuden parantaminen entisestään ja kenties kantasolusiirtojen yleistyminen.

Jukka Rautonen

Osteoporoosi piileskelee suomalaisten luissa Edes murtumat eivät aina herätä tutkimaan luuntiheyttä

Kun yli 45-vuotias ihminen murtaa pikkuturmassa ranteensa tai nilkkansa, pitäisi hälytyskellojen soida. Luuntiheysmittaukseen pääsee kuitenkin vain tiukalla vaatimisella tai kovalla valuutalla. Luuntiheysmittareista ei maassa ole pulaa, mutta ne makaavat vajaakäytöllä jopa joissakin keskussairaaloissa - yksityisistä terveysasemista puhumattakaan.

Ulla Järvi

Pitäisikö D-vitamiinia lisätä maitoon?

- Noin 400 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan osteoporoosia, mutta vain osa tietää sairaudestaan, ja heistäkin vain osa on hoidossa. Uusia osteoporoottisia murtumia hoidetaan vuosittain noin 35 000. Vuonna 2000 niiden hoitamiseksi käytettiin yli tuhannen sairaansijan koko hoitokapasiteetti. - Suomalaisten talvisin erittäin alhaisen D-vitamiinipitoisuuden ja osteoporoosin välistä yhteyttä on pohdittu. Kansainväliset tutkimukset ovat vielä ristiriitaisia. Kuopiossa alkaa loppuvuodesta keski-ikäisten ja ikääntyvien naisten parissa suuri tutkimus, jossa tutkitaan mm. D-vitamiinin vaikutusta luustoon. Nyt on jo varusmiehiltä mitattu talvisaikaan yhtä alhaisia D-vitamiinipitoisuuksia kuin laitoshoidossa olevilta vanhuksilta. Myös opiskelijatyttöjen on todettu saavan ravinnostaan aivan liian vähän D-vitamiinia. - Asiantuntijat pohtivat parhaillaan suositeltavan päiväannoksen määrää sekä sitä, miten sen saaminen ravinnosta turvattaisiin. Tuntuvakin annos D-vitamiinia saataisiin helposti lisättyä esimerkiksi maitoon.

Kunpa olisi huomattu aiemmin

-Olen kärsinyt useita vuosia erilaisista selkäkivuista ja saanut niihin kaikkea mahdollista hoitoa, kertoo kansanedustaja Riitta Prusti. Selkäranka kuitenkin kuvattiin ensimmäistä kertaa aivan vastikään. Jo röntgenkuvista lääkäri havaitsi luiden haurastumista, ja luuntiheysmittaus vahvisti epäilyt.

Syy-yhteyden osoittaminen

Lääketieteellisen tutkimuksen tavoitteena on löytää syy-seuraussuhteita, joiden avulla voidaan sitten tutkia ja hoitaa potilasta ja ennaltaehkäistä tauteja. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan syy-seuraussuhteiden riippuvuuksia ja ominaisuuksia ja miten niiden avulla voi arvioida todellisen syy-seuraussuhteen todennäköisyyttä.

Matti Uhari

Selvitysmies ehdottaa geneeristä lääkemääräyskäytäntöä Terveydenhuoltoon lisää 3,5 % vuodessa

Viime syksynä liikkuneiden huhujen mukaan sosiaali- ja terveysministeriöllä oli vaikeuksia löytää kansalliselle terveydenhuollon tulevaisuusprojektille henkilöitä, jotka olisivat uskottavia selvittelemään projektin toista superteemaa eli terveydenhuollon rahoituksen tasoa ja vakautta, rahoituskanavia ja voimavarojen kohdentamista, valtionosuusjärjestelmää, kuntalaskutusta, asiakasmaksupolitiikkaa ja valtion ohjausjärjestelmien kehittämistä. Tästä syystä tehtävään määrättiin pääjohtaja Jussi Huttunen, joka joutui yksin selvitysmiehenä vastaamaan tämän osaraportin tuottamisesta. Pääjohtaja Huttusen avuksi kutsuttiin taulukossa 1. esitetty tukiryhmä.

Taito Pekkarinen

Vantaalaisen vauvan äidinmaitokausi

Imetys on vastasyntyneen luonnollinen ruokintatapa. Imetys mahdollistaa optimaalisen ravitsemuksen sekä vahvistaa äidin ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta. Valtakunnallisten ravitsemussuositusten mukaan täysimetystä jatketaan 4-6 kuukauteen ja imetystä 6-12 kuukauteen saakka. Lisäruoat suositetaan aloitettavan yksilöllisen tarpeen mukaan 4-6 kuukauden iästä. Rintaruokinnan tukeminen ja edistäminen kuuluu neuvoloiden perustehtäviin. Kansainvälisen vauvamyönteisyysohjelman tavoitteena on, että 4-6 kuukauden ikäisistä lapsista 80 % olisi täysimetettyjä.

Sirpa Sairanen, Annika Nurttila

Ikääntyvä työikäinen kuntalainen tyytyväinen avoterveydenhuollon fysioterapiapalveluun

Fysioterapiapalvelujen käyttäjiin kohdistuneet aikaisemmat tutkimukset ovat perustuneet tilastoihin lääkäreissä käynneistä, fysioterapiakäynneistä ja diagnostisoituihin sairauksiin. Tässä artikkelissa esitetyt tulokset ovat asiakaspalautekyselystä terveyskeskusten ja yksityisten avoterveydenhuollon fysioterapiapalvelujen käyttäjistä. Palvelujen käyttäjäprofiilit eivät ole muuttuneet merkittävästi kymmenen vuoden aikana. Asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun, vaikka odotusajat ovat pitkiä.

Arja Piirainen, Johanna Leskelä, Elina Viitanen

Rotan amygdalan sentraalitumake

26.10.2001 Kuopion yliopisto

Esa Jolkkonen