Rytmihäiriötahdistinhoidon aiheet laajenemassa

Valtaosa rytmihäiriötahdistimista asennetaan niille harvoille potilailla, jotka onnistutaan elvyttämään kammiovärinästä ilman vaikeita neurologisia ongelmia. Vaikka nykyisin pystytään jo tunnistamaan useita potilasryhmiä, joissa on huomattavan suuri äkkikuoleman vaara, on yksittäisen potilaan äkkikuoleman vaaran tarkka arviointi nykyisillä menetelmillä usein mahdotonta, ja tämä on estänyt ehkäisevän rytmihäiriötahdistinhoidon käyttöä.

Juhani Airaksinen

Uni-valvehäiriöt Parkinsonin taudissa

Dopamiinin ei ole ajateltu olevan keskeinen välittäjäaine unen ja valveen säätelyssä, vaikka väsymys on tunnettu levodopan ja muiden Parkinsonin taudin hoidossa käytettävien lääkkeiden sivuvaikutus. Uuden pohdinnan dopamiinin osuudesta vireystilan säätelyyn ovat herättäneet äskettäiset kliiniset havainnot äkillisistä nukahtamiskohtauksista Parkinson-potilailla, jotka ovat käyttäneet tiettyjä dopamiiniagonisteja.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Rokotukset laastarilla?

Ranskalainen tutkijaryhmä on onnistunut aikaansaamaan hiirille voimakkaan soluvälitteisen immuunivasteen influenssaviruksen peptidiä vastaan annostelemalla peptidiä suoraan hiiren iholle. Edellytyksenä oli, että yhtä aikaa peptidin kanssa iholle laitettiin koleratoksiinia ja immunostimulatorista oligonukleotidia. Immuunijärjestelmä erehtyy luulemaan oligonukleotidia mikrobiperäiseksi ja kehittää sitä vastaan voimakkaan reaktion. Samalla voimistuu vaste peptidiä kohtaan. Jos ihmisen iho käyttäytyy samalla tavalla kuin hiiren, tulevaisuuden neuvoloissa voidaan pistokset korvata kivuttomilla laastareilla.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Aivojen energia-aineenvaihdunta ja lääkehoidon vaste depressiossa

Funktionaalinen magneettitutkimus on osoittanut, että masennukseen liittyy aivojen verenkierron ja glukoosimetabolian heikentymistä. Uudella magneettispektroskopialla voidaan suoraan tutkia hermosolujen energia-aineenvaihduntaa mittaamalla adenosiinitrifosfaattien puriinirenkaan intensiteettiä. Tällainen vain naisia koskenut tutkimus osoitti, että terveiden ja masentuneiden naisten aivokudoksen puriiniaktiviteetti oli yhtä suuri, mutta fluoksetiinilääkitykseen hyvin reagoineilla depressiopotilailla puriinitaso oli 30 % matalampi kuin terveillä. Pieni aivojen puriinipitoisuus voi siis ennakoida - ainakin naisilla - hyvää depression lääkehoitovastetta, ja lääkkeet, jotka kohottavat aivojen adenosiinipitoisuutta, voivat olla tehokkaita depression hoidossa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Miten käy lapsuuden astman aikuisiällä?

Australialaiset tutkivat, miten lapsuusiässä todettu bronkiaalinen hyperreaktiviteetti tai astma kehittyivät siirryttäessä aikuisuuteen. Kohteena oli 718 iältään 8-10-vuotiasta, joita seurattiin ja tutkittiin kuusi kertaa kahden vuoden välein ja sittemmin vielä viiden vuoden kuluttua. Jos atooppisia oireita oli ollut 8-12 ikävuoden paikkeilla (OR 2,8) tai vanhemmalla oli astma (OR 2,0), kasvoi myös riski sille, että myöhemmin esiintyi vinkumista eli lähinnä astmaa. Sama koski lapsuusiän bronkiaalista hyperreaktiviteettia. Mielenkiintoisia olivat sukupuolierot: tytöillä oli lisääntynyt bronkiaalisen hyperreaktiviteetin riski, pojilla taas atopian. Pääkirjoituksen laatija pohtiikin bronkiaalisen hyperreaktiviteetin ennustearvoa ja sitä, että tätä mittausta niin vähän käytetään.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Varfariinin ja ASA:n yhdistelmästä ei lisäetua infarktissa

