Perinnöllistä paksusuolisyöpää ennustava geenitestaus

7.12.2001 Helsingin yliopisto

Katja Aktan-Collan

Tyypin XVIII kollageeni ja signaalitekijät ohjaavat kudosrakenteen syntyä

7.12.2001 Oulun yliopisto

Yanfeng Lin

Inhaloitavien steroidien vaikutus astmalasten lisämunuaiskuoren toimintaan, luuston aineen-vaihduntaan ja kasvuun

7.12.2001 Kuopion yliopisto

Senja Kannisto

Syöttösolun proteinaasien merkitys ihon rakkulan muodostuksessa

7.12.2001 Kuopion yliopisto

Renata Kaminska

Tympanometria välikorvatulehduksen diagnostiikassa ja seurannassa alle 2-vuotiailla lapsilla

8.12.2001 Tampereen yliopisto

Arto Palmu

Lyhyesti: Rokotukset eivät aiheuta diabetesta

Lasten rokotusohjelmaan kuuluviin rokotuksiin yhdistetään tämän tästä epäilyjä jos jonkinlaisista ongelmista. Yhdysvalloissa tehdyssä isossa tapaus-verrokkitutkimuksessa ei löydetty yhteyttä Hib-, hepatiitti B-, MPR-, vesirokko- tai hinkuyskärokotteiden ja tyypin 1 diabeteksen välillä. Sekä kokosolu- että soluttoman hinkuyskärokotteen saaneiden osuus oli yhtä suuri potilaista ja verrokeista. Hepatiittirokotteen suhteen tutkittiin myös tehosteiden määrää ja ajoitusta, mutta mitään yhteyksiä diabeteksen puhkeamiseen ei havaittu. Myös yli 6 kuukauden ajan imetettyjen osuus potilaista ja verrokeista oli yhtä suuri.

Marjo Renko

Lyhyesti: Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja kognitiiviset häiriöt

On yleisesti tunnettua, että akuutissa sairausvaiheessa ja välittömästi sen jälkeen kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy huomattavia kognitiivisia häiriöitä. Vähemmän tiedetään tilanteesta, kun potilas on emotionaalisesti oireeton eli eutyyminen. Kanadalaistutkimuksessa verrattiin eutyymisten potilaiden ja tarkkaan kaltaistettujen terveiden kognitiivista suorituskykyä tietokonepohjaisella testillä (visual backward masking). Potilaat olivat selvästi hitaampia ja tekivät enemmän virheitä testissä. Potilaiden suoritukset olivat sitä hitaampia, mitä useamman masennusjakson he olivat sairastaneet. Sen sijaan lääkityksellä ei ollut mitään yhteyttä suorituksiin. Tutkimuksessa käytetty yksinkertainen testi voi olla verraton apu kliinikolla hänen arvioidessaan potilaansa toimintakykyä ja kuntoutustarvetta.

Raimo Kr Salokangas

Gastroesofageaalinen refluksi ja hengitystieoireet

Islantilaiset, ruotsalaiset ja belgialaiset kollegat selvittivät, miten paljon väestötasolla esiintyy yöllistä gastroesofageaalista refluksia ja kuinka se liittyy mm. hengitystieoireisiin, astmaan ja obstruktiivisen uniapneaan. Turkimuksen kohteena oli 20-48-vuotiaita henkilöitä, ja heistä 2 202 kerättiin väestöstä satunnaisotannalla ja 459 tuli mukaan astmapotilaina. Tutkimukseen kuului strukturoitu haastattelu, spirometria, metakoliini-inhalaatioaltistus, PEF-arvojen päiväkirja, ihopistotestit ja kysymyssarja unihäiriöistä.

Hannu Puolijoki

Videoavusteisen urologian uusi hyöky on täällä: mitä se huuhtoo mukaansa?

Ennen videoavusteisen kirurgian läpimurtoa 80 % urologisista diagnoosi- ja hoitotoimenpiteistä tehtiin endoskooppisesti. Kun instrumenttiin liitettiin kamera ja monitori, toimenpiteistä tuli videoavusteisia. Kynnys uuden tekniikan käyttöön on urologeilla ollut korkea, ja videoavusteisen toiminnan kymmenisen vuotta sitten tulleesta ensi vyörystä säilyivät urologiset avoleikkaukset meillä ja muuallakin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Ossi Lindell

