Hoidoille saatavuuskriteerit ja hoitotoimenpiteet tärkeysjärjestykseen FinOHTA:lle lisäpotkua, sähköiset potilaskertomukset käyttöön

Kansallisen terveysprojektin viidennen työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotuksia hoitokäytäntöjen yhtenäistämisestä ja hoidon saatavuuden parantamisesta sekä uusien tutkimusten ja hoitomenetelmien käyttöönoton arvioinnista. Työryhmän asettamispäätöksen taustalla on se hyvin tunnettu tosiasia, että tarjolla olevien terveydenhuoltopalvelujen määrissä on huomattavia alueellisia ja kuntien välisiä eroja. Osa näistä eroista selittyy hyväksyttävillä syillä, eli esim. väestön koulutusrakenteen ja sosiaalisten tekijöiden eroilla. Erojen taustalla on kuitenkin myös lääkärien määräämistä erilaisista hoitokäytännöistä syntyviä alueellisia eroja, jotka räikeimmin dokumentoituvat lääkkeiden käyttötilastoissa. Vaikka Suomessa on viime vuosina laadittu monille suurille kansansairauksille hoitosuosituksia ja alueellisia hoito-ohjelmia, on näiden ohjelmien käytäntöön soveltamisessa vielä runsaasti kehitettävää. Työryhmän asettaneet uskovat, että hoitoindikaatioiden yhtenäistämisellä, palvelujen nykyistä tehokkaammalla kohdentamisella sekä monipuolistamalla välimuotoisia palveluita voitaisiin hoidon saatavuutta parantaa huomattavasti.

Taito Pekkarinen

Alueellinen yleiskirurginen yksikkö - Tampereen malli yleiskirurgiasta

Yleiskirurgian asema on jäänyt epäselväksi: mikä on sen sisältö, missä ja miten sitä tehdään ja miten koulutus tulee järjestää. Lähes kaikki yleiskirurginen toiminta voitaisiin sisällyttää muihin kirurgian erikoisaloihin, mutta se ei ole järkevää, koska potilasmäärät ovat suuret ja koska monissa sairaaloissa näiden reuna-alueiden osaajia on vähän. Ryhdyimme järjestämään yleiskirurgiaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella siten, että suunnittelimme alueellisen yleiskirurgian yksikön huolehtimaan potilashoidosta, tutkimuksesta ja koulutuksesta.

Rauni Saaristo, Markku Järvinen, Isto Nordback

Lyhyesti: Viagra auttaa myös masennukseen

Masentuneilla miehillä esiintyy usein impotenssia ja impotenteilla miehillä masennusta. Näiden kahden häiriön vaikutussuuntaa ei kuitenkaan tarkkaan tunneta. Kiintoisa kysymys on, johtaako impotenssi masennukseen ja sen paraneminen masennuksesta toipumiseen. Erektioimpotenssin vuoksi hoitoon tulleille miehille, joilla lisäksi todettiin kliininen masennus, annettiin hoidoksi joko sildenafiilia tai lumelääkettä. Sildenafiilia saaneiden erektiohäiriö parani merkitsevästi useammin kuin lumetta saaneilla, ja niillä miehillä, joiden erektiohäiriö korjaantui, myös masennus parani ja elämän laatu koheni.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Kirjallinen ohjaus vähentää turhaa antibiootin käyttöä

Kansallinen MIKSTRA-projektimme yhdessä muiden ohjelmien kanssa tähtää tarpeettomien antibioottikuurien karsimiseen. Samaan tavoitteeseen tähdättiin englantilaistutkimuksessa, jossa yleislääkärit antoivat potilailleen antibioottireseptin, vaikka eivät hoidon aloittamista välttämättömänä pitäneetkään. Suullisten perustelujen lisäksi puolet 212 perusterveestä, bronkiittiin sairastuneesta potilaasta sai reseptin ja oirepäiväkirjan lisäksi ohjelehtisen, jossa kerrottiin, kuinka tauti yleensä paranee lääkkeittä. Toinen puoli tutkittavista jäi kirjallisia ohjeita paitsi. 47 % edellisestä ja 62 % jälkimmäisestä ryhmästä aloitti kuurin oman harkintansa perusteella. Ero on merkitsevä ja tutkijoiden mukaan kirjallinen selvitys taudin laadusta rajoittaa tarpeetonta antibioottien käyttämistä.

