Vanhuusiän yleisimpien aivosairauksien perinnölliset riskitekijät

15.2.2002 Helsingin yliopisto

Liisa Myllykangas

Kromosomin 8 ja onkogeeni c-mycin molekyyligeneettisiä tutkimuksia rintasyövässä

1.3.2002 Tampereen yliopisto

Jaana Rummukainen

Metafora ja mielen psykodynaamiset toiminnot

1.3.2002 Kuopion yliopisto

Henrik Enckell

Sydänystävällinen ruokavalio on turvallinen lapsen kehitykselle

1.3.2002 Turun yliopisto

Leena Rask-Nissilä

Statiinihoidon keskeyttäminen vie ojasta allikkoon?

Statiinihoidon lääketieteelliset hyödyt valtimotautien ehkäisyssä ovat kiistattomat. Lähinnä pohdintaa on aiheuttanut se, kuinka pientä valtimotaudin vaaraa kannattaa elinikäiseksi suunnitellulla hoidolla ryhtyä pienentämään. Yleensä lääkärit ovat tehoon tyytyväisiä, jos yhden tautitapahtuman ehkäiseminen vaatii korkeintaan muutaman kymmenen potilaan muutaman vuoden lääkitystä. Potilaiden mielipiteet asiasta saattavat olla vaihtelevammat.

Juhani Airaksinen

Aivovaltimoaneurysman hoito: klipsaus vai koilaus?

Lukinkalvonalaisen verenvuodon (SAV) tavallinen syy on aivovaltimoaneurysman puhkeaminen. Endovaskulaarinen aneurysman sulkeminen, koilaus, on viime vuosina tullut varteenotettavaksi hoitomuodoksi aneurysman kaulan operatiivisen sulkemisen, klipsauksen, rinnalle. Näitä kahta hoitomuotoa vertailtiin 40 kaltaistetun SAV-potilaan tutkimuksessa, jossa hoitotulos arvioitiin laajalla kognitiivisella testisarjalla ja magneettikuvauksella vuoden kuluttua verenvuodosta. Potilaat kaltaistettiin lukinkalvonalaisen veren määrän, tulovaiheen kliinisen tilan, potilaan iän ja aneurysman lokalisaation suhteen.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Psykoosilääkkeet lisäävät äkillisen sydänkuoleman riskiä

Perinteisiä psykoosilääkkeitä saaneilla ilmeni tutkimuksessa sydänkuolemia enemmän kuin henkilöillä, jotka eivät näitä lääkkeitä käyttäneet. Kohtalaisella psykoosilääkeannostuksella (>= 100 mg klooripromatsiinia) äkillisen sydänkuoleman vaara oli 2,39-kertainen ja pienellä annostuksella (< 100 mg klooripromatsiinia) 1,30-kertainen lääkettä käyttämättömiin verrattuna. Molemmissa lääkkeitä saaneissa ryhmissä, mutta varsinkin kohtalaisen annoksen saaneilla aiemmin todettu kardiovaskulaarinen sairaus lisäsi äkkikuoleman riskiä. Sydänkuoleman riski näyttää siis merkittävästi suurentuneen jo suhteellisen pieniä psykoosilääkeannoksia käytettäessä. Tämä tulisi pitää mielessä erityisesti määrättäessä psykoosilääkkeitä sydänverisuonisairauksia sairastaville potilaille.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Suomalaisilla idiopaattista pulmonaarifibroosia sairastavilla sama kantaisä?

Hodgson ym. selvittivät Suomen keuhkoklinikoista (n = 29) pulmonaarifibroosia sairastavien potilaiden määrän ja sairauden luonteen sukuanamneeseineen. Sairauden prevalenssiksi tuli 16-18/100 000 asukasta. Joukosta löytyi 17 perhettä, joissa oli 2-5 sairastunutta, joten näin määritellyn familiaalisen sairauden prevalenssiksi tuli 5,9/miljoona asukasta. Molempia muotoja esiintyi ryppäänomaisesti Itä-Suomessa. Kartoituksen perusteella päädyttiin siihen, että koko porukalla olisi yhteinen onneton kantaisä jossakin 20-25 sukupolven takana.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Gastroesofageaalisen refluksin aiheuttama yskä voidaan parantaa leikkauksella

