Virukset ja allergeenit vaikeuttavat yhdessä astmaa

Britit selvittivät varsin tavanomaista, mutta näin siitepölyajan koettaessa ajankohtaista ongelmaa: vaikuttavatko virusinfektiot ja allergeenit yhdessä vielä enemmän astmaa pahentavasti, siis onko vaikutus synergistinen luonteeltaan? Tutkimuskohteena oli 60 iältään 17-50-vuotiasta henkilöä, jotka lähetettiin sairaalaan astman vaikeutumisen vuoksi. Kullekin valittiin kaksi kaltaistettua verrokkia samasta sairaalasta: toisaalta niistä poliklinikkapotilaista, joilla oli stabiili astma, ja toisaalta niistä, joilla oli sairaalahoito tarpeen muun kuin hengitystieinfektion takia.

Hannu Puolijoki

Vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttö Parkinsonin taudissa

Uskomuslääkinnän hoitomuotojen käyttöä neurologisissa taudeissa on tutkittu varsin vähän huolimatta siitä, että kroonista, invalidisoivaa ja etenevää neurologista tautia sairastava potilas voi olla hyvinkin altis kokeilemaan näitä hoitoja. Yhdysvalloissa vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat varsin merkittävä terveysteollisuuden haaran; sen kokonaismyynti vuonna 1997 oli 27 miljardia dollaria. Amerikkalaistutkijat selvittivätkin Parkinson-potilaiden vaihtoehtoisten hoitojen käyttöä.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Kylmä talvi vaikeuttaa sydämen vajaatoimintaa

Sydänkuolemissa ja sydäninfarkteissa on todettu selvä kylmään ilmastoon liittyvä vuodenaikavaihtelu. Skotit selvittelivät sydämen vajaatoiminnan yli 150 000 sairaalahoitojakson vuodenaikavaihtelua 1990-luvun alkupuoliskolla. Sairaalahoitojaksoja ja kuolemia olikin 14-25 % enemmän talvikuukausina. Hoitojaksojen lisääntyminen oli suurinta iäkkäillä potilailla ja viidennes ylimäärästä näytti liittyvän samanaikaisiin hengitystietulehduksiin. Riskiryhmien influenssarokotukset näyttävät siis olevan tämänkin tutkimuksen valossa perusteltuja.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Kalaöljy ei auta skitsofreniassa

Avointen tutkimusten mukaan omega-3-rasvahapoista (ethyl eicosapentaenoic acid, EPA), joita on runsaasti mm. kalaöljyssä, on apua skitsofrenian oireisiin. Teoriassa nämä rasvahapot voisivat vaikuttaa suotuisasti hermojen sopukalvon fosfolipidimetaboliaan, jonka on oletettu olevan häiriintynyt skitsofreniassa. Ensimmäisessä asiaa tutkineessa kaksoissokkokokeessa pitkäaikaispotilaiden neuroleptihoitoon lisättiin 3 mg EPA:aa vuorokaudessa tai lumetta. Odotusten vastaisesti potilaiden oireiden muutoksissa ei ollut eroa hoitoryhmien kesken. Näyttääkin siltä, että ainakaan pitkään sairastaneilla skitsofreniapotilailla kalaöljylisästä ei ole apua.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Yli puolivuotiaalle maitoallergikolle soijaa

Maitoallergian hoitoviidakkoon on saatu suomalaisvoimin lisää kunnollista evidenssiä. Eliminaatio-altistuskokeessa lehmänmaidolle allergisiksi todetut turkulaisvauvat (n = 170, iän keskiarvo noin 7 kk) satunnaistettiin saamaan joko soijamaitoa tai herapohjaista hydrolysoitua korviketta. Lapsia seurattiin 2-vuotiaiksi. Seurannan aikana soijalle allergisoitui 10 % ja hydrolysoidulle korvikkeelle 2 %, herkistymistä tapahtui yhtä lailla IgE-välitteisessä ja ei-IgE-välitteisessä maitoallergiassa, mutta merkitsevästi enemmän niillä, joilla maitoallergian diagnoosi oli tehty alle 6 kk:n iässä.