Seppo Yt Junnila

Lyhyesti: ASA-allergisella astmaatikolla montelukasti auttaa

Leukotrieeniantagonisti montelukasti estää leukotrieenien synteesiä eri tavalla kuin kortikosteroidit. Mielenkiintoinen kohderyhmä tämän tyypin lääkitykselle ovat ASA-allergiset astmaatikot. Monikeskustutkimuksessa 80 tällaisella astmaatikolla oli käytössä oli joko 10 mg montelukastia tai lumelääkettä neljän viikon ajan yhdistettynä steroideja ja teofylliiniä sekä lyhytvaikutteisia beeta2-sympatomimeettejä sisältäneeseen peruslääkitykseen. Montelukastia saaneilla astman tasapainosta kertovat arvot paranivat, lumeryhmässä ei muutosta havaittu. Tutkijat päättelivät leukotrieeniantagonistin osoittaneen tässä potilasryhmässä selvän hyötynsä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Masennuksen jäännösoireita pitkään

Masennuksesta toipuminen on usein osittaista ja ns. jäännösoireet voivat haitata potilaan elämää vielä pitkään. Tällöin potilas on myös erityisen herkkä sairastumaan uudelleen. Amerikkalainen väestötutkimus osoitti vakuuttavasti, että masennusepisodin jälkeinen oireilu väheni kyllä tasaisesti, mutta oireita oli vielä vuoden kuluttua. Toimintakyvyn häiriöt, joita mitattiin mm. vaikeina päivinä ja sairauspäivinä, palasivat normaalille tasolle 6 kuukauden jälkeen. Masennuksen jälkeinen toipilasvaihe kestää siis varsin pitkään ja oireista toipuminen näyttää tapahtuvan hitaammin kuin toimintakyvyn palaaminen ennalleen. Tämä on syytä ottaa huomioon, kun depressiopotilaita hoidetaan ja pyritään ehkäisemään uusien masennusjaksojen puhkeamista heillä.

Raimo Kr Salokangas

Tupakoinnin vaikutus sikiöön myös äidin genotyypin mukaan

Pieneen syntymäpainoon liittyy perinataalisten ongelmien, kuten synnytyksen aikaisen hapenpuutteen, vastasyntyneen hypoglykemian, lämmönsäätelyhäiriöiden ja muiden postnataaliadaptaatioon liittyvien ongelmien selvä lisääntyminen. Odottavan äidin tupakointi on kehittyneissä maissa suurin syntymäpainoa vähentävä riskitekijä. Sen merkitys on yleisesti tiedossa, mutta siihen näyttää olevan varsin vaikea vaikuttaa. Äidin tupakointi lisää alle 10 persentiilin syntymäpainon riskiä 1-3-kertaiseksi.

Pertti Kirkinen

Teleneuroradiologian vaikuttavuus

Reaaliaikainen telekonsultaatiomahdollisuus lisää varmuutta potilaan tilan ja asianmukaisen hoitopaikan arvioimisessa varsinkin kiireellistä hoitoa vaativissa tapauksissa. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on saatu myönteisiä kokemuksia teleneuroradiologisesta etäkonsultaatiosta. Konsultaatiopalvelulla on voitu ennakoida leikkaustarvetta ja välttää tarpeettomia potilaskuljetuksia. Konsultaatiotarve on toistaiseksi ollut vähäistä, mutta sen merkitys korostuu erityisesti päivystysaikana hoidettavien kohdalla.

Marianne Maass, Juha Sjövall, Esa Kotilainen, Pirkko Sonninen, Martti Kormano

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 8/2002 Kommentteja

Miksi Chlamydia trachomatis arpeuttaa?

Klamydia on suuri kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen ongelma maailmanlaajuisesti. Kudosten arpeutumisella on keskeinen rooli Chlamydia trachomatiksen aiheuttamassa infektiossa ja sen pitkäaikaisten jälkiseurausten - sokeuttavan trakooman ja munatorviperäisen hedelmättömyyden - kehittymisessä. Toistuvien ja kroonisten tulehdusten herättämä elimistön voimakas puolustusreaktio aiheuttanee suurimman osan arpeutumisista. Immuunivaste klamydian lämpösokkiproteiineille näyttää olevan tärkeä arpeutumista aiheuttava tekijä.

Asta Hautamäki, Paula Summanen, Jorma Paavonen

Polion myöhäisoireet - uusi haaste

Polio on käytännössä hävitetty Suomesta tehokkaiden rokotusten ansiosta, mutta halvausoireisen polion sairastaneita on kuitenkin maassamme elossa vielä useita tuhansia. Viime vuosina yhä useammalle heistä on alkanut ilmaantua uusia oireita: lisääntyvää lihasheikkoutta, lihas- ja nivelkipuja, uupumusta ja kylmänarkuutta. Oireet viittaavat polion myöhäisoireyhtymään, ja sen tunnistaminen terveydenhuollossa on tärkeää oikean hoito- ja kuntoutussuunnitelman valitsemiseksi sekä turhien tutkimusten välttämiseksi. Poliovammaisten kuntoutustarpeesta olisi saatava kansallinen selvitys.

Hannu Alaranta, Kirsi Valtonen, Tapani Hovi, Matti Nykänen, Timo Pohjolainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030