Viime vuosina on gastroesofageaalisen refluksin osuus kroonisen yskän taustalla ollut jälleen lisääntyneen tutkimuksen kohteena. Amerikkalaiset tutkivat, voidaanko leikkauksella saada apua, kun lääkehoito ei auta. Aineistossa tosin oli vain 8 potilasta, mutta tulokset olivat mielenkiintoisia, koska operaatiolla saatiin apua kaikille. Sitä, milloin refluksi todella on yskän syynä, ei kuitenkaan ole yksinkertaista selvittää tavanomaisilla vastaanotoilla käytettävillä menetelmillä, vaan tarpeen ovat usein melko laajat selvittelyt ruokatorven pH-mittauksineen ja manometrioineen. Silti tämäkin mahdollisuus pitkään jatkuneen yskän taustalla on syytä muistaa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Uusi herpeslääke tulossa

Enemmistö ihmiskunnasta on jonkin herpesvirustyypin infektoimaa. Herpesviruksen DNA-polymeraasiin vaikuttavat nukleosidiestäjät, joista vanhin on asikloviiri, ovat toistaiseksi olleet ainoita tähän infektioon auttavia lääkkeitä. Niiden vaikutus on hitaanpuoleinen ja viitteitä resistenssistä on ilmennyt. Kaksi tutkijaryhmää raportoi toiseen mekanismiin perustuvasta hoitomahdollisuudesta, jossa vaikutetaan viruksen kromosomien replikaatiota säätelevien ei-nukleosidisten proteiinien toimintaan, erityisesti helikaasiprimaasientsyymin estoon. Useat aminotiatsolyylifenyyliä sisältävät yhdisteet näyttävät in vitro -malleissa ja eläinkokeissa hoitoteholtaan ylivoimaisilta nukleo-sidiestäjiin nähden ja muutenkin sopivilta myös ihmisille. Voinemme odottaa pian nopeita ja tehokkaita, mutta varmasti kalliita helikaasiprimaasin estäjiä erityisesti residivoivan ja asikloviirille resistenttiin herpekseen.

Pertti Kirkinen

Mäkikuismasta ei ole masennuslääkkeeksi

Mäkikuismalla on vankka maine luontaisena depressiolääkkeenä. Kliiniset tutkimukset ovat kuitenkin antaneet varsin erilaisia tuloksia. Joidenkin tutkimusten mukaan mäkikuisma auttaa depressioon (ainakin lievään), toisten mukaan se ei ole lumelääkettä parempi.

Robert Paul

Alkoholismi heikentää kognitiivista toiminnanohjausta

Tutkimusten mukaan äskettäin raitistuneet alkoholistit selviytyvät monissa psykologisissa testeissä huonommin kuin vertailuhenkilöt. Pieneen alkoholistiryhmään kohdistuneessa tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, missä määrin kyse oli puhtaasti otsalohkon toimintaan liittyvästä toiminnan ohjauksesta ja missä määriin muista kognitiivisista häiriöistä.

Raimo Kr Salokangas

Syyhyepidemia vanhusten hoitolaitoksessa

Useista maista on viime vuosina raportoitu laitoshoidossa olevien vanhusten ja hoitohenkilökunnan syyhyepidemioita. Laitospotilailla syyhytartunta on päässyt leviämään, kun diagnoosi on viivästynyt. Syynä on usein ollut epätyypillinen taudinkuva. Tässä artikkelissa kuvataan helsinkiläisessä pitkäaikaishoitolaitoksessa esiintynyt syyhyepidemia ja esitellään toimintaohjeet syyhytapausten varalta.

Outi Lyytikäinen, Sirkka-Liisa Valle, Timo Rostila, Raija Mansner, Outi Karppinen, Marika Seger, Timo Reunala

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen diagnosointi ja hoito perusterveydenhuollossa

Noin joka neljäs huimauspotilas kärsii hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta, jonka aiheuttaa tasapainoelimen kaarikäytävään kertynyt sakka. Diagnoosi perustuu anamneesiin ja statustutkimuksen yhteydessä suoritettaviin testeihin. Sairaus paranee ajan myötä, mutta paranemista voidaan nopeuttaa yksinkertaisella fysioterapiaan perustuvalla hoidolla. Yleisyytensä vuoksi hyvänlaatuinen asentohuimaus on osattava tunnistaa perusterveydenhuollossa, ja myös edullinen ja melko helposti opittavissa oleva hoito voidaan toteuttaa avohoidossa fysioterapeutin ja lääkärin hyvässä yhteistyössä. Jos hoito ei tehoa tai ilmenee liitännäisoireita, on syytä hyvin herkästi turvautua erikoissairaanhoidon konsultaatioon.