Marjo Renko

Lyhyesti: Tsernobylin ydinvoimalaturma heijastuu edelleen oireina

Vuonna 1986 Tsernobylin onnettomuuden ydinvoimalan ympäristöalueilta evakuoitiin suuri määrä ihmisiä, joukossa oli myös pienten lasten äitejä. Näiden äitien psykofyysistä hyvinvointia tutkittiin 11 vuotta onnettomuuden jälkeen. Vertailuryhmänä olivat äidit, jota eivät olleet asuneet ydinlaskeuman alueella. Evakuoiduilla äideillä ilmeni enemmän koettuja psyykkisiä ja fyysisiä rasitusoireita, vaikka heillä oli ajankohtaisia rasitustekijöitä vähemmän ja heidän henkilökohtaiset ja sosiaaliset resurssinsa arvioitiin paremmiksi kuin vertailuryhmän äideillä. Voitiinkin päätellä, että ydinvoimalaonnettomuus ja sitä seurannut evakuointi johti pitkäaikaiseen oireilun lisääntymiseen, joka ei selittynyt muista elämäntilanteeseen liittyvistä tekijöistä.

Raimo Kr Salokangas

Komplementtijärjestelmällä merkitystä myös virusten torjunnassa

Aiemmin primitiivisenä synnynnäisen immuunipuolustuksen osana pidetty komplementtijärjestelmä on viime vuosien tutkimuksen valossa osoittautunut erinomaisen tärkeäksi myös hankinnaisen immuniteetin kannalta. Komplementin on ajateltu toimivan sillanrakentajana synnynnäisen ja hankinnaisen immuniteetin välillä. Komplementtitutkimus onkin elämässä todellista uuden tulemisen aikakautta.

Matti Viljanen

Nuorten depressiota voidaan ehkäistä

Psyykkisten häiriöiden varhainen tunnistaminen ja ehkäisevä hoito on viime aikoina saanut yhä enemmän huomiota osakseen. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat olleet erilaiset riskiryhmät ja heihin kohdistuneet interventiot.

Raimo Kr Salokangas

Plasman folaatti- ja homokysteiinipitoisuudet sekä folaattien saanti suomalaisilla aikuisilla

Suomalaisen väestön FINRISKI 97 -tutkimuksen aineiston otoksesta selvitetty plasman folaattipitoisuus ylitti viitearvojen alarajan 99 %:lla. Lievää hyperhomokysteinemiaa oli 11 %:lla. Folaatin saanti ravinnosta oli miehillä suurempi kuin naisilla, mutta kun saanti suhteutettiin energian saantiin, oli tilanne päinvastainen. Tärkeimmät folaattien lähteet olivat kasvikset, hedelmät, ruisvalmisteet ja peruna. Foolihappoa sisältäviä erityisvalmisteita käytti säännöllisesti 15 % tutkituista. Suomalaisten, etenkin nuorten naisten folaattitaso oli hyvä, vaikka folaattien laskennallinen saanti ei keskimäärin yltänytkään suositusarvoon.

Georg Alfthan, Maarit Laurinen, Liisa Valsta, Tomi Pastinen, Antti Aro

Tahdistinhoidon arviointi terveyskeskuksessa

Tahdistinhoito on kehittynyt paljon siitä, kun ensimmäinen sydämentahdistin implantoitiin vuonna 1958. Samalla sen käyttöaiheet ovat laajentuneet, ja nykyään tahdistimella voidaan pyrkiä mm. rytmihäiriöiden estoon ja vaikean vajaatoiminnan lievittämiseen. Hoidon monimutkaistuessa ei voida olettaa tahdistinhoidon kontrolloinnin tapahtuvan terveyskeskuksessa. Tahdistinpotilaita käy kuitenkin terveyskeskuksessa hoidon yleistyessä yhä enemmän. Tämän vuoksi nykyisen tahdistinhoidon perusteiden tunteminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tahdistimen toimintahäiriöt tunnistettaisiin.