Mies ei ole turvassa edes oman äitinsä kohdussa

Opiskeluaikana minulle opetettiin, että äidin kohdussa ihminen on maailman turvallisimmassa paikassa. Viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin pala palalta romuttaneet tätä lapsenuskoani. Monilla ruumiillisilla sairauksilla, kuten sydän- ja verisuonisairauksilla, verenpainetaudilla ja diabeteksella näyttää olevan juurensa ihmisyksilön sikiöaikaisessa kehityksessä ja sen häiriöissä. Sama koskee psyykkisiä häiriöitä. Toistuvasti on havaittu, että esimerkiksi raskaudenaikaiset virusinfektiot ja synnytyskomplikaatiot lisäävät riskiä sairastua aikuisiässä skitsofreniaan. Nyt vastaavanlaista on havaittu myös masennuksen osalta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Lähisukulaisen astma ja astmaan sairastuminen

Astman suvuittainen esiintyminen on yleisesti tunnettua, mutta kuinka suvussa esiintyvän astman vaikeus vaikuttaa astmaan sairastumiseen tai sairauden vaikeuteen. Tätä selvitettiin 944 henkilön tutkimuksessa; tutkituista 348 oli astmaatikkoja, 239 sukulaisia, joilla oli astma, ja 357 terveitä astman osalta. Lisäksi oli käytössä tietoja 3 467:stä ensi asteen sukulaisesta. Jos lähisukulaisena oli aikuinen astmaatikko, astmariski (odds ratio) oli 3,4, ja jos sukulainen oli lapsiastmaatikko, riski oli 4,5. Vaikka astman vaikeus ei ollut yhteydessä em. esiintymisen frekvenssiin, havaittiin kuitenkin yhteys suvussa esiintyvän astman vaikeuteen, silloin kun astmaa esiintyi.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sosiaalisten tilanteiden pelko ja elämänlaatu

Amerikkalaistutkimuksen mukaan 8 % väestöstä kärsii merkittävästä sosiaalisten tilanteiden pelosta, ja vajaalla puolella näistä on lisäksi jokin muu psyykkinen häiriö, kuten masennus. Vain 0,5 % oli edeltäneen vuoden aikana tullut oikein diagnosoiduksi, vaikka 44 % oli käynyt mielenterveysspesialistin luona tai saanut masennuslääkkeitä. Elämänlaatu oli huonompi ja terveyspalvelujen käyttö yleisempää kuin normaaliväestössä. Lähes 22 % oli lisäksi yrittänyt itsemurhaa. Jos lisänä oli muu psyykkinen häiriö, tilanne oli vielä huonompi. Sosiaalisesta pelosta kärsivien tulot olivat keskimäärin 10 % pienemmät kuin normaaliväestön ja todennäköisyys, että he säilyttivät työpaikkansa, oli 14 % huonompi. Miten lienee meillä?

Raimo Kr Salokangas

Sisäilmaongelmien tutkiminen työpaikoilla kyselyn avulla

Työterveyslaitoksen Sisäilmastokyselyyn vuosina 1996-99 vastanneiden toimistotyöpaikkojen työntekijöiden sisäilmaan liittyvät valitukset olosuhteista ja oireista koottiin yhteen. Kyselyyn vastasi yhteensä 11 154 työntekijää 122 työpaikalta. Tavallisimpia ongelmia vastauksien mukaan olivat kuiva tai tunkkainen ilma, sisäympäristön pöly tai lika ja veto. Yleisimmät työhön liittyvät oireet olivat nenän ärsytys, tukkoisuus tai vuoto, silmien kutina, kirvely tai ärsytys ja väsymys. Naiset ilmoittivat olosuhdehaitoista ja työhön liittyvistä oireista useammin kuin miehet. Allergisilla henkilöillä ja tupakoitsijoilla oli useammin olosuhdehaittoja ja työhön liittyviä oireita kuin ei-allergisilla ja tupakoimattomilla.

Carita Sundman-Digert, Kari Reijula

Lasten sydänäänten kuuntelu videokonsultaatiotilanteessa

Telelääketiede tekee tuloaan, ja videoneuvotteluja sekä sitä kautta luotuja potilaskontakteja on kokeiltu. Kuvat, tekstit ja keskustelut siirtyvät sähköisesti, mikseivät myös kuuntelulöydökset? Työryhmä testasi elektronista tallentavaa steoskooppia sekä siihen liitettyä äänianalyysiohjelmaa videokonsultaatiossa ja totesi menetelmän käyttökelpoiseksi.

Anna-Leena Noponen, Anna Angerla, Sakari Lukkarinen, Kari Sikiö, Raimo Sepponen

Kroonisen munuaissairauden pysähdyttäminen: mikä lääke ja missä vaiheessa?

Kroonisen munuaissairauden etenemistä voidaan hidastaa ja saada se ehkä pysähtymäänkin huolellisella munuaisia suojaavalla lääkehoidolla. Verenpainetta tulisi laskea totuttuja arvoja alemmaksi ja saada proteinuria mahdollisimman vähäiseksi. ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat ovat lääkityksessä keskeisiä, koska niillä on myös verenpaineen laskusta riippumaton suojavaikutus. Jotkut kalsiumkanavan salpaajat antanevat yhtä hyvän suojan ainakin diabeetisessa nefropatiassa. Varsin vaativien verenpainetavoitteiden saavuttaminen edellyttää yleensä monen verenpainelääkkeen yhteiskäyttöä.

Mirja-Liisa Aitio

Kroonisen C-hepatiitin lääkehoito

Krooninen C-hepatiitti on merkittävä maksakirroosin ja maksasyövän riskiä lisäävä sairaus, jonka hoitoon on pitkään käytetty alfa-interferonia. Viime vuosina sen lisäksi on potilaille annettu ribaviriinia. Kuitenkin vielä yli puolet hoidetuista on jäänyt viruksen kantajiksi. Uusi menetelmä, interferonimolekyylien polyetyleeniglykosylaatio, on parantanut hoitotuloksia ja potilaiden elämänlaatua. Jatkossa tullaan yhä yleisemmin käyttämään tätä kahden lääkeaineen yhdistelmähoitoa.

Ilkka Krekelä, Martti Färkkilä

Hengitysteiden tukkeutumisen tavallisimmat syyt ja toimintalinjat hätätilanteissa

Hengitysteiden tukkeutumisesta johtuva, äkillisesti alkanut tai pahentunut hengityksen vaikeutuminen johtaa herkästi hätätilanteeseen. Avohoidossa pyritään esitietojen ja kliinisten löydösten perusteella arvioimaan obstruktion vaikeus ja hengitysvajaus. Veren hapettumista seurataan pulssioksimetrilla ja tarvittaessa annetaan lisähappea naamarilla tai viiksillä. Lääkkeiden ja nesteiden antoa varten pyritään laittamaan laskimokanyyli. Vaikeaoireinen potilas on viivyttelemättä siirrettävä erikoisklinikkaan. Hengitysteiden hätäavaukseen tulee olla valmius sekä ensihoidossa että kuljetuksen aikana.

Pirkko Ruoppi, Juhani Nuutinen

Tutkijan rahahuolet pahempia kuin perheen ajankäyttöpulmat

Takavuosina suomalainen nainen joutui valitsemaan uran ja perheen välillä. Nykyisin huonosta omastatunnosta on tullut myös perheenisien seuralainen. Voiko uraa, vieläpä tutkijanuraa, yhdistää perheen perustamiseen edes 2000-luvulla?

Ulla Järvi

Länsi-Suomen lääninlääkäri Jukka Kärkkäinen: Kohtuuttomat odotusajat ovat lainvastaisia

- Kunta ei voi vetäytyä lainsäätäjän selän taakse ja vedota kulloinkin käytettävissä oleviin voimavaroihin silloin, kun potilaan hoidonsaanti venyy kohtuuttomaksi. Pisin odotusaika hoidontarpeen toteamisesta kiireettömään toimenpiteeseen saisi mielestäni olla korkeintaan puolesta vuodesta vuoteen, sanoo Länsi-Suomen uusi lääninlääkäri Jukka Kärkkäinen. Kunta laiminlyö hoidon järjestämisvelvollisuutensa, jos potilaan tila huononee tai hän jopa kuolee jonossa.

Ulla Järvi

Kengästä potkua työhön ja elämään Psyykkinen varhaiskuntoutus moniammatillisena yhteistyönä

Oulun Diakonissalaitoksen Kuntotalon, Raahen ja Nivalan terveyskeskusten työterveyshuoltojen ja Kelan yhteisesti toteuttamassa psyykkisen varhaiskuntoutuksen kokeiluprojektissa oikea-aikainen moniammatillinen tutkimus ja ryhmäpainotteinen kuntoutus yhdistettynä laaja-alaiseen verkostoitumiseen vähensi kuntoutujien masennusta samoin kuin stressin ja oireiden kokemista sekä lisäsi koherenssin tunnetta vuoden seurannassa. Kuntoutujat kokivat työkykynsä parantuneen ja kaikki projektiin osallistuneet olivat työkykyisiä vuoden seurannassa.

Marja-Liisa Kauhanen, Paavo Rissanen, Jorma Kiuttu, Jouko Luotola Tuulikki Tuurinkoski, Leena Männistö, Mia Rivinoja