Sekä varfariini että ASA ovat tehokkaita antitromboottisia hoitoja sydäninfarktin jälkeen. CHAMP-tutkimuksessa vertailtiin pieniannoksisen varfariinin (INR-tavoitetaso 1,5-2,5) ja ASA:n (81 mg) yhdistelmää tavalliseen ASA-hoitoon (162 mg) sydäninfarktin sekundaaripreventiossa yli 5 000 potilaan satunnaistetussa aineistossa. Vajaan 3 vuoden seurannassa ei ryhmien välillä todettu eroa kuolleisuudessa (17,3 % vs 17,6 %), uusissa sydäninfarkteissa (13,1 % vs 13,3 %) tai aivohalvauksissa (3,5 % vs 3,1 %). Yhdistelmähoito aiheutti vakavia verenvuotoja useammin (p < 0,001). Pieniannoksinen anti-tromboottinen yhdistelmähoito ei siis näytä tarjoavan mitään etuja tavalliseen, helposti toteutettavaan ASA-hoitoon nähden sydäninfarktipotilailla.

Juhani Airaksinen

Pienten astmaatikkojen steroidi-inhalaatiot vaikuttavat kasvuun?

Säännöllistä inhaloitavaa steroidia pidetään hyödyllisenä myös alle 3-vuotiaille astmaatikoille, ja näiden lääkkeiden käyttö lisääntyy juhlallisesti koko ajan. Steroidi on kuitenkin aina steroidia, ja sen vuoksi tanskalaiset pediatrikollegat päättivät tutkia kahden inhaloitavan steroidivalmisteen vaikutusta säären kasvuun lumelääkkeeseen verrattuna. Lapset olivat 1-3-vuotiaita ja kaikilla oli lievä astma.

Marjo Renko

Osteoporoosi terveyskeskuksen rannemurtumapotilailla

Osteoporoosi jää edelleenkin diagnosoimatta yllättävän usein. Rannemurtuman vuonna 2000 saaneille yli 20-vuotiaille Raision terveyskeskuksen potilaille tehdyissä luuntiheyden mittauksissa osteoporoosi todettiin 32 %:lla ja lisäksi pienentynyt luuntiheys 54 %:lla. Potilaista 87 %:lla oli osteoporoottinen tai osteopeeninen luuntiheyslöydös joko reisiluun kaulassa tai lannerangan alueella. Tämä selvitys tukee suositusta, jonka mukaan uusien murtumien ehkäisemiseksi kaikki aikuiset murtumapotilaat tulee ohjata selvitykseen osteoporoosin löytämiseksi ja hoidon aloittamiseksi.

Marjo Lehtonen-Veromaa, Timo Möttönen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 16/2002 Kommentteja

Interleukiini 1:n reseptoriantagonisti nivelreuman hoidossa

Vaikeaa nivelreumaa ja muitakin tulehduksellisia tauteja voidaan hoitaa uusilla biologisilla lääkeaineilla ja täsmälääkkeillä. Suomessakin hoidetaan vaikeaa, muuhun hoitoon reagoimatonta nivelreumaa TNF-modulaattoreilla. Toinen tärkeä ja pitkään tunnettu nivelreumassa vaikuttava sytokiini on interleukiini IL-1beeta. Sen vaikutus voidaan estää tehokkaasti rekombinantti-DNA-tekniikalla tuotetulla synteettisellä reseptoriantagonistilla (IL-1Ra). Suomessakin on aloitettu ensimmäiset IL-1Ra-hoidot nivelreumaa sairastaville, ja lääke on saanut vastikään myyntiluvan EU-maiden keskitetyssä hakumenettelyssä.

Dan C. E. Nordström, Visa Honkanen, Jami Mandelin, Heikki Valleala, Markku Kauppi, Seppo Santavirta, Yrjö T. Konttinen

Kardia- ja esofagus-karsinoomat - lisääntyvä ongelma?

Miesten ruokatorven rauhassyöpä lisääntyy voimakkaasti monissa länsimaissa, myös Suomessa. Näissä maissa yhä suurempi osa ruokatorvisyövistä on rauhassyöpiä. Ruokatorven ja mahalaukun raja-alueen rauhassyöpien luokittelumuutosten sekä määritelmä- että paikantamisongelmien vuoksi tilastollisen harhan mahdollisuus on suuri. Tämän vuoksi ruokatorven ja kardian rauhassyöpien ilmaantuvuuden muutokset tulisi käsitellä yhdessä. Näin laskettuna miesten ruokatorven ja kardian rauhassyöpien lisääntyminen Suomessa vastaa eturauhassyövän tai naisten rintasyövän lisääntymistä.

Eero Sihvo, Jarmo Salo

Kroonisen vaikean ummetuksen diagnostiikka ja hoito

Krooninen vaikea ummetus on potilaan elämänlaatua merkittävästi huonontava vaiva, jonka taustalla voi olla parannettava sairaus. Hoidon valinnassa auttaa ummetuksen syyn selvittely. Hoidossa on oleellista riittävä kuidun saaminen ja tämän lisäksi usein joudutaan käyttämään myös osmoottisia laksatiiveja. Suolta stimuloivia laksatiivejä ei edelleenkään suositella pitkäaikaiseen käyttöön. Pieni osa potilaista ei saa riittävää apua lääkehoidoista ja heille voidaan harkita biopalaute- ja leikkaushoitoja.

Perttu E. T. Arkkila

Päivystyksen yhteydet lääkärien terveyteen ja työssä suoriutumiseen

Päivystyksen käytännön järjestelyt ja työvoimapula sekä toisaalta lääkärien työssä jaksaminen ja hoidon taso ovat ylläpitäneet ajankohtaista keskustelua lääkäripäivystyksestä. Yhä useammassa tutkimuksessa on todettu, että valvomiseen liittyy suorituskyvyn huonontumista, joka ilmenee havaintolipsahduksina, hidastuneena toimintana ja virheellisenä päättelynä. On ilmeistä, että pitkät ja raskaat päivystysrupeamat heikentävät lääkärin suorituskykyä ja aiheuttavat lääkärille itselleen terveyshaittoja. Riskit ovat erityisen merkittävät ikääntyvillä työntekijöillä. Katsauksen tarkoituksena on kiinnittää lääkärikunnan huomioita päivystykseen liittyviin terveyshaittoihin ja työssä suoriutumiseen sekä tuoda uusia näkökantoja keskusteluun lääkäripäivystyksen järjestämisestä.

Olli Meretoja, Mikko Härmä

Väestövastuinen tiimityö koillisessa terveyskeskuksessa Helsingissä Arviointikohteina Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen terveysasemat

Tutkimuksessa arvioitiin kolmella Helsingin koillisen terveyskeskuksen terveysasemalla, miten väestövastuinen tiimityö käytännössä toimii ja miten sitä pitäisi kehittää. Väestövastuinen työtapa oli otettu terveysasemilla käyttöön vuodesta 1994 lähtien. Työskentelyn oli tarkoitus pohjautua ryhmätyölle ja omalääkäri-omahoitajaperiaatteelle. Tutkimus osoitti, että tiimien työtapa poikkesi tiimityön teoreettisista tunnusmerkeistä. Yleensä tiimit eivät kokoontuneet säännöllisesti suunnittelemaan toimintaansa tai keskustelemaan yhteisistä asioista.

Jukka Kärkkäinen, Liisa Saarinen

Erikoislääkäriprofession sata järjestäytymisen vuotta

Erikoislääkäriprofessiota ja lääkärien erikoistumista sekä lääketieteen erikoisaloja ei säädelty 1900-luvun alussa mitenkään. Sairaalat olivat erikoisaloihin jakamattomia lukuun ottamatta Helsingin Yleistä sairaalaa ja Diakonissalaitoksen sairaalaa. Lääkärit saattoivat itse ilmoittaa erikoistuneensa jollekin alalle. Finska Läkaresällsskapetin ja Lääkäriliiton samansisältöisten suositusten ja Helsingin paikallisen lääkäriyhdistyksen linjauksien mukaan erikoislääkäriltä alettiin edellyttää 1910-1920-luvuilla kahden vuoden erikoistumisopintoja.

Kari Pylkkänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030