Juhani Koistinen

Työperäisten syöpien korvaaminen ammattitautina ja toimenpiteet ammattisyöpäepäilytapauksissa

Työperäisten syöpien korvaus tapahtuu käytännössä tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön perusteella. Lakia sovelletaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Ammattisyöpätyöryhmän esittämien periaatteiden mukaan. Erityisen tarkasti työryhmä on määrittänyt asbestin aiheuttamien syöpien korvauskäytännön. Nämä periaatteet on annettu tiedoksi vakuutusyhtiöihin ja valitusasteisiin ja ne on omaksuttu yleisesti hyväksyttäväksi käytännöksi. Työterveyslaitoksen asbestiohjelma ja etenkin sen yhteydessä toteutettu seulontatutkimus ovat edesauttaneet asbestisairauksien ja asbestisyöpien saamista korvattaviksi ammattitaudeiksi.

Kari Koskinen

Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä - älä viivyttele hoidossa!

Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä on tavallisimpia olkanivelen kivun, voimattomuuden ja liikerajoituksen syitä. Kiertäjäkalvosimen suuri repeämä on tärkeä tunnistaa heti, koska sellaisen hoito on kirurginen ja hoitotulos heikkenee oleellisesti, jos leikkaus viivästyy yli 4-6 kuukautta. Diagnoosin tekoa helpottaa kun muistaa, että suuressa kiertäjäkalvosimen repeämässä olkavarren ulkokierron ja 30 asteen sivunoston lihasvoima on aina heikentynyt.

Martti Vastamäki

Merikoski romuttaa vanhaa työkyky-käsitettä Älkää sietäkö ja sopeutuko!

Potilaiden tauoton virta kulkee käsiesi kautta. Lausunnot, raportit ja ohjeet tunkeutuvat hetkeksi tajuntaan. Päivääsi ohjaa joku korkeampi voima, johon et saa mitään otetta. Työvuoron päättyessä tunnet tehneesi hirveästi, mutta et silti tunne tehneesi työtäsi hyvin. Päässä surisee.

Ulla Järvi

TAYS:n Pikonlinnan leikkausosaston leikkauslistasuunnittelun parantaminen Esimerkki laatuprojektista

Tampereella toteutettiin reumakirurgisen yksikön laadunparannusohjelma, jonka kohteena olivat leikkausosaston toimintaa ohjaavat leikkauslistat. Projektin aikana kartoitettiin listoissa esiintyneitä epäkohtia ja keskityttiin niiden korjaamiseen. Samalla panostettiin henkilökunnan yhteistyön ja vastuunjaon kehittämiseen. Listojen tarkempi päivitys ja vastuuhenkilöiden nimeäminen auttoivat huomattavasti sekä henkilökuntaa että potilaita valmistautumaan leikkaukseen.

Tuula Rantala, Teemu Moilanen, Vesa Salovius, Sari Stenius-Raulamo, Juha Heino

Radiologia ja säteilysuojelu Virossa

Viron terveydenhuollossa radiologia on kokenut perusteellisen muutoksen itsenäistymisen jälkeen. Suunnitelmat liittyä Euroopan Unioniin lisäävät edelleen muutostarvetta, kun tavoitteena on EU:n säteilyn lääketieteellistä käyttöä koskevan direktiivin 97/43/Euratom/1/toimeenpaneminen. Suomi voi tässä olla avuksi oman kokemuksensa perusteella.

Antti Servomaa

MPR-rokotuksen vakavat haittavaikutukset

26.1. 2002 Helsingin yliopisto

Annamari Mäkelä

Ikääntymisen ja pitkäaikaisen alkoholinkäytön neuropatologia

1.2.2002 Tampereen yliopisto

Jyrki Rintala

Ambulatorisen verenpainetason ja testien aiheuttamien verenpainevasteiden ennustevaikutus

8.2.2002 Tampereen yliopisto

Jaana Jokiniitty

Helicobacter pylori ja krooninen nokkosihottuma

8.2.2002 Turun yliopisto

Mervi Liutu

Ennusteelliset tekijät levinneessä melanoomassa

15.2.2002 Turun yliopisto

Tatyana Vlaykova