Jouni Lohi

Refluksitaudin kehittyvä lääkehoito - mitä protonipumpun estäjien jälkeen?

Refluksitaudin keskeisenä syntymekanismina on ruokatorven alemman sulkijalihaksen lyhytkestoisten avautumisjaksojen, transienttien relaksaatioiden, aikana tapahtuva lisääntynyt suolahapon takaisinvirtaus ruokatorveen. Vaikka protonipumpun estäjät ovat tällä hetkellä tehokkaimmat lääkkeet refluksitaudin hoidossa, ne eivät ole refluksitaudin etiopatogeneesin mukaisia lääkkeitä ja johtavat epäfysiologiseen ventrikkelin hypoklorhydriaan ja bakteeriylikasvuun. Lisäksi protonipumpun estäjien teho on rajallinen alkaliseen duodenogastriseen refluksiin, joka liittyy mm. refluksitaudin komplikaatioitten, kuten Barrettin esofaguksen syntyyn.

Martti Färkkilä

Yksilön toimintakyvyn neuropsykologinen arviointi - milloin ja miten

Me suomalaiset elämme tänään kauemmin, terveempinä ja toimintakykyisempinä kuin yksikään sukupolvi meitä ennen. Tästä huolimatta jäämme pois aktiivisesta työelämästä keskimäärin 58 vuoden ikäisinä. Vain yksi kymmenestä työntekijästä jaksaa ahertaa vanhuuseläkeikään saakka. Syyt ovat moninaiset. Työkyvyttömyyden yleisin syy on mielenterveyden ongelma. Psykiatristen sairauksien määrä ei ole samanaikaisesti lisääntynyt, joten kysymyksessä on muu henkinen huonovointisuus, jota pyritään mm. neuropsykologian keinoin selvittämään.

Taina Nybo, Tiina Telakivi, Juhani Wikström

Kun potilas surffaa netissä, joutuu lääkärikin päivittämään tietojaan

Lääkärien vastaanotoille on ilmaantunut uusi potilastyyppi: nuoret tai keski-ikäiset, yleensä varsin hyvin koulutetut potilaat, jotka ovat jo ennen vastaanotolle tuloaan etsineet Internetistä tietoa vaivastaan tai sairaudestaan.

Suvi Sariola

Heikki Pälve opetusministerin ideasta: Pikakoulutetut lääkärit eivät saisi eurooppalaisia lääkärinoikeuksia

Opetusministeri Maija Raskin ehdotus terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien pikakouluttamisesta lääkäreiksi on ällistyttänyt kaikki asianosaiset, sekä lääkärit että hoitajat. Rask ehdotti Väli-Suomen sanomalehdissä, että lääkäripulaa korjattaisiin kouluttamalla lääkäriksi vuosittain viisikymmentä terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai vastaavan tutkinnon suorittanutta henkilöä. Opetusministerin mukaan he selviytyisivät opinnoista neljässä vuodessa.

Suvi Sariola

Palliatiivisen hoidon koulutus

Tutkimusten mukaan kuolevien oirehoito on edelleen riittämätöntä. Sekä kuolevien kivun hoidossa että muussa oirehoidossa on puutteita. Keskeinen ongelma palliatiivisen hoidon järjestämisessä on ollut sen opetuksen pirstaloituneisuus tai puute. Palliatiivisen hoidon jatkokoulutusta ei ole systemaattisesti järjestetty. Pohjoismaisella tasolla ollaan suunnittelemassa palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyttä ja siihen valmistavaa koulutusta. Opetusohjelmaksi suunnitellaan jo aiemmin Kanadassa ja Iso-Britanniassa käytettyä ohjelmaa, joka on käännetty suomeksi ja ruotsiksi.

Juha Hänninen, Kaisu Pitkälä

Hyvinvointisuunnitelma ja -kertomus osana kuntasuunnitelmaa

STM suosittaa, että kunnat tekisivät hyvinvointipoliittisia ohjelmia. Erillisillä suunnitelmilla on tapana jäädä hyllylle pölyttymään. Siksi työryhmämme esittää, että hyvinvointinäkökulma integroidaan joka vuosi tehtävään kuntasuunnitelmaan ja -kertomukseen.

Risto Heikkala, Kari Rannanpiha, Kirsti Heikkilä, Pirkko Mönkäre, Anja